Kirja-arvostelu: Sandra-romaanin jatko-osa Mirjami etenee talvisodasta jatkosodan loppuun ja jälkinäytöksenä nähdään vielä kurkistus tulevaisuuteen eli vuoteen 1949.

Heidi Köngäs: Mirjami. Otava, 2019, 348 s.

Heidi Köngäs on valinnut useisiin romaaneihinsa aiheen Suomen historian kipeistä vaiheista.

Romaanissa Sandra kirjailija kuvasi kahtia jakautunutta Suomea, vuoden 1918 sisällissotaa ja köyhän, mutta sitkeän Sandran selviämistä karuissa olosuhteissa.

Mirjami on jatko-osa Sandralle, mutta sen voi toki lukea myös itsenäisenä tarinana.

Sandra on nyt suurperheen äiti. Aikuisiksi lapsista on selvinnyt viisi poikaa ja kaksi tytärtä, kolmas tytär lähenee murrosikää.

Romaanissa on useita kertojia, mutta keskeisin tarinan kuljettaja on Mirjami. Aikajanalla romaani etenee talvisodasta jatkosodan loppuun ja jälkinäytöksenä nähdään vielä kurkistus tulevaisuuteen eli vuoteen 1949.

* *

Romaani vie lukijan katseen kotirintamalle ja naisiin, kun miehet joutuvat rintamalle. Sota on hirveää, mutta kotirintamalta katsottuna ihmisten elämässä on mukana paljon inhimillisyyttä.

Arkea täytyy pyörittää, vaikka kaikesta on pulaa. Sota ravistelee myös kotirintamaa, kun tiedot Helsingin pommituksista leviävät ja myöhemmin pommit osuvat myös Mänttään, jossa Kurjen suuri perhe asuu. Sandra majoittaa taloon Helsingistä sotaa pakenevia poikiaan ja heidän perheitään.

Arki ei suju ilman kitkaa, kun luonteeltaan erilaiset ihmiset yrittävät sopeutua ahtaisiin tiloihin ja niukkuuteen.

Mirjami työskentelee ompelijana ja valmistaa lumipukuja rintamalle lähteville sotilaille. Muitakin tilauksia olisi, mutta kankaat ja tarvikkeet loppuvat.

Mirjamin rinnalle ilmestyy ruotsinkielisistä paremmista piireistä lähtöisin oleva Tor. Heidän rakkaustarinansa kulkee läpi romaanin tulisena, kiellettynä, mustasukkaisuuden riivaamana ja lopulta sairauden varjostamana suhteena.

Kirjan yksi teema on luokkaerot. Pystyykö sota häivyttämään työväenluokantaustaisten ja varakkaampien ihmisten välistä kuilua?

Vakavat sairaudet leviävät sota-aikana. Köngäs kuvaa koskettavasti sairastumisia ja niihin liittyviä pelkoja. Lavantauti, tulirokko ja tuberkuloosi uhkaavat ihmisiä. Sota-aikana on todellinen riski kuolla näihin tauteihin. Nälkä ja yksipuolinen ravinto altistavat sairastumiselle.

Mirjamin ansiot ovat romaanin inhimillisyydessä. Köngäs kuvaa romaanihenkilöitään myötäelävästi. Hän tuo lukijan lähelle kotirintaman arjen ja sitkeät naiset, jotka jaksoivat, vaikka laihtuivat langanlaihoiksi, kun ravintona oli enimmäkseen lanttuja.

Sirpa Pääkkönen