Kuvat: Tiina Bolz / Bazar
KIRJAT | Mitä rooli Hurriganesilla oli suomen nuorison Beavers-innostukseen? Mikä yhdistää The Beatles -yhtyettä ja Hurriganesia? Millä rummuilla Remu äänitti Roadrunner levyn kappaleet? Ketkä kaikki ovat soittaneet Hurriganes yhtyeen eri kokoonpanoissa? Näihin ja satoihin, ellei tuhansiin muihin kysymyksiin löydät vastaukset Vesa Kontiaisen kokoamasta Hurriganes-opuksesta, jossa kuvataan kaikki yhtyeen ja yhtyeen jäsenten levytykset.
ARVOSTELU
Vesa Kontiainen: Hurriganes – Albumit 1973–1988
- Bazar Kustannus Oy, 2020.
- 559 sivua.
Hurriganes on eittämättä yksi kirkkaimpia tähtiä suomalaisen rockin taivaskartalla. Kirjan kirjoittaja Vesa Kontiainen on alan asiantuntija ja kirjoittanut lukuisia opuksia suomirockiin liittyen, muun muassa Aitoa suomirokkia – Poko Recordsin historia -teoksen (Like 2004) sekä kirjan Popedasta. Hän on ollut mukana kirjoittamassa myös aikaisempaa Hurriganesin historiikkia, joka julkaistiin vuonna 2007.
Kontiaista voi kunnialla tituleerata rockin sekatyöläiseksi, hän on toiminut muun muassa ohjelmapäällikkönä, kiertuemanagerina, keikkamyyjänä, toimittajana, konsulttina ja luennoitsijana. Bazarin sivulla todetaan: ”Sitä mitä hän ei suomalaisesta rockmusiikista tiedä, ei tarvitsekaan tietää.”
* *
Ja näinhän se on. Kontiainen on tehnyt valtavan työn tämän Hurriganesin äänitteisiin keskittyvän kirjan parissa. Kirjassa ei siis mässäillä skandaalinhuuruisilla tarinoilla, ja vaikka tarinoissa vilahtelevatkin myös Remu Aaltosen linnareissut, keskitytään olennaiseen eli musiikkiin.
Käsittelyssä ovat albumit vuosilta 1973–1988, sekä yhtyeen kaksi live-levyä ja soittajien soololevyt, yhteensä 32 levyä. Projekti sai alkunsa Svart Recordsin uusintavinyylijulkaisuista, joihin Kontiainen kirjoitti kustakin levystä kuvaukset. Tässä kirjassa on näistä teksteistä huomattavasti laajennetummat versiot. Mukana on osin ennen julkaisemattomia haastatteluja ja arkistomateriaalia on hyödynnetty laajasti.
1970-luvun alkupuolella syntyneenä en voi yhtyä aikalaiskertomuksiin yhtyeen alkutaipaleesta, mutta sen sijaan olen ollut todistamassa yhtyeen merkitystä 1970-luvun lopun ja 1980-luvun pikkupaikkakunnan pojille ja tytöille. Vastaavaa buustia bändiharrastuksen aloittamiseen tuskin oli paikallisesti koskaan nähty. Kulovalkean tavoin levinneen bändiharrastuksen ja uuden aallon sytykkeinä toimivat punk ja rock’n’roll, ja erityisesti kolmihenkinen Hurriganes. Puhutaan suomirockin ensimmäisestä aallosta, jolloin esimerkiksi Wigwamin ja Hurriganesin, kahden tyylillisesti hyvin erilaisen yhtyeen, laulukielenä oli englanti, ja yhtyeet saavuttivat jonkin verran myös kansainvälistä suosiota.
Yhtyeen jäsenten lisäksi kirjassa ääneen pääsevät myös monet levynteossa mukana olleet ja bändin kanssa työskennelleet henkilöt. Teoksessa esitellään kunkin julkaisun osalta myös muun muassa vastaanottoon, listasijoituksiin ja muita keikkailuun ja soittamiseen liittyviä yksityiskohtia. Kontiainen on siis koonnut paljon aikaisempaa materiaalia yhteen ja merkittävän osan materiaalista muodostavat haastattelut eri aikakausilta. Lukijana ja tutkijana voi arvostaa jokaiseen sitaattiin huolellisesti merkittyjä lähdetietoja.
