Kuvat: Palladium / Arto Jalonen
KIRJAT | Kielitieteilijä Abudlla Pashewin runous on ollut kurdeille merkittävä kansallinen tekijä. Toisena keskeisenä teemana on rakkaus ja naiset.
”Teoksen kääntäminen ja julkaiseminen suomen kielellä on merkittävä kulttuuriteko.”
Abdulla Pashew: Synnynnäinen rakastaja. Suomentanut Minna Torppa. Palladium Kirjat, 2025. 276 sivua.
Kurdistan eli Kurdien maa on noin 30 miljoonan kurdin yhteinen alue, joka on maailman suurin yhtenäisen kansan asuttama, itsenäistymätön maa. Kurdien itsenäisyysliike on toiminut kauan ja on puristuksessa Turkin, Irakin, Iranin ja Syyrian osana ja keskellä.
Kurdi on indieurooppalainen kieli. Sen päämurteista kurmandzia kirjoitetaan latinalaisin aakkosin ja sorania, joka on vallalla eteläisimmissä osissa, kirjoitetaan arabialaisin aakkosin.
Abdulla Pashew on kotoisin eteläisestä Erbilin kaupungista (nykyinen Hewler). Osittain sisäisten ristiriitojen takia hän lähti maanpakoon 1970-luvulla.
Hän on elänyt jatkuvasti vaihtuvassa diasporassa: Neuvostoliitossa, Irakissa, Libyassa ja nykyisin Suomessa. Hänen runojaan on julkaistu paitsi Kurdistanissa, myös Yhdysvalloissa (A Dictionary of Midnight, 2019).
Nyt suomeksi ilmestyvä teos on pitkän yhteistyön tulos kääntäjä Minna Torpan kanssa.
Kaksiteräinen kynä
Pashew on koulutukseltaan kielitieteilijä. Hänen runoutensa on ollut kurdeille merkittävä kansallinen tekijä, ja se on humanistisena ja oikeudenmukaisuutta ajavana kirjallisuutena vaikuttavaa yhteiskunnallista runoutta. Toisena keskeisenä teemana on rakkaus ja naiset.
Uuden koottujen runojen nimi Synnynnäinen rakastaja (Palladium 2025) solmii hyvin yhteen nämä kaksi ulottuvuutta. Itse nimiruno ilmaisee universaalia rakkautta, jopa rakkauden rakastamista.
Valikoima on kronologisesti järjestetty valittujen runojen teos. Luettuna järjestyksessä sen kokee lyyrisenä elämäkertana. Kirjoittamispaikkakunnat vaihtelevat ja kuvaavat Pashewin maanpakolaisuutta ja myös levotonta luonnetta.
Ilmaisuvoimaa
Jo nuorena Kurdistanissa Pashew kirjoitti:
”…vapauta lintu/ kieleni pesästä!”
Alitajuinen ja vaistomainen lyyrikon luonto manasi itseään esiin.
Yhdessä tunnetuimmista nuorena kirjoittamistaan runoistaan Kaksitoista opetusta lapsille haastaa Pashew: ”Lapset,/ kapinalliset/ te, joille elämä on/ katkeraa taistelua”, siis lapset aikuisia vastaan, ja runossa viittataan sufimystikko Hallajiin, mikä paljastaa nuoren runoilijan innoituksenlähteen.
Hän myös julistaa: ”…uuden sukupolven kurdien/ on seurattava/ yhdistymisen polkua”.
Vuoden 1973 jälkeen runot ovat syntyneet pitkään Venäjällä. Teemat alkavat myös yhdistää romanttisia ja poliittisia aiheita:
Runossa Vallankaappaus lukee: ”Kun yllätit minut rakkaudellasi/ rikoit linnoitukseni muurit”. Tämä kaksiteräisyys runoilijan kynässä jatkaa matkaansa seuraavina vuosikymmeninä maasta toiseen. Moskovassa 1975 hän pelkistää:
”Päivä päivältä rakastun runouteen yhä
enemmän.
Runo on kuin oikukas nainen:
lupaa tulla joka päivä,
tulee harvoin tai ei ollenkaan!”
