Kuvat: Francesca Mantovani / Editions Gallimard / WSOY
KIRJAT | Hervé Le Tellier on luonut tekstin, joka osuu juuri tähän hetkeen. Se saa pohtimaan, olemmeko vain tietokoneohjelmia samaan aikaan, kun luemme mediasta tekoälystä.
”Le Tellierin romaani leikittelee nerokkaasti olemisen mahdollisuuksilla, mutta onko se sittenkään kovin kaukana todellisuudesta?”
ARVOSTELU
Hervé Le Tellier: Poikkeama
- Suomentanut Lotta Toivanen.
- WSOY, 2023.
- 295 sivua.
Hervé Le Tellier on luonut tekstin, joka osuu juuri tähän hetkeen. Se saa pohtimaan, olemmeko vain tietokoneohjelmia samaan aikaan, kun luemme mediasta tekoälystä ja siitä, miten se ehkä tulevaisuudessa hallitseekin meitä eikä toisinpäin.
Le Tellier on matemaatikko, joten ei ole ihme, että hän pohtii teoksessaan mahdollisuuksien maailmoja. Hän on myös mahdollisen kirjallisuuden seuran Oulipon puheenjohtaja. Romaani on Le Tellierin kahdeksas, mutta vasta ensimmäinen suomennettu. Alun perin vuonna 2020 julkaistu Poikkeama (suom. Lotta Toivanen; WSOY, 2023) voitti kotimaassaan Ranskassa Concourt-palkinnon.
* *
Le Tellier vie meidät kahdelle matkalle Pariisista New Yorkiin. Kumpi on oikea matka: se, joka laskeutuu kovan turbulenssin jälkeen maaliskuussa Yhdysvaltain maaperälle, vai se, joka lähtee Pariisista maaliskuussa, mutta laskeutuukin kesäkuussa? Kone ja sen matkustajat ovat monistuneet kahdeksi. Ovatko oikeita maaliskuun ihmiset vai kesäkuun ihmiset? Joku on ehtinyt menehtyäkin maaliskuun ja kesäkuun välissä ja palaa näin takaisin henkiin.
Kirjailija esittelee koneen reilusta 200 matkustajasta osan tarkemmin ja kertoo heidän tarinaansa. Oman tarinansa saavat myös matemaatikot, jotka ovat pyrkineet ennustamaan tai mallintamaan kaikki mahdolliset lentoliikenteeseen liittyvät poikkeustilanteet vuoden 2001 kaksoistornien tuhon jälkeen. Kun kaikki mahdollisuudet on käyty läpi, luodaan vielä epätodennäköisyyksien varalle protokolla 42, joka nyt yllättäen onkin aktivoitava.
”Lentokoneen ilmestyminen ei voi olla virhe simulaatiossa… Tämä on testi, tietenkin: miten miljardit virtuaaliolennot reagoivat, kun niille paljastetaan niiden virtuaalinen luonne?”
Kirjassa on läsnä myös kekseliäs huumori, joka ilkikurisena kohdistuu moniin elämämme ilmiöihin, viihdemaailmaan ja politiikkoihin.
Le Tellier kuljettaa paikalle presidentit, uskonnolliset johtajat ja psykologit ja lopulta myös uskonnolliset fanaatikot. Asetelma alkaa näyttää tästä meidän maailmastammekin katsottuna kovin tutunoloiselta.
Le Tellierin romaani nerokas ja olemisen mahdollisuuksilla leikittelevä, mutta onko se sittenkään kovin kaukana todellisuudesta? Joka tapauksessa Le Tellier pitää lukijaa otteessaan, ja Lotta Toivasen suomentama teksti on houkuttavaa luettavaa.
Marjatta Honkasalo
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Kiintoisa näkymä sotien välisen ajan Helsinkiin ja sen värikkäisiin kulttuuripiireihin – arviossa Tanna Elon Taru Minervasta
KIRJAT | Tanna Elo rakentaa romaaninsa päähenkilöistä Valmasta ja Paavosta hienovireiset ja uskottavat kuvaukset, lämmöllä.
Liberaaliälykkö laittaa maantiedon myytit päreiksi, ja Suomikin saa osansa – arviossa Paul Richardsonin Maantieteen myytit
KIRJAT | Onko Trumpin seinällä mittasuhteet vääristävä Mercatorin maailmankartta? Siinä Grönlanti on Afrikan kokoinen eli yli kymmenen kertaa kokoaan suurempi.
Hyvänmielen lätkäromanssi nuorille ja miksei vanhemmillekin – arviossa Annukka Salaman Sulamispiste
KIRJAT | Ylöjärveläinen Oliver hiihtää kilpaa, mutta hänen todellinen intohimonsa on jääkiekko, jota poika harjoittelee salaa läheisen avolouhoksen jäällä.
Kommunistinen diktatuuri murskasi surutta parhaitaan – arviossa Elina Kahlan Gulagin viisas
KIRJAT | Gulagin viisas on Elina Kahlan teoksen päähenkilö Pavel Florenski, kommunistisen terrorin uhri. Mies yhdisti tieteen, taiteen ja uskon, mutta se oli Neuvostoliitolle liikaa.