Kuvat: Emilie Asplund / Like Kustannus
KIRJAT | Ruotsalaiskirjailija ei kerro uudessa dekkarissaan rikoskomisario Erik Winteristä vaan tytärtään etsivästä Kalle Edwardsista. Kuinka paljon Bungalow kertoo kirjailijasta itsestään?
”Teos on sekä synkeä että toivorikas, kauniskin.”
ARVOSTELU
Åke Edwardson: Bungalow
- Suomentanut Kaisa Haatanen.
- Like, 2021.
- 543 sivua.
Dekkareiden ystäville Åke Edwardson on yhtä kuin göteborgilainen rikoskomisario Erik Winter. Edwardsonin luoma Winter on ratkaissut rikoksia vuodesta 1997, suomeksi Liken kustantamana.
Edwardsonin uusin, Bungalow, kulkee muilla raiteilla. Teos kertoo Kalle Edwardsista ja tämän lapsuudesta. Se on sekä synkeä että toivorikas, kauniskin. Vaikka teos ei suoraan ole omaelämänkerta, viitteitä sellaiseenkin ainakin ruotsalaismedian mukaan on.
Kalle Edwards on (kirjailijan itsensä tavoin) matkustellut 1970-luvulla ristiin rastiin Kaakkois-Aasiaa ja sinne hänen Jenny-tyttärensäkin on lähtenyt tehdäkseen saman matkan kuin isä aikoinaan. Romaanin alussa Edwards lentää Bangkokiin etsiäkseen tytärtään, joka on yhtäkkiä ja huolestuttavasti lakannut pitämästä yhteyttä vanhempiinsa.
Åke Edwardson on syntynyt vuonna 1953. Bungalow on myös matka vanhenevan ihmisen sielunmaisemaan, pohdintaa eletystä elämästä, virheistä ja onnistumisista.
Läpi kirjan juokseva teema on kamppailu viinapirulaista vastaan. Päähenkilöllä on takanaan pitkä ja alkoholin vuoksi eroon päättynyt suhde ja myös suhde tyttäreen on kärsinyt isän alkoholinkäytön vuoksi. Koskettavasti Åke Edwardson kuvaa, miten Kalle Edwards käy rehellisesti läpi elämäänsä ja myös niitä traumoja, joita hän on aina juossut karkuun ja jotka hän nyt lopulta kohtaa.
On selvää, että Kaakkois-Aasia on kirjailijalle tuttu maailmankolkka, niin varmoin ottein romaanin päähenkilö osaa siellä kulkea ja toimia, tilata maistuvimmat ruoka-annokset niin katukeittiöistä kuin hienommistakin paikoista.
Edwardson kirjoittaa selkeästi ja teksti soljuu, suomennos niin ikään. Jossain kohtaa alkoi kuitenkin tuntua, että romaani olisi parantunut tiivistämällä. Rinnakkain kulkevat tarinat päähenkilön lapsuudesta ja toisaalta tyttären etsinnästä Kaakkois-Aasiassa ovat epätasapainossa; eletty elämä ja lapsuus vievät mukanaan paljon enemmän kuin kulkeminen hotellista ja retkeilymajasta toiseen kadonneen perillisen kuvaa esittelemässä.
Mikäli Bungalow todellakin on kirjailijan omasta elämästä, sanonta ”totuus on tarua ihmeellisempää” pitää aivan paikkansa ja olisi ollut romaanille eduksi pysytellä siinä.
Rikoskomisario Erik Winterin tutkimuksille jatkoa kaipaaville Like lupaa, että sellainenkin teos on lähiaikoina Åke Edwardsonilta tulossa muutaman vuoden tauon jälkeen.
Leena Reikko
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
”Tällainen elämä sattuu” – Jere Vartiaisen kokoelmassa ovat sosiaalisuuden konseptit sekaisin
KIRJAT | Joillakin Etäisyys, leikki -teoksen sivuilla on vain yksi säe, esimerkiksi se, jonka luin istuessani tamperelaisella terassilla seuranani vain lasi valkoviiniä ja tonnikalaleipä: ”mitä jos ei tarvitsisi aina olla ihan yksin?”
Veera Antsalon runoissa mekaniikkapojat palavat ja ruumiit käyvät yökerhossa – arviossa Nimettömästä
KIRJAT | Veera Antsalon runot voivat vaikuttaa pintapuolin helposti lähestyttäviltä, mutta tarkemmin luettuna ne nyrjäyttävät todellisuutta jatkuvasti uusiin muotteihin.
