Kuvat: Gummerus / Hanna Katrina Jedrosz
KIRJAT | Sienirihmastoa löytyy lähes mistä tahansa ja vaikka millä mitalla. Sienet vaikuttavat maaperään, lähes kaikkiin kasveihin, moniin eläimiin ja jopa ihmisten mieliin.
”Merlin Sheldraken kirja on kova avaus tietokirjavuodelle 2024.”
ARVOSTELU
Merlin Sheldrake: Näkymätön valtakunta – Miten sienet muokkaavat maailmaamme, mieliämme ja tulevaisuuttamme
- Suomentanut Ulla Lempinen.
- Gummerus, 2024.
- 354 sivua.
Mitä ovat sienet? Vielä sata vuotta sitten sieniä pidettiin alkeellisina kasveina, kertoo Wikipedia. Nykyään ne ovat oma kuntansa aitotumaisten domeenissa.
Sienet ovat muutakin kuin ne metsiin syksyisin pulpahtelevat itiöemät tai kaupan herkkusienet. Sienet ovat joko rihmastollisia sieniä tai yksisoluisia, ei-rihmastollisia hiivoja. Sieniä on kaikkialla ja niillä on keskeinen merkitys hajottajina: sienet hajottavat orgaanisia yhdisteitä entsyymeillä saadakseen ravintonsa. Jotkut sienistä elävät symbioosissa yhteyttävien bakteerien tai levien kanssa; ne ovat jäkäliä.
Tähän monimuotoiseen maailmaan uppoutuu Cambridgen yliopistosta väitellyt Merlin Sheldrake (s. 1987), jonka väitöskirja käsitteli sienten maanalaisia verkostoja Panaman sademetsissä. Sheldrake tarjoaa Ulla Lempisen suomentamana lukijalle monipuolisen kiertomatkan sienten maailmaan. Näkymätön valtakunta (Gummerus, 2024) on hyvä yleistajuinen tietokirja: se on erinomaisen luettava ja selkeä, mutta syvemmin aiheesta kiinnostuneille lukijoille siinä on mittavat alaviitteet ja runsaat lähdeluettelot.
Sienet ovat todella monimuotoisia. Samaan kuntaan mahtuu niin pienen pieniä hiivoja kuin joitain maailman suurimmista elollisista olennoista: Oregonissa asustaa mäntymesisienikokonaisuus ”Humongous Fungus”, joka kattaa lähes kymmenen neliökilometrin alueen ja painaa arviolta 31 000 tonnia.
Sienirihmastoa on maaperässä paljon, mahdollisesti jopa puolet maaperän kaikesta elollisesta massasta. On arvioitu, että planeettamme maaperän kymmenen ylimmän senttimetrin sienirihmastojen yhteispituus olisi puolet koko galaksin leveydestä.
Sienirihmastot ovat erittäin tärkeitä. Valtaosalla maalla elävistä kasveista on sienijuuri eli mykorritsa, joka muodostuu kasvin omien juurien ja sienirihmaston yhdistymisestä. Sieni saa kasvilta hiiltä ja kasvi puolestaan vettä ja kivennäisaineita, joita sienirihmastot keräävät kasvin juuria paremmin. Monet kasvit ovat suorastaan riippuvaisia näistä sienijuurista, joita ilman ne eivät tulisi toimeen.
Sienijuurista voi myös muodostua yhdenlainen puiden internet: se, miten viestiliikenne puiden välillä kulkee sienirihmastoja myöten mahdollisesti sähköisten impulssien muodossa, kiinnostaa monia tutkijoita. Sekin on kiinnostavaa, miten monien puiden kanssa yhteydessä olevat sienirihmastot välittävät ravinteita tarpeen mukaan, suosien puita toisten puiden kustannuksella.
Sienillä on myös syvällisempiä vaikutuksia. Olet ehkä kuullut zombiesienistä? Tällainen on esimerkiksi muurahaisloisikka (Ophiocordyceps unilateralis), joka saa tartuttamansa muurahaiset hakeutumaan sienelle sopiviin olosuhteisiin ja kiinnittymään lehden alapintaan, kunnes sienen itiöt purskahtavat esiin muurahaisen päästä. Tällaisia muurahaisen puremajälkiä on löytynyt 48 miljoonan vuoden takaisista fossiloituneista lehdistä, joten sienet ovat manipuloineet muurahaisia jo hyvin pitkään. (Tasapuolisuuden nimissä O. unilateralis saattaa itsekin kärsiä loissienestä, joka estää sen toimintaa.)
Myös ihmisten mielet ovat sienten vaikutuksille alttiita. Psilosybiiniä sisältävät taikasienet ovat tuttuja ja LSD on lähtöisin viljassa loisivasta torajyväsienestä. Viime vuosina psykedeelien tutkimus on taas saanut uutta vauhtia ja psykedeeleissä nähdään mahdollisuuksia muun muassa masennuksen hoitokeinona. Sienet saattavat siis muovata ihmismieltä vielä monin tavoin.
* *
Näkymätön valtakunta on takakannen lupauksen mukaisesti kirja, joka avaa uusia näkökulmia luontoon ja ympäristöön. Se myös haastaa perinteisiä käsityksiä siitä, missä oikein menee yksilön raja luonnossa.
Onko ylipäänsä järkeä puhua yksilöistä, kun kyse on monimutkaisista symbioottisista suhteista? Ihmisyksilökin on olevinaan yksi yhtenäinen kokonaisuus, mutta jokainen meistä kantaa mukanaan bakteereja, sieniä ja muita eliöitä, joita ilman emme tulisi toimeen. Olemmeko siis yksin?
No, ihan jo molemminpuolisesti kannattavan symbioosin käsitys on ollut Sheldraken mukaan biologeille vaikea hyväksyä, joten ei siis ole ihme, että mutkikkaammat asetelmat ja käsitykset yksilöiden rajoista vaativat vielä työstämistä. Sienien maailma tulee kuitenkin tarjoamaan meille vielä paljon pohdiskeltavaa. Tästä kirjasta saa istutettua päähänsä sienevien ajatusten itiöitä.
Mikko Saari
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Tatu Vaaskivi leimusi kuin tähdenlento – Miika Siironen kirjoittaa säkenöivästä kriitikko-kirjailijasta, jonka jälkimaailma unohti
KIRJAT | Nero ja Narkissos -elämäkerta avautuu mahtavaksi ikkunaksi 1930-luvun suomalaiseen kulttuurielämään, Tulenkantajien sukupolveen ja sen kuuluisiin edustajiin.
Kuolemaa, elokuvia, runoilijoita – arviossa Niilo Rantalan esseekokoelma Kunnia niille, jotka polttavat itsensä
KIRJAT | Tamperelaisen monipuolisuusmiehen esseissä yhdistyy luontevasti kulttuurin asiantuntijuus, kristillisyys ja kirjoittajan taidot.
Poliisi tutkii tatuointeja ja taruolentoja – arviossa Guillaume Musson Seinen tuntematon
KIRJAT | Ranskalaisdekkarissa riittää tapahtumia riittää ja niiden selvittäminen vie aikaa ja kysyy niin älyä kuin yleissivistystäkin.
Huminaa, lorinaa ja kahakoita – arvosteltavana Jeongdo Kimin Äänestä sana, sanasta merkitys
KIRJAT | Ensimmäinen yleistajuinen tietokirja suomen kielen onomatopoeettisesta eli ympäristön ääniä jäljittelevästä sanastosta esittelee kielen rikkautta ja ilmaisuvoimaa.