Kuvat: Marjo Tynkkynen / Otava
KIRJAT | Palvelijattaret-sarjan ensimmäisen osan loppuessa Suomessa riehuu sisällissota, joka koskettaa molempia päähenkilöitä.
”Henkilöhahmot tuntuvat tosilta; joihinkin kiintyy, jotkut raivostuttavat, mutta kaikki ovat mielenkiintoisia.”
ARVOSTELU

Niina Niskanen: Harakanmuna
- Otava, 2026.
- 470 sivua.
Syksyllä 1915 Milda lähtee työn ja paremman elämän perässä maalta Helsinkiin ja saa ylimääräiseksi ristikseen junassa jäniksenä matkustaneen, vasta 12-vuotiaan pikkusiskonsa Lelun. Nämä kaksi ovat romaanin päähenkilöt, ja heidän mutkikas suhteensa yksi läpi sen kulkevista tarinoista.
Harakanmunan (Otava, 2026) alussa mieleen tulevat väistämättä muun muassa Enni Mustosen historiasarjat, jotka kuvaavat maalta kaupunkiin lähteneiden nuorten naisten elämää piikoina, sisäkköinä ja kotiapulaisina.
Harakanmuna on kuitenkin paljon vähemmän hyvän mielen kirja kuin monet muut saman tyylilajin romaanit. Siinä ei oikeus aina voita, eikä läheskään kaikilla ole hyvä tahto. Isäntäperheet eivät ole ainoastaan hyviä tai pahoja, ja päähenkilöissäkin on monia puolia. Naisia käytetään häikäilemättä hyväksi ilman mitään seuraamuksia eikä heillä välttämättä ole itsemääräämisoikeutta edes omaan kehoonsa. Raataminen on jokapäiväistä, ja palkollisten on tyytyminen kaikkeen.
Vaikka Milda ja Lelu ovat työnantajiensa ja ajan tapojen armoilla, kumpikin pyristelee vastaan omalla tavallaan. Milda kehittää itselleen ammattiminän ja ammattiylpeyden ja pyrkii vaikka juonitellen tavoitteitaan kohti. Mieleltään erikoinen Lelu taas selviytyy pitkälle mielikuvituksen ja haaveiden avulla, mutta on myös muiden vietävissä.
Niina Niskasen kieli on sujuvaa ja dialogit vaivattomia, kokonaisuus on eläväinen ja rikas. Ajankuva on mielenkiintoisesti ja verevästi kirjoitettua. Romaanin henkilöhahmot tuntuvat tosilta; joihinkin kiintyy, jotkut raivostuttavat, mutta kaikki ovat mielenkiintoisia.
Välillä ärsyttävät kielelliset kiekurat, jotka eivät tarkoita mitään. Esimerkiksi ”revitty itku”, ”rätisevä aurinko” tai ”ruskea tuoksu, jossa häivähdys kultaa” ovat sanahelinää, jota teoksessa tämän tästä esiintyy.
Jo kannessa kerrotaan, että Harakanmuna aloittaa Palvelijattaret-sarjan. Ensimmäisen osan loppuessa Suomessa riehuu sisällissota, joka koskettaa molempia päähenkilöitä. Lelu partioi naisten järjestyskaartissa punaisten riveissä, Milda kokee sodan siviilinä.
Mielelläni luen molempien elämästä lisää.
Leena Reikko
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Mieskirjailijalla on vaikea äitisuhde – arvioitavana Heikki Kännön Silmät
KIRJAT | Pariisiin sodanjälkeisiin älykköpiireihin sijoittuva Silmät yhdistelee todellisia henkilöitä fiktiivisiin mysteereihin ja kertoo pakkomielteisestä mieskirjailijasta.
Pelastuuko totuus faktoja tarkistamalla – arviossa Seppo Kangaspunnan Tulkitusti totta
KIRJAT | Jokaisen journalistin, opettajan ja aloille aikovan kannattaa lukea Seppo Kangaspunnan kirja luottamuksen jälkeisestä ajasta.
Mistä syntyi isoveljen Haava? arviossa Édouard Louis’n Luhistuminen
KIRJAT | Édouard Louis pohtii uudessa kirjassaan alkoholismiin kuolleen isoveljensä elämää ja huomaa, että on paljon, mitä hän ei tiedä.
Kirja MV-lehden vaiheista ja siitä miten se repi Suomen kahtia – arviossa Vehkaojan ja Creutzin Maan vaiva
KIRJAT | Mikael Vehkaoja ja Karin Creutz keskittyvät Ilja Janitskiniin ja MV-lehden käänteitä täynnä olevaan historiaan. Teoksen henkilöluettelo on laaja.




