Olga Tokarczukin ekotrillerissä luonto käy kostoon – arvostelussa Aja aurasi vainajain luitten yli

Agnieszka Holland ohjasi Jäljet-elokuvan Aja aurasi vainajain luitten yli -romaanin pohjalta.

Janina asuu metsän keskellä Puolassa. Hän käy opettamassa englantia kylän koulussa, pitää huolta rikkaampien huviloista näiden poissa ollessa, kääntää William Blaken runoja puolaksi, kokkaa kasvisruokaa, tekee astrologisia karttoja ja viettää aikaa pelloilla koiriensa kanssa. Kunnes koirat katoavat, naapuritalosta löytyy ruumis ja Janina joutuu törmäyskurssille kylän metsästysseuran, sitä suojelevan poliisin ja kaikkien silmää pitävien kanssa.

Olga Tokarczuk sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon 2018. Samana vuonna tuli myös Man Booker -palkinto. Tokarczuk on pitkän linjan puolalaiskirjailija, jonka romaaneissa fantasia yhtyy usein trillerimäisiin aineksiin. Niiden taustalla on vankka yhteiskunnan, Puolan nykyisyyden ja myös sen menneisyyden taju.

Aja aurasi vainajain luitten yli -omaania (2009 / Otava, 2020) lukiessa pieni korruptoitunut puolalaisyhteisö nousee Puolan nykypoliittisen tilanteen minikosmokseksi. Kyytiä saa myös Puolassa aina niin innokkaasti ihmisten elämään sekaantuva katolinen kirkko. Jäljet, maan kerroksen alle jääneet kuolleet, niin ihmiset kuin eläimetkin, viittaavat vaikkapa samoissa metsissä sodan aikana tapettuihin juutalaisiin, siihen Puolan historian kerrostumaan, jonka maan nykyhallitus pyrkii kieltämään.

Metsä on myös vahvan elämän synnyn ja luonnon kiertokulun sydän. Tämän tajuaa myös seudulle tupsahtava tsekkiläinen ötökkätutkija Boros, paikallinen Tuomas Aivelo, joka yrittää saada Puolan suojelemaan uhanalaista koppakuoriaista. Sanomattakin on selvää, että viimeinkin löytyi mies, jonka seurassa Janina viihtyy. Muitakin liittolaisia tarttuu matkaan tarinan taittuessa ja ruumiskasan noustessa.

Olga Tokarczuk.

Aja aurasi vainajain luitten yli on vankka kannanotto eläinten ja luonnon puolesta. Janinan naapurin hälyttäessä hänet auttamaan ruumiin pukemisessa, tämä alkaa epäillä innokkaana salametsästäjänä tunnetun vainajan joutuneen eläinten koston kohteeksi. Karma siis kohtasi pahantekijän. Samanlaisia viitteitä ilmaantuu myöhemminkin, kun porukkaa kuolee ja katoaa, kaikki jotenkin eläinten hyväksikäyttöön sekaantuneita, kuten paikallinen turkiseläinkasvattaja ja bordellin omistaja. Poliisi pitää tietenkin Janinan juttuja höpsähtäneen vanhan naisen juttuina.

Monimutkaisten puolalaisnimien sijaan kirjailija esittelee useat kyläläiset Janinan suulla Outolinnuksi tai Isojalaksi tai vastaavilla heitä kuvaavilla nimillä. Janina itsekin on outolintu konformismiin painostavassa kyläyhteisössä.

Romaani on taitavasti rakennettu johdattelemaan lukijan ajatuksia todellisen kuolemien takana olevan perään ja vähän harhaankin. Se myös kysyy tappamisen ja koston oikeutusta. Se pohtii oikeassa olemisen määritelmää, ihmisen moraalia niin toisiaan kuin eläimiä kohtaan.

Aja aurasi vainajain luitten yli esittelee mielenkiintoisen, eksentrisen vanhenevan naisen päähenkilönä ja antaa hänelle toimijuuden ja voimakkaan agendan. Tokarczukin kieli, joka Janinan suun kautta suollettuna vaihtelee jännityksestä mustaan huumoriin, vetää tapahtumia kliimaksiin saakka ja sen yli.

Jäljet elokuvan pääosassa nähdään Agnieszka Mandat.

Kirjailija opiskeli ensin psykologiaa ja työskenteli terapeuttina, kunnes siirtyi vapaaksi kirjailijaksi. Hän asuu itse pienessä kylässä, joka lie toiminut mallina romaanin kyläyhteisölle, ja on teoksen päähenkilön tavoin vegaani. Hänen romaaniensa terävä yhteiskunnallisuus ei ole aina ollut Puolan valtaapitävien mieleen eikä Tokarczuk itsekään ole säästellyt sanojaan lausahtaessaan mielipiteensä asioiden nykytilasta. Kaikkien regressiivisten hallitusten näkökulmasta taiteilijat ovat hyvä maalitaulu.

Tokarczukilta on julkaistu aiemmin suomeksi Päivän talo, yön talo, Alku ja muut ajat sekä Vaeltajat aiemmin suomeksi, kaikki Tapani Kärkkäisen suomennoksina.

Tokarczukin teoksen pohjalta on ansioitunut puolalainen ohjaaja Agnieszka Holland ohjannut elokuvan Jäljet (Spoor, 2017). Siinä Janinan roolin esittää reippaasti Agnieszka Mandat. Romaanin minä-kertojuus on muutettu, mutta aika pitkälle tapahtumat nähdään Janinan näkökulmasta, katsojaa elokuvallisesti manipuloiden.

Eija Niskanen

Jäljet-elokuva esitetään Helsingin Kirjamessujen ja Tokarczukin romaanin suomennoksen kunniaksi Helsingin Cinema Orionissa sunnuntaina 25.10.2020 kello 14.30. Elokuvasta ja romaanista alustaa elokuvaohjaaja Kanerva Cederström. Paikalta voi myös ostaa kirjan.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua