Kuvat: Art House
KIRJAT | Helsinkiläinen lukiolainen Eero kohtaa sallalaisen Juhan elokuussa 1978 fiktiivisen miehen fiktiivisessä elämäkerrassa.
”Heikki Haavikko tietää mistä kirjoittaa ja osaa yllättää.”
ARVOSTELU

Heikki Haavikko: Sydänmaan saatana
- Art House, 2025.
- 174 sivua.
Heikki Haavikon ensimmäinen julkaistu kirja oli onnistunut elämäkerta isästään Paavo Haavikosta. Sydänmaan saatanassa (Art House, 2025) Haavikko kirjoittaa fiktiivisen miehen fiktiivisen elämäkerran.
Alkutekstissä kertoja kritisoi kirjailijan pojan aikeita kirjoittaa samasta henkilöstä, joten on pidettävä kiirettä. Kirjailija siis arvostelee jo alussa omia aikeitaan toisen ajatuksilla.
Sydänmaan saatana on kirja, jonka erikoinen tarina innostaa heti alusta alkaen. Helsinkiläinen lukiolainen Eero kohtaa sallalaisen Juhan vuoden 1978 elokuussa. Molemmat aloittavat opiskelun samassa helsinkiläisessä lukiossa. Sallalainen erottuu joukosta heti sillä, että on parrakas ja ajaa koulun pihaan lava-autolla.
Kysyttäessä poika kertoo ajaneensa edellisen päivän ja tulevansa Sallasta. Isä ja äiti olivat kuolleet toissa jouluna ja Juha oli saanut ajokortin Kekkosen luvalla jo 17-vuotiaana. Nyt hän asuu tädin luona täällä Helsingissä.
Juha saa koulukavereiltaan lempinimen Lappalainen – ja myöhemmin muutaman muunkin lempinimen. Lappalainen oli ensin hiljainen ja tutustui varovasti koulukavereihinsa. Heistä osa oli helsinkiläisten kulttuuriperheiden lapsia. Kun Juha aloitti puhumisen ja kertomisen, siitä ei tullut loppua.
* *
Lappalaisen vanhemmat tapasivat sodan jälkeen Savonlinnan opettajakorkeakoulussa ja vuonna 1960 muuttivat Sallan Kursunkylään opettajiksi. Kuten useat Sallassa silloin, myös Lappalaisen isä oli vasemmistolainen SKDL:n äänestäjä. Perheeseen kuului neljä tyttöä ja nuorimpana hän, ainoa poika.
Tarinat perheestä ja Sallasta jatkuvat välitunneilla. Eerosta ja Juhasta tulee erilaisuudestaan huolimatta hyviä kavereita. Juha saa vietyä helsinkiläisen Sallaan ja muihin koillislappilaisiin paikkoihin, erämaaelämään jollaista ei voinut kuvitella.
Pojista tulee miehiä ja he etsivät ja löytävät elämäntehtäviä, alussa tosin kovin erilaisia. Jonkun ajan kuluttua Eero kuulee Juhaa nimitettävän Suviseuroilla Riivaajaksi, koska tätä riivaa koko ajan maailmanparannus. Kaikenlainen vastustaminen, mielenosoitukset ja keskustelu kuuluvat Riivaajan elämään. Suomalainen kaupunkirakentaminen on Riivaajan suurimn inhon kohde ja betoni rakennusmateriaaleista hirvein.
Kesäisin miehet käyvät olemassa perinteisinä renkipoikina niin pohjoisessa kuin muuallakin Suomessa. Heidän parisuhteensa, perheytymisensä ja lapsensa liittyvät erikoisella tavalla toisiinsa.
* *
Sydänmaan saatana on seikkailukertomus kahden miehen nuoruudesta, retkistä ja hankkeista sekä siitä suuresta unelmasta, jonka he toteuttavat – aikuisten miesten vahvasta ystävyydestä, joka antaa ja ottaa paljon.
Heikki Haavisto tietää mistä kirjoittaa, osaa yllättää ja pitää lukijan mielenkiinnon yllä loppuun asti. Poikien seikkailut päättyvät aikuisten miesten rohkeisiin tekoihin ja elämänvalintoihin. He etsivät ja löytävät elämään erilaisia ideologioita, elämänarvoja ja uskomuksia, jopa uskonnon.
Maija Kääntä
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Olivatko Lalli ja Elina sittenkin lihaa ja verta, kysyy Mikko K. Heikkilä teoksessaan Taruissa on totta
KIRJAT | ”Tasokas tiede on kuin puolueeton oikeudenkäynti, jossa vain näyttö ratkaisee”, perimätietoon perehtynyt dosentti esittää ja lyö pöytään todisteet, joita on vaikea väittää palturiksi.
Frans, joka ei ensin edes tiennyt olevansa Frans – arviossa Hannu Salmen Frans Leijon -elämäkerta
KIRJAT | Hannu Salmi kiinnostui 1800-luvun lopussa syntyneestä isosedästään vuosia sitten. Syntyi Finlandia-ehdokas köyhän piian aviottomasta pojasta, joka eli kuurona ja sokeana.
Hybridinen teos pohtii merkityksiä ja muutosta – arviossa Taneli Viljasen Glitterneste
KIRJAT | Taneli Viljasen Glitternesteessä muoto ja sisältö palvelevat taidokkaasti toisiaan. Queerbarokin haaste otetaan tosissaan.
Heti ensimmäisen roolin jälkeen Anthony Hopkins tiesi, ettei ryhtyisi leipuriksi – arviossa muistelmateos Hyvin sinä pärjäsit
KIRJAT | Jonkun sivun kirjaa luettuaan arvaa, ettei Anthony Hopkinsin maailmassa ole järkeä kirjoittaa muistelmia kertomatta totuutta.







