Sabrina ja Saarten tyttäret yhdistävät esityksissään ääntä, runoa ja draamaa. Kuva: Sari Harsu
MUSIIKKI | Laulukollektiivi Sabrina ja Saarten tytärten ja lavarunoilija Nihkeen Akan Äänetär-loitsurunokonsertti yhdistelee uutta esittävää runoutta ja muinaissuomalaista loitsurunoa. Esitys sai Tampereella Kulttuuritalo Laikussa äänekkäät aplodit ja runsaasti kehuja.
Äänetär-loitsurunokonsertti Tampereen Kulttuuritalo Laikussa 1.2.2025.
Mikä ihme on loitsurunokonsertti? Esittelyteksti kertoo, että Äänetär on määritelmiä väistävää, feminististä ja monitaiteista kansantaidekapinaa. Se on esitys, joka muodostuu uusien kalevalamittaan kirjoitettujen modernien loitsujen ja äänimaisemien, lavarunouden sekä yhdessä esitettävien arkaaisten runolaulujen ja paimenkutsujen vuoropuhelusta.
Esittely vaikuttaa vähän mystiseltä, kimurantiltakin, mutta itse esitys ei ole ollenkaan kimurantti vaan helposti vastaanotettava, voimallinen kokonaistaideteos.
Loitsurunokonsertti on hienoa kuorolaulua ja taitavaa lavarunoilua höystettynä ripauksella teatteria. Se on kipusanoja, häpeälauluja, poliittista tunnepuhetta ja itkuvirttä. Se saa samastumaan, hymyilemään, vakavoitumaan, voimaantumaan ja ajattelemaan.
Uusi teksti ja vanha kansanrunous muodostavat esityksessä niin saumattoman kokonaisuuden, ettei koko ajan tiedä, mitkä säkeet ovat traditionaalisia, mitkä tuoreita. Käsiohjelman qr-koodin kautta pääsee kuitenkin lukemaan kaikki tekstit, ja tekstin väri paljastaa, mikä on uutta, mikä perinteistä:
”Nuku, nuku nurmilintu / väsy, väsy, västäräkki” on kirjoitettu punaisella, ”Nuku nuku nummikotka / väsy vastarannan kiiski” mustalla.
”Me ollaan Käreittären pennut / Kettujumalan hävyttömät tytöt”. Kuva: Sari Harsu
Loitsurunokonsertti kannustaa kysymään, millainen tai kenen ääni on liikaa. Muuttuuko ääni epämiellyttäväksi, kun sanojen sisältö ei miellytä kuulijaa? Jos puhujan kuvaillaan kiljuvan tai marmattavan, yritetäänkö hänen sanomansa näin mitätöidä, osoittaa naurettavaksi?
Äänetär-teoksen ovat sanoittaneet ja säveltäneet Sabrina Ljungbergin johtama laulukollektiivi Sabrina ja Saarten tyttäret sekä lavarunoilija Nihkee Akka eli Jonna Nummela. Tilasuunnittelusta vastaa valokuvaaja-visualisti Suvi Sievilä.
Jonna Nummela on lavarunoilija ja yhteisötaiteilija, joka kertoo inspiroituvansa marginaaleista, kansantaiteesta ja kapinasta. Hän on Poetry Slamin Suomen ja Pohjoismaiden mestari. Äänetär-loitsurunokonsertin käsikirjoittaminen on osa Nummelan ”Kansallisrunoilija? – koti, uskonto ja isänmaa feministisissä puherunoissa” -projektia. Hanketta rahoittaa Koneen säätiö.
Sari Harsu
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Moderniin musiikkiin ja improvisaatioon erikoistunut We Jazz on ehkä turhankin runsas runsaudensarvi
FESTIVAALI | Kahdestoista We Jazz -festivaali soitettiin marraskuun viimeisenä viikonloppuna Helsingin Korjaamolla.
Tampere Filharmonia yllätti juhlakonsertissa: intialainen sitar lumosi nuoren yleisön
KONSERTTI | Arya-konsertto on uuden ajan klassista maailmanmusiikkia ja tekee sitarista vakavasti otettavan solistisoittimen mille tahansa konserttilavalle.
KiHaKaHa-konsertissa G Livelabin lavalla soittivat tasavertaisina esiintyjinä pienet koululaiset ja ammattimuusikot
KONSERTTI | KiHaKaHa-hankkeen konsertissa kuultiin kamarimusiikin uusia tuulia sekä luontokävelyn, äänimaisemien havainnoinnin ja tarinoinnin pohjalta musiikiksi kasvanut Soiva metsä.
Muumimusiikki soi Musiikkitalolla – vieraana säveltäjä Sumio Shiratori
KONSERTTI | Moni on kuullut ja tunnistaa 1990-luvun Muumilaakson tarinoiden haikeankauniin musiikin. Säveltäjästä ei kukaan ole nähnyt edes valokuvaa.