Rinnalle nousee runoutta, joka kuvaa maanpakolaisen ikävää kotimaata kohtaan:
”Minusta näyttää kuin/ maailman kaikki vuoristot/ polveutuisivat kotimaani vuorista.”
(Maanpakolaisen rukoukset, 1979)
Intuitiivinen tekotapa säilyy:
”uuden runon idea/ kuin nopea valkoinen lintu/ ahdistelee minua.”
Taisteleva runoilija on yhä ”haavoitettu selkä ” ja ”itsepäinen virta”.
Nämä symbolit kertovat kansallisen pohjavireen hallitsevuudesta Pashewin runoudessa.
Ytimekäs ikoni
Vaikka Pashew määrittelee itseään suhteessaan taisteluunsa ja rakkauteensa, kirjoittaa hän myös upeita lyyrisiä luontorunoja, kuten Iltarusko:
”On ilta.
Uljaan lokin siiveniskut
värisyttävät horisontin järveä.
Iltarusko värjää vuorten laet
granaattiomenanpunaisiksi
Vai liekö sittenkin kiireinen aurinko
luiskahtanut,
haavoittanut itsensä
törröttäviin huippuihin?”
Kirjan jälkisanoina on essee Pashewin runous: Vapauden ja rakkauden laulu. Sen on kirjoittanut Rebwar Karimi, joka on kurdikirjallisuuden yhteiskunnallisten ulottuvuuksien tutkija.
Karimi selvittä pääpiirteissään kurdinkielisen kirjallisuuden jakautuneisuutta murrealueittain ja kertoo nykyrunouden merkityksestä maassa. Pashewia hän kuvaa ”kansan ääneksi” ja ”yhteiskunnan levottomaksi omatunnoksi”. Hän on siis vahva poliittinen vaikuttaja.
Ei käy aivan selville, kuinka raskas sisällissodankäynnin vaikutus kurdien keskuudessa on ollut, mutta Pashewin maanpako liittyy ilmiöön. Kaikkien vai vain osan kansaa kannattama runoilijavaikuttaja?
Diaspora ja siirtolaisuus ovat Karimin mukaan antaneet Pashewin runoudelle ”dynaamisen ulottuvuuden”.
On myös helppo yhtyä käsitykseen Pashewin runouden keskeisestä ”ytimekkyydestä”. Myös suorasukaisuus ja puheenomaisuus ovat sitä.
Kirjan loppuun sijoitettu kuvamateriaali todistaa Abdulla Pashewin ikonimaisesta kansansuosiosta vierailuilla Kurdistanissa 2000-luvulla. Nykyään hän on Suomen kansalainen.
Teoksen kääntäminen ja julkaiseminen suomen kielellä on merkittävä kulttuuriteko.
Erkki Kiviniemi
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Mikä sai suomalaisen älymystön ja kulttuurivaikuttajat kuten Tito Collianderin ihastelemaan Hitlerin Saksaa?
KIRJAT | Carl-Johan Holmlund antaa eväitä ymmärtää Collianderin elämänvaiheita ja sosiaalis-yhteiskunnallisia taustatekijöitä, jotka hänen kirjailijanpolkuaan ohjasivat.
Sotapäällikkö, latinisti ja naistennaurattaja – arviossa Gaius Julius Caesar: Rooman diktaattorin monet kasvot
KIRJAT | Maria Jokelan ja Joonas Vanhalan toimittama teos pyrkii tarjoamaan kokonaiskuvan Rooman tasavallan ja keisariajan saumakohdassa eläneestä voimahahmosta.
Vuodenkierrosta rutiinia kirjoittajalle – arviossa Päivi Koiviston ja Sinikka Vuolan Kirjoita vuosi
KIRJAT | Päivi Koiviston ja Sinikka Vuolan kokoomateos opettaa kirjoittamaan ja inspiroi konkarikirjailijoiden syvällä rintaäänellä.
Jyri Engeströmin ja Timo Ahopellon Startup-käsikirja on tervetullut lisäys yrittäjyyskirjallisuuteen ja -kasvatukseen
KIRJAT | Yrittäjyysoppaita on ilmestynyt pilvin pimein, vaan suomenkielistä startup-opasta ei ole markkinoilla aikaisemmin näkynyt.