Kuvat: Otava / Jonne Räsänen
KIRJAT | On virkistävää lukea jännitysromaaniksi luokiteltu romaani, jossa kuvataan paljon muutakin kuin rikos ja sen selvittäminen.
“Kokonaisuus muodostuu pala palalta niin, ettei jännite katoa ja muutamissa kohdissa lukija myös yllättyy.”
ARVOSTELU
Johanna Holmström: Suden lapset
- Suomentanut Maija Laura Kauhanen.
- Otava, 2024.
- 461 sivua.
On virkistävää lukea jännitysromaaniksi luokiteltu romaani, jossa kuvataan paljon muutakin kuin rikos ja sen selvittäminen.
Johanna Holmströmin uusimmassa rikoksia tehdään Kuhmossa, mutta teos käsittelee myös rakkautta sekä ihmisen mieltä ja toimintaa pandemian, sodan ja mielen järkkymisen keskellä.
Suden lapset -romaanin (suom. Maija Laura Kauhanen; Otava, 2024) päähenkilö on Gloria, joka uskoo löytäneensä onnen ja tasapainon Toivolan ekokylästä Kuhmossa. Luonto, yhteisöllisyys ja yksinkertainen elämä tuntuvat sopivan valokuvaajalle, joka on tuntenut pitkään olleensa hukassa.
Tärkeä rooli on myös vanhemmalla rikoskonstaapeli Minna Salmisella, joka haikailee isojen juttujen pariin. Kuhmon poliisin arki on kuitenkin raadollista: pitää selvittää polttariseurueen törttöilyä Vuokatissa ja pelastaa tulvaojaan joutunut hevonen.
Iso juttu alkaa, kun kuhmolaisen eläkeläispariskunnan Seijan ja Tarmon ovelle ilmestyy pieni poika, joka ei puhu eikä pukahda, jota kukaan ei tunnista. Myöhemmin käy ilmi, että poika on ruotsinkielinen, mutta se ei paljoa auta.
Paljon muitakin henkilöitä romaanissa on, jopa hieman liikaakin. Toisinaan tuntuu, että Suden lapset on samannimisen romaanin kakkososa, mutta kirjailija ei kerro ensimmäisen osan tapahtumista ja henkilöhahmoista tarpeeksi. Jotkut saavat oman elämän, luonteen ja ulkonäön, jotkut jäävät statisteiksi, joita ilmankin kirja olisi toiminut ja ehkä myös tiivistynyt; lähes 500 sivua on paljon.
Holmström osaa rakentaa tarinan taitavasti. Liikkuminen ajanjaksojen välillä on luontevaa ja kokonaisuus muodostuu pala palalta niin, ettei jännite katoa ja muutamissa kohdissa lukija myös yllättyy.
Leena Reikko
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Kylmä väre selkäpiissä – arviossa Elina Loisan ja Sinikka Vuolan Hämäräeliöitä
KIRJAT | Sinuttelumuotoiset tekstit tempaisevat imuunsa ja pitävät otteessaan vielä kauan kirjan kansien painuttua kiinni.
Masennuksesta kohti valoa – arviossa Janina Saaren Pimeys halkeaa
KIRJAT | Janina Saari käyttää esikoisromaanissaan vahvoja kontrasteja, joiden kautta siirrytään tunnelmasta toiseen.
Niina Revon dekkari intohimosta ja vainoamisesta – arviossa Miehesi on minun
KIRJAT | True Crimea ja fiktiota yhdistelevä dekkari kertoo suomalaisesta nykytodellisuudesta. Ihmisen suistamiseen tarvitaan vain pieniä tekoja, oikein tähdättyjä.
Tyhjentymätön aihe – arviossa Pertti Rajalan tietokirja Rauhallinen työläinen tarttuu aseeseen
KIRJAT | Pertti Rajala on käynyt läpi Porissa vuosina 1905–1918 ilmestyneen Sosialidemokraatti-lehden sisällön ja haarukoinut teokseensa olennaisen.