Sama nainen kertoo parisuhdeväkivallasta irti pyristelevän Sandran arjesta – elokuvassa on toivoa, mutta se ei ole tippaakaan imelä

Sandra (Clare Dunne) ja lapset. Kuva: Cinemanse

Sama nainen -elokuva on kuvattu Irlannissa. Pääosassa on tavallinen, köyhä nainen Sandra Kelly, jolla on kaksi tytärtä. Sandran roolissa on Clare Dunne ja hän näyttelee koskettavasti.

Elokuva on virkistävä poikkeus, sillä se kertoo arjesta ja tavallisista ihmisistä. Tämä on mielenkiintoista, koska ohjaaja Phyllida Lloyd on tehnyt Mamma Mia! -musikaalin elokuvaversion vuonna 2008. Nyt on tyyli tyystin toinen.

Sama nainen alkaa rajulla kohtauksella väkivallasta. Tätä kohtausta esitetään useampaan kertaan takaumana. Se ei ole turhaa, koska kohtaus selittää, miksi Sandra saa tarpeekseen henkistä ja fyysistä väkivaltaa tekevästä miehestään Garysta (Ian Lloyd Anderson).

Sandra paiskii kahta työtä. Hän on töissä pubissa ja siivoojana lääkäri Peggyllä (Harriet Walter). Peggy osoittautuu myös Sandran ystäväksi ja tukijaksi. Peggy on elokuvan vahva nainen.

Sandran arki on kovaa, kaksi työtä, aina kiire, asuntopulan vuoksi majoittuminen sosiaaliavustusten turvin hotelliin, jossa köyhät eivät saa käyttää hissiä, vaan heidän on mentävä takaportaita, jotta eliitti ei näe vähävaraisia hotelliasukkaita.

Äitinä Sandra tekee kaikkensa, jotta tyttärillä olisi asiat mahdollisimman hyvin. Hän tarjoaa herkkuja, ranskalaisia ja pirtelöitä, vie tyttöjä rannalle. Pahojen tilanteiden varalta vanhemmalla tyttärellä ja Sandralla on koodisana: Musta leski.

Talon rakentaminen on yhteistyön juhlaa. Kuva: Cinemanse

Byrokratian rattaissa Sandra on kovilla. Herää kysymys, saako köyhä unelmoida, vaan onko hänen tyydyttävä siihen, mitä rippusia apua tippuu. Elokuvassa on oikeussalikohtaus, jossa Sandra pitää tärkeän puheenvuoron omasta osastaan.

Sandra on heikko ja vahva yhtä aikaa. Hän keksii netistä älyttömältä tuntuvan idea tee-se-itse-minitalosta. Esteitä on ja paljon, mutta sitten lääkäri Peggy päättää antaa Sandralle tontin puutarhastaan ja lainaa hänelle rahat.

Talon rakentaminen on toivon ylistys. Yhteisö tukee ja osin yllättävät ihmiset tarjoavat apuaan. Talon rakentaminen takapakkeineen on koskettavaa juuri yhteistyön voiman ja ystävyyden suuren arvon vuoksi.

Leikkipaikka on parkkihallissa. Kuva: Cinemanse

Elokuva on hyvä, oikeastaan parempi kuin hyvä. Sitä jää miettimään. Hyvin vahvasti tämä on naisten elokuva, niin myös yleisö näkemässäni näytöksessä oli naisvaltainen.

Perheväkivalta on rankka aihe, josta on syytäkin tehdä elokuvia. Vaikka teema on kova, elokuva ei ole synkkä. Tässä elokuvassa eletään arkea ja se tekee siitä arvokkaan elokuvan. Sama nainen on vahvojen roolisuoritusten juhlaa. Tämä pitää sisällään uhkaa huokuvaa aviomiestä Garya esittävän Ian Lloyd Andersonin ja Sandran tyttäriä esittävät lapsinäyttelijät (Molly McCann ja Ruby Rose O’Hara).

Päivi Vasara

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua