Elokuva-arvostelu: Vielä on tilaa äkäisen yhteiskuntakriittiselle laadukkaalle elokuvalle. 83-vuotias brittiohjaaja jatkaa brittiyhteiskunnan epäkohtien tökkimistä.

Brittielokuvan leppymättömin yhteiskuntakriitikko on 83-vuotias ohjaaja Ken Loach. Loachin yhdessä vakiintuneimman työtoverinsa, käsikirjoittaja Paul Lavertyn kanssa tekemä Kiitos tilauksestasi jatkaa kaksikon tapaa tökkiä brittiyhteiskunnan epäkohtia.

Nyt elokuvan tekijät ottavat kohteekseen maailmanlaajuisesti yleistyneet nollatuntikäytännön ja alustatalouden. Tämän he tekevät kertomalla tarinan siitä, miten uusi talous käytäntöineen raastaa yhtä perhettä. Kiitos tilauksestasi sijoittuu Newcastleen, kuten Loachin ja Lavertyn edellinenkin elokuva, Cannesin elokuvajuhlien pääpalkinnon saanut I, Daniel Blake (2016), joka oli näiden avoimesti vasemmistolaisten taiteilijoiden vihaisin elokuva.

Suuttumus ei ole heille nytkään vierasta, mutta tarinankertojina he ymmärtävät näyttää maailmasta muutakin.

Pitkään rakennuksilla työskennellyt Ricky Turner (Kris Hitchen) painostaa Abbie-vaimonsa (Debbie Honeywood) myymään autonsa, jolla tämä käy työssään kiertävänä vanhusten kotihoