Kuva: Future Film
ELOKUVA | Keskellä Gazan kriisiä sijoittuva Hind Rajabin ääni vangitsee katsojansa ensi hetkistä lähtien ja ote pitää loppuun asti. Aidot hätäpuhelut ovat elokuvassa keskeisessä osassa.
”Pienen lapsen hätä on käsinkosketeltava ja ahdistaa katsojaa.”
ARVOSTELU

Hind Rajabin ääni
- Ohjaus: Kaouther Ben Hania
- Pääosissa: Saja Kilani, Motaz Malhees, Clara Khoury, Amer Hlehel
- Ensi-ilta 30.1.2026
Hind Rajabin ääni vangitsee katsojansa ensi hetkistä lähtien ja ote pitää loppuun asti. Tämä ei johdu vain siitä, että elokuvassa kuullaan autenttisissa hätäpuheluissa lasten hätää keskellä Gazan sotanäyttämöä anomassa apua tuntien ajan. Tämä elokuva on paljon enemmän.
Sen ainutlaatuisuus on huomattu myös alalla. Tuorein tunnustus tuli tämän viikon maanantaina Berliinissä, kun se sai ”arvokkaimman” elokuvan tunnustuksen Cinema for Peace -gaalassa. Aiemmin se on muun muassa palkittu Venetsian elokuvajuhlilla ja valittu parhaan kansainvälisen elokuvan Oscar-ehdokkaaksi.
Hind Rajabin ääni -elokuva perustuu todellisiin tapahtumiin. 29. tammikuuta 2024 Palestiinan Punainen Puolikuu, Punaisen Ristin sisarjärjestö, saa Ramallahissa hätäpuhelun Israelin armeijan tulituksen kohteeksi joutuneesta autosta Gazan pohjoisosissa. Autossa ollut palestiinalaisperhe on lähtenyt ohjeiden mukaan pakoon Israelin hyökkäystä, mutta joutunut tulituksen kohteeksi.
Ensin äänessä on teini-ikäinen tyttö ja hänen vaiettuaan viisivuotias Hind Rajab. Alkaa epätoivoinen pelastusoperaatio, jonka aikana keskuksen työntekijät tekevät kaikkensa saadakseen tytön turvaan autosta, jossa muut sukulaiset Hindin sanoin ”nukkuvat”. Hän on autossa kuuden kuoliaaksi ammutun sukulaisen kanssa. Ambulanssi olisi kahdeksan minuutin matkan päässä, mutta turvallisuussyistä on pyöritettävä byrokratiaa ja anottava lupaa eri tahoilta tuskastuttavan kauan.
* *
Elokuvan markkinoinnissa ja monissa sen arvioissa nostetaan kärkeen autenttiset hätäpuhelut. Ne ovat toki keskeinen osa elokuvaa ja kimmoke, johon ohjaaja Kaouther Ben Hania aikoinaan tarttui. Kun Ben Hania kuuli hätäpuhelut, hän keskeytti silloisen projektinsa ja alkoi tehdä elokuvaa. Ensin hän kuitenkin otti yhteyttä Hind Rajabin äitiin ja kysyi luvan elokuvan tekemiseen.
Hind Rajabin soittamat hätäpuhelut ovat keskeisessä osassa elokuvassa. Kuitenkin iso imu syntyy siitä, miten elokuva faktan ja fiktion vangitsevana yhdistelmänä näyttää monia tasoja, joilla palestiinalaiset kamppailevat kasvottoman sodan keskellä.

