Kuvat: Annina Mannila / Teos
KIRJAT | Kehrääjän alkutilanne on pitkän liiton jälkeinen ero. Mies on äkillisesti sanoutunut irti yhteisestä elämästä. Siitä käynnistyy naisen monologi.
”Kehrääjä on lintu, joka osaa piilottautua luontoon, tehdä itsensä liki näkymättömäksi. Sellaiseksi hylätty myös tuntee itsensä jäätyään yksin.”
ARVOSTELU
Marketta Pyysalo: Kehrääjä
- Teos, 2021.
- 123 sivua.
Marketta Pyysalon Kehrääjä (Teos, 2021) on erikoislaatuinen esikoisteos, jossa ero synnyttää monologin, joka on älyllinen uudelleen järjestäytyminen suuren elämänmuutoksen edessä.
Alkutilanne on pitkän liiton jälkeinen ero. Mies on äkillisesti sanoutunut irti yhteisestä elämästä.
Siitä käynnistyy naisen monologi. Hän selvittää uutta tilannetta, enemmän älyllisesti kuin tunteella.
Kehrääjä on lintu, joka osaa piilottautua luontoon, tehdä itsensä liki näkymättömäksi. Sellaiseksi hylätty myös tuntee itsensä jäätyään yksin.
Monipuolinen lähestymisvalikko
Yksinpuhelu on kaikkea muuta kuin junnaavaa. Jätetty pohtii tilannetta yhä uusista kulmista, assosioi, muistelee menneisyyden palasia. Hän etsii mytologista taustafilosofiaa tapahtuneelle. Näin hän tulee kuvanneeksi olemassaoloa monipuolisesti.
Keskeistä on tahdonvapauden punnitseminen: Mikä vain tapahtui, ajautui päätepisteeseen? Tekikö joku jotain tahallaan?
”On vain kieli, joka on todellisuuden tiellä (ei siis koristemaljakko). Siksi on sama mitä puhuu, koska se ei palaudu mihinkään.”
Ihmiskeskeisyydestä eroon pääsemätön tiede ei kykene ratkaisemaan psykologisia ongelmia. ”Kun virran sieppaa ämpäriin, se lakkaa olemasta virta.”
Teoriaa ja käytäntöä ei siis voi oikeasti yhdistää.
Yhteiselämässä vuorovaikutus tukee molempia. Silti toisella ”on oma tulevaisuutensa. Tämän vuoksi toista ei voi koskaan omistaa. Toinen on aina jotain enemmän, hän on jotain tulevaa.”
Hylkääminen rikkoo aina elämää, se on syrjinnän laji. On tekosyitä, kiertoilmauksia, mitätöintiä. Hylätty tuntee olleensa elämän kuokkavieras ja takiainen. Eksyminen ja metsänpeittoon ajautuminen ovat syrjäytetyn kohtaloa.
Kehrääjä on oudonkaunis runollinen monologi, jossa näkyy sen osapuolen purkaus selittää tapahtunut, joka on elämälle uskollinen ja haluaa ymmärtää sitä.
Kuitenkin kaikki todistelu ja argumentointi vaikuttaa olevan yhtä ja samaa hakotietä, jolle hän on eksyneenä luonnonpeittoon joutunut, painaumaan, kehrääjäksi.
Erkki Kiviniemi
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Eläköön kritiikki! Arviossa Maaria Ylikankaan Kritiikistä-teos
KIRJAT | Kritiikin parissa monella kulmalla työskennellyt Maaria Ylikangas käsittelee esikoiskirjassaan kritiikkiä ja kriitikoita laaja-alaisesti, hauskasti ja purevasti.
On kiva tietää – arviossa Elise Pihlajaniemen tietokirja Linnaelämää keskiajan Suomessa
KIRJAT | Hyvin kirjoitettu tietokirja todistaa, että tutkittuihin lähteisiin nojaava teksti ei ole tuoppi tervaa täynnänsä.