* *
Hurriganes aloitti levytysuransa Love Recordsin leivissä. Ensimmäinen albumi Rock and Roll All Night Long (1973) äänitettiin poikkeuksellisesti puoliksi livelevynä, tämä on mainittu äänitteen teksteissä otsikoin ”Lavalla” ja ”Studiossa”. Mikään megahitti levy ei ollut, mutta se myi kuitenkin tuolloisen kultalevyn rajan ylittävän määrän vuonna 1974. Toisesta levystä, Roadrunnerista, suosio varsinaisesti alkoi ja lähes kymmenisen vuotta sitä kesti. Suosio alkoi hiipua 1980-luvun alkuvuosina.
Hurriganesin tuottajana toimi useita vuosia englantilaissyntyinen Richard Stanley, mutta mukana on ollut myös Pave Maijanen, joka debytoi tuottajana Tukholmassa Scandialle äänitetyllä levyllä 10/80 (1980). Kitaristit vaihtuivat aika tiuhaan, jopa Remua on tuurattu rummuissa kylkiluuvamman vuoksi vuosina 1978–1979.
Yhtye keikkaili ajan mukaisesti paljon ja oli mukana muuttamassa rockbändien keikkakulttuuria. Toki mukana vilahtavat myös esimerkiksi yhteistyö Beavers-farkkutuottajan kanssa sekä yhtyeestä tehty Kuumat kundit -elokuva (1976), joka on tietääkseni ensimmäinen suomalaisesta yhtyeestä tehty rockumentti.
Kirja on täynnä mielenkiintoisia yksityiskohtia, kuten se, että Hurriganes soittaa taustabändinä M.A. Nummisen ja Orkesterin singlellä Ei mitään uutta auringon alla / Joka kymmenes vuosi (1980). Kirjassa kuvataan myös yhtyeen ensimmäinen comeback vuonna 1988, tuolloin äänitettiin levy Live at Metropol.
* *
Kirjan lukeminen vei aikaa, sillä parhaan lukukokemuksen sain kuuntelemalla levyjä kirjan etenemisen tahtiin. Useimmat levyt ovat kuunneltavissa suoratoistopalveluista, mutta Rock and Roll All Night Long -albumia ei niistä löydy. Roadrunner-levystä löytyvät vain myös singleinä julkaistut kappaleet. Useat levyn alkuperäisistä julkaisuista ovat keräilyharvinaisuuksia, mutta uudelleenjulkaisuja on toki saatavilla.
Kirjan kuvituksena on käytetty pääasiassa äänitteitä, eli kasettien kansipapereita ja vinyylien kansikuvia. Amerikanraudoilla on ollut yhtyeen imagossa ollut aina iso merkitys, mikä näkyy myös tämän kirjan kansitaiteessa.
Kontiaisen kirja on huolellisesti tehty, todella kattava, hyvin kirjoitettu ja toimitettu. Se on merkittävä lisä suomalaista populaarimusiikin äänityshistoriaan – Hurriganesin historiasta puhumattakaan.
Terhi Skaniakos
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
”Ihanan maksimaalinen” – Harri Henttisestä kasvoi Vesilahden kirkkoherra ja nyt jo puolen Suomen tuntema KirkkoHarri
KIRJAT | Miia Siistonen näyttää, miten julkkiselämäkerta kirjoitetaan oikein: vetävästi, humoristisesti, kohdetta silottelematta mutta häntä kunnioittaen ja avaten ajattelun rajoja.
Niilo Teerijoki muistelee kansakoulunopettajan uraansa Aunuksen Karjalassa – arviossa Uskon ja toivon aikoja
KIRJAT | Kotiseutuneuvoksen puolen vuosisadan takaisissa käsikirjoituksissa kuvataan kolmea kouluvuotta Itä-Karjalan kylissä loppusyksystä 1941 kesään 1944.
