Kuva: Wiki Commons
KIRJAT | Pertti Niemisen jälkeen ei kiinan kielestä ole Suomessa juuri ollut kääntäjiä. Tero Tähtinen kohentanut tilannetta ja kääntänyt jo useita kiinalaisia klassikoita, erityisesti runoutta.
”Kirja sopii tähän aikaan kuin kirpeä mauste jäähtyneeseen keittoon.”
ARVOSTELU
Pumingin kymmenen häränpaimennuskuvaa
- Suomentanut Tero Tähtinen.
- Esipuhe Mitra Virtaperko.
- Palladium Kirjat, 2021.
- 34 sivua.
Pumingin kymmenen häränpaimennuskuvaa (Palladium, 2021) on hieno ja syvällinen näyte zenbuddhalaisesta perinteestä. Tero Tähtinen on kääntänyt kiinan kielestä Pumingin sarjan häränpaimennuskuvia, joihin liittyy tekstit. Esipuheen on kirjoittanut zenbuddhalainen pappi Mitra Virtaperko.
Kirja sopii tähän aikaan kuin kirpeä mauste jäähtyneeseen keittoon. Tämä aika, jona tutkitaan toissijaisia ja rakennetaan mitäänsanomatonta, tarvitsee muistutuksen.
Hei, mitä te oikein teette? Rakennatte esteitä ihmisten kohtaamisille ja tutkitte tyhjyyttä!
No, hyvä, että tutkitte, mutta voisitteko hieman hillitä rakentamistahtia!
Olla olemassa?
Filosofi Bertrand Russell kirjoitti 1950-luvun esseessään, että henki-aine-dikotomia on kokenut muutoksia viime vuosikymmeninä, kun hengen olemassaolo on kyseenalaistettu. Kaiken on todettu olevan ainetta, ja kun itse ainekin on tutkitusti lähes pelkkää tyhjää, jää olemassaolosta vain häivähdys. Keskelle avaruuden tyhjyyttä, jossa atomitkin ovat miltei pelkkää tyhjää, on jäänyt vain irvikissa, “cheshirekissan irvistys” (Cheshire Cat).
Syvällinen esipuhe
Mitra Virtaperko on henkilö paikallaan kirjoittamaan buddhalaisesta perinteestä. Hän tuntee buddhalaisen perinteen ja kirjoittaa siitä kiintoisasti. Pumingin Kymmenen häränpaimennuskuvaa on yksi monista samantapaisista ohjekirjoista, joissa jokin eläin symbolisoi minuutta eli egoa, ja kuvasarja teksteineen esittää kehitystä siitä vapautumiseksi.
Lopputuloksena on maaginen, elävä tyhjyys, joka viittaa kontemplatiiviseen kokemukseen, jossa hiljaisuus voittaa ajan. Perimmäisten totuuksien puolesta ei kuitenkaan voi kapinoida eikä osoittaa mieltään. Oivaltaa voi.
Erkki Kiviniemi
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Sata vuotta sitten suomalainen tiedemies Edvard Westermarck etsi moraalin ja uskonnon perimmäisiä syitä
KIRJAT | Mihin perustuu, että näemme monet teot oikeina tai väärinä? Entä miksi olemme kehittäneet monimutkaisia uskomusjärjestelmiä, joita kutsumme uskonnoiksi? Näitä asioita käsittelee Otto Pipatti uudessa kirjassaan.
Minua kiinnosti miten filosofi näkee oman aikansa – varsinkin kun aihe on vaikea vielä 80 vuotta myöhemmin
KOLUMNI | Kun kirjoittajina on Jean-Paul Sartre ja George Orwell ja pohdinnan kohteena suhde antisemitismiin heti toisen maailmansodan loppumisen ja holokaustin paljastumisen jälkeen, kirja on lähes pakko saada käsiin.
Jakolinjoja filosofiassa – arviossa Juha Drufvan Paimenpojasta filosofian professoriksi
KIRJAT | Mitä filosofian tutkimus on Suomessa 1900-luvulla ollut? Juha Drufva on kirjoittanut laajan esityksen J.E. Salomaan filosofisista tutkimuksista ja elämästä.
Henry Thoreaun Kansalaistottelemattomuus on mahtipontinen protesti hallituksen pakkovaltaa vastaan ja yksilön itsenäisyyden puolesta
KIRJAT | Henry Thoreau pureutuu ajattomiin kysymyksiin moraalin ja lain suhteesta sekä puolustaa yksilön vapauksia institutionaalisen vallankäytön yli. Vuonna 1849 julkaistu essee rohkaisee ihmisoikeusaktivisteja tänäkin päivänä.