Taidokas irlantilaiselokuva Nämä pienet asiat näyttää miltä kirkon vallan musertavuus tuntui

Cillian Murphy. Kuva: Enda Bowe

Nämä pienet asiat -elokuvan taustalla on historiallinen skandaali ja tosiasia. Irlannin katolinen kirkko ylläpiti vuosikymmeniä Magdalena-pesuloiksi kutsuttuja pakkotyölaitoksia orvoille, vammaisille ja naimattomille äideille.

Olipa nuori nainen tullut raskaaksi raiskattuna tai muuten, niin ”lankeemuksensa” takia nainen sullottiin laitokseen töihin halpana, riistettynä työvoimana ja syntynyt lapsi otettiin äidiltään pois adoptoitavaksi ns. hyvään perheeseen.

Jotkut nuoret naiset heitettiin nunnille pakkotöihin, vain koska he olivat kauniita tai pitivät flirttailusta tai jos heitä pidettiin viettelijättärinä. Katolilaisten nunnien hallitsemissa laitoksissa nuoria naisia käytettiin hyväksi fyysisesti, henkisesti ja seksuaalisesti. Irlannin valtio katsoi poispäin ja siten hyväksyi kaiken. Nämä pakkotyölaitokset lopetettiin vasta 1990-luvulla.

* *

Nämä pienet asiat -elokuva pohjautuu kirjailija Claire Keeganin tekstiin. Keeganin kokoaan suurempi pienoisromaani Kasvatti (Tammi, 2024; lue Ritva Alpolan kirjoittama arvio täältä) toimi aineistona irlantilaisen Colm Bairéadin ohjaamalle vuotensa parhaalle elokuvalle Hiljainen tyttö (2022; lue arvio). Claire Keeganin lyhyt ja ytimekäs proosateos toimii myös Nämä pienet asiat -elokuvan pohjana.

Elokuvan voima on niukkuudessa. Mitään ei selitetä puhki. Se jättää ohjaajalle tilaa tulkita taitonsa mukaan.

* *

Ensimmäinen havainto elokuvasta on kirkonkellojen soitto päivin ja öin. Alkuun se luo tunnelmaa, jossa pikkukaupunki valmistautuu jouluun, mutta elokuvan lopussa kellojen sointi kaikaa kirkon edelleen jatkuvaa valtaa.

Elokuvan päähenkilö on Billy Furlong (Cillian Murphy), kaakkoisirlantilaisessa pikkukaupungissa itsensä ja monilapsisen perheensä elättävä katolilainen hiilikauppias. Hän elää varsin hyvää elämää ympäristönsä arvostamana, mutta arvostuksesta hän ei ole saanut nauttia koko ikäänsä.

Elokuvasta käy ilmi, että Billy syntyi aviottomana lapsena teiniäidille, joka onnistui saamaan kodin ja työn protestanttiselta leskirouvalta, jolla oli varaa olla välittämättä muiden mielipiteistä. Billyn Eileen-vaimo (Eileen Walsh) pitää miestään pehmoilijana.

Billyn ja Eileenin viisi tytärtä käyvät nunnien pitämää koulua, eikä perheellä ole ollut valittamista mistään. Billy on saanut yrityksensä menestymään pitämällä suunsa kiinni muiden asioista. Mutta Billy tietää paikallisessa nunnaluostarissa tapahtuvan jotain hyvin häiritsevää. Hiljaisuuteensa tottunut Billy alkaa tuntea, että saattaisi olla aika puhua suu puhtaaksi, eikä se ole helppoa kaupungissa, jossa kaikki vaikenevat ikävyyksistä kuin yhteisestä sopimuksesta.

* *

Belgialaisohjaaja Tim Mielants virittää elokuvaan vähitellen jännitettä mielen pohjalle jäävillä kuvilla, jotka ovat tai eivät ole muistumia Billyn omasta nuoruudesta. Wexfordin kaupunki esittää elokuvan New Ross -kaupunkia.

