Kuvat: Magdalena Frigo / S&S
KIRJAT | Yökulkijat-romaanin ilmestyessä vuonna 2022 Leila Mottley nimettiin historian nuorimmaksi kirjallisuuden Booker-palkintoehdokkaaksi.
”Teksti ajaa tapahtumia eteenpäin vauhdilla, josta ei voi hypätä pois, vaikka välillä haluaisikin.
ARVOSTELU

Leila Mottley: Yökulkijat
- Suomentaja Helka Sivill.
- S&S, 2025.
- 330 sivua.
Kiara on vasta 17-vuotias, mutta kantaa Oaklandin vuokraslummissa vastuun sekä rap-artistin urasta haaveilevasta isoveljestään että naapurin heitteillä olevasta koulupojasta Trevorista. Kiaran isä on kuollut ja äiti laitoksessa, joten on Kiaran tehtävä hankkia raha vuokraan ja ruokaan, kuin olisi aikuinen. Hänellä on myös ystävä, Alé, jota ilman elämä olisi vielä raskaampaa.
Nopeasti Kiara päätyy prostituutioon, koska työpaikkaa ei löydy ilman koulutusta ja ansioluetteloa. Pian hän on poliisina työskentelevien miesten salaisessa seksiringissä jaettava elävä lelu, jota voi piinata ja jolle ei aina viitsitä edes maksaa. Mikään ei tunnu voivan pysäyttää miehiä.
Yökulkijat-romaanin (suom. Helka Sivill; S&S, 2025) teksti on hengästyttävän kiihkeää ja kuvailevaa. Leila Mottley kertoo välillä jopa uuvuttavalla tahdilla ja yksityiskohtaisesti, mitä juuri nyt on tapahtumassa ja miltä juuri nyt tuntuu. Teksti ajaa tapahtumia eteenpäin vauhdilla, josta ei voi hypätä pois, vaikka hetkittäin haluaisikin.
Yökulkijoiden tapahtumat ovat kuvottavia, koska ne ovat puhdasta vallankäyttöä heikompaa kohtaan. Mutta vaikka teoksen maailma on toivoton, Kiara ei sitä ole: hänessä on voimaa, joka kantaa.
Mottley ei tee Kiarasta kuitenkaan sankaria; tämä on yksinkertaisesti tottunut pitämään huolta sekä itsestään että läheisistään ja tekee sen, koska välittää − siitä syntyy toivorikkaus.
Kiaran tarina perustuu vuonna 2014 Oaklandissa paljastuneelle hyväksikäyttötapaukselle, mikä tekee romaanista entistä väkevämmän.
* *
Mottley kirjoitti tämän esikoisteoksensa alle 20-vuotiaana, mitä ei tekstistä voisi uskoa. Kirjan ilmestyessä vuonna 2022 hänet nimettiin historian nuorimmaksi kirjallisuuden Booker-palkintoehdokkaaksi.
Kirjailijan huomautuksissa romaanin lopussa Mottley kertoo, että hänen ja monien muiden mustien tyttöjen pitää jo nuorena oppia huolehtimaan miehistä ympärillään ja että hänen omat unelmansa ja turvallisuutensa ovat vähemmän tärkeitä.
Kiara on fiktiivinen, mutta hänen elämänsä ei.
Leena Reikko
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Riitta kuuntelee kolttia ja havainnoi luonnon muutosta – arviossa Riitta Ahmasalon Kirjeitä kyynelvuonosta
KIRJAT | Riitta Ahmasalo kirjoittaa narratiivista tietokirjallisuutta kohtaamisestaan kolttakulttuurin ja pohjoisen hauraan luonnon kanssa.
Demokratian puolustajien manifesti – arviossa Matti Mörttisen ja Yannick Lahden Jäähyväiset demokratialle
KIRJAT | Maailmaa hallitsevat tänään erilaiset autokraatit. Heidän tavoitteensa on kaventaa demokratiaa ja länsimaista oikeusvaltiota. Siinä he ovat onnistuneet pelottavan hyvin.
Seniorit eivät ole pelkkä haitta ja menoerä – arviossa Minna Lindgrenin Seniorikapina
KIRJAT | Minna Lindgren tietää mistä kirjoittaa, tekee hyviä huomioita ja tarjoaa aidosti hauskoja vaihtoehtoja nykymenolle.
Jukka Pakkasen Oma ääni -teoksessa hahmottuu eräänlainen yritys omaksi kuvaksi, ja hyvinkin onnistunut sellainen
KIRJAT | Oma ääni -teoksessa on kyse elämästä, sen rajallisuudesta, siitä mitä elämästämme muistamme ja mitä meistä jää jäljelle, mitä meistä lopuksi muistetaan.