Kuva: Future Film
* *
Pienen lapsen hätä on käsinkosketeltava ja ahdistaa katsojaa. Lapsi ei voi ymmärtää, miksi häntä ei tulla pelastamaan. Hätäkeskuksen työntekijät ovat inhimillisiä, kannattelevat toisiaan hetkestä toiseen – ja ratkovat välillä raivokkaastikin omia tunnekuohujaan.
Sodan keskellä kärsivien ihmisten pelastamisen ”byrokratia” turhauttaa katsojankin. Israelin armeijan julmuus verhoutuu kaduilla vieriviin kasvottomiin tankkeihin ja hätäpuhelujen taustalla kuuluviin laukauksiin. Vihollinen on kasvoton, tunteeton! Dramaattisten hätäpuhelujen lisäksi Ben Hania on lisännyt elokuvaan epilogin, joka dokumentoi Hindin kohtalon.
Oma jännite tulee siitä, miten lähes koko elokuvan ajan tapahtumapaikkana on Punaisen Puolikuun hätäpuheluja vastaanottava keskus. Näyttäviä puitteita tai jatkuvasti uusia virikkeitä antavia maisemanvaihtoja ei tarvita. Niin koskettavaa, kauheaa ja mieletöntä on sota ja inhimillinen hätä Gazassa.

Kuva: Future Film
* *
Kun Hind Rajabin ääni sai ensi-iltansa Venetsian elokuvajuhlilla, ihmiset osoittivat suosiotaan 22 minuutin ajan.”Haluan, että ihmiset ympäri maailmaa kuulevat tämän pienen tytön äänen. Hänen äänensä kaiku leviää”, ohjaaja Ben Hania sanoi kiitospuheessaan.
Tunisialainen elokuva on kahminut palkintoja. Venetsian elokuvajuhlilla se palkittiin seitsemällä palkinnolla, joista yksi oli tuomariston pääpalkinto. Elokuva on myös parhaan kansainvälisen elokuvan Oscar-voittajaehdokas. Ohjaajan edellinen elokuva Neljä tytärtä oli ehdolla parhaan dokumenttielokuvan sarjassa vuoden 2024 Oscareissa.
Kun Ben Hania vastaanotti maanantaina Berliinissä elokuvan tuoreimman tunnustuksen, hän muistutti siitä, miten se, mitä tapahtui Hindille, ei ole poikkeus. Se on osa kansanmurhaa. Ben Hania puhui myös tarpeesta puhua oikeudenmukaisuudesta ja rauhasta.
Hän ilmoitti, että ei aio viedä Cinema for Peace -palkintoa kotiin.
”En suostu antamaan heidän kuolemansa tulla kohteliaan rauhanpuheen taustahälyksi. En niin kauan kuin rakenteet, jotka mahdollistivat heidän kuolemansa, pysyvät ennallaan. Siksi en tänä iltana ota tätä palkintoa mukaani. Jätän sen tänne muistutukseksi. Sitten, kun rauhaa tavoitellaan laillisena ja moraalisena velvollisuutena, joka juontaa juurensa vastuusta kansanmurhasta, palaan takaisin ja otan sen iloisena vastaan.”
Olin elokuvaa katsoessani surullisin siitä, että katsomo ammotti tyhjyyttään. Hind Rajabin ääni on sydäntäsärkevä elokuva, mutta myös elokuva, joka kaikkien pitäisi katsoa.
Marja Heinonen
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Ollaan yhdessä onnettomia – arviossa ensi-iltaelokuva Is This Thing On?
ELOKUVA | Yhdysvaltalaisohjaaja Bradley Cooperin uusin elokuva on tragikomedia pariskunnasta, joka elää asumuserossa.
Kaija Koon muotokuva piirtyy Oona Airolan monipuolisesta osaamisesta – arviossa Kaunis rietas onnellinen
ELOKUVA | Kaija Koon elämästä kertova elokuva kuvaa todentuntuisesti parisuhdetta, jossa sanallinen väkivalta johtaa myös pahempaan.
Pinterest-sukupolvelle tehty sovitus klassikosta ei osu maaliin – arvostelussa Humiseva Harju
ELOKUVA | Emerald Fennell ohjaama uusi versio Emily Brontën klassikosta jättää katsojan kylmäksi kuin nummet konsanaan.
Timanttivaras ei pidä väkivallasta – arviossa ensi-iltaelokuva Crime 101
ELOKUVA | Mike Davis on nuori, komea ja älykäs timanttivaras, joka haluaa tehdä rikoksensa yksin. Pahoinpitely ja tappaminen ovat hänelle vastenmielistä.