Nämä pienet asiat pitää väriskaalansa ruskean, sinisen, harmaan tai keltaisen vaimeissa sävyissä. Ne luovat ahtauden tunnelmaa. Perheet elävät kapeilla kaduilla pienissä asumuksissa. Ahtautta on ihmisten elinolosuhteissa ja mielipiteissä. Suljetun paikan kammo kajastelee päähenkilö Billy Furlongin ajatuksissa ja ilmeissä.

Nämä pienet asiat -elokuvassa voi huomata pikkukaupungin näkymien ahtauden. Kuva: Shane O’Connor

• •

Elokuvassa toistuvat kuvat pesemisestä, sillä Billy joutuu hiilikauppiaana pesemään käsiään kyynärpäitä myöten aina kotiin tultuaan. Toistuessaan kuvat käsienpesusta saavat pintaansa symbolisemman merkityksen. Pikkukaupunki pesee kätensä nunnien harjoittamasta orjuutuksesta.

Vietyään hiililastin luostariin Billy Furlong tapaa abbedissan, Maryn (Emily Watson), ja saa kotiin Eileen-vaimolle vietäväkseen kirjekuorellisen rahaa. Mutta Furlong vaikuttaa kohtauksessa tuntevan itsensä nöyryytetyksi. Abbedissa onnistuu kuulostamaan verhotun uhkaavalta jutustellessaan Furlongille näennäisen mukavia. Kutsu juomaan teetä ei ole koskaan kuulostanut yhtä vaaralliselta kuin tässä elokuvassa.

Nunnat kohtelevat häntä, aikuista miestä, muutenkin kuin pahaista vekaraa. He tietävät hänen historiansa ja luottavat siihen, ettei Furlong uskaltaisi uhmata heidän eli kirkon valtaa.

Naiset, Eileen-vaimo ja luostarin nunnat, muistuttavat Furlongia alinomaan siitä, kuinka riippuvainen hänen hyvinvointinsa on kirkon valtaan sopeutumisesta ja muiden ihmisten hyväntahtoisuudesta. Pienen ja köyhän ei sovi kapinoida, hänelle jankutetaan. Mutta kun tulee hetki, jolloin Billy löytää luostarin hiilivarastosta nuoren naisen, Sarah Redmondin (Zara Devlin), ns. langenneen naisen, itkuisena ja poispääsyä pyytelevänä, hiilikauppiaalle tulee todellinen omantunnon ongelma.

Viedäkö kurjuuttaan tuskaileva ihminen pois hiilien seasta vai ollako näkemättä ongelmaa? Ohjaaja Mielants ymmärtää Keeganin pienoisromaanin hienovaraisuuden, eikä yritä runnoa siitä tarinaa, jollainen se ei ole.

Emily Watson. Kuva: Enda Bowe

* *

Nämä pienet asiat ei ole ensimmäinen elokuva, jossa tuodaan esiin katolilaisten irlantilaisnunnien harjoittama nuorten naisten orjuutus. Merkittävin edeltäjä on Peter Mullanin ohjaama Magdalena-sisaret (2002).

Voimakkain piirre elokuvassa on sen ajattomuuden tuntu. Vain muutama yksityiskohta viittaa 1980-luvulle, kuten Rubikin kuutiot lelukaupan ikkunassa ja muutamien kadulle pysäköityjen autojen ulkomuoto.

Cillian Murphyn pääosasuoritusta jää miettimään pitkäksi aikaa. Hän pysyy linjassa alkuperäisromaanin liioittelemattomuuden kanssa. Häntä kuvataan Billy Furlongina korostetun usein takaapäin nähtynä ja pää puoliksi sivulle kääntyneenä. Kuvat hänestä luovat vaikutelman etäisyydestä. Mutta silloin kun Murphy nähdään suoraan edestä, hänen kasvoillaan lainehtivat kaikki ne tunteet, joita nunnien kaltoin kohtelema lapsi hänessä synnyttää, siinä missä muistot omasta menneisyydestäkin.

Jo Oppenheimerissa (2023; lue arvio) nähtiin, kuinka Murphy voi näyttelemisellään kantaa koko elokuvaa, eikä hän ole tässä elokuvassa kylmä tai tunteeton, kaukana siitä.

Antti Selkokari

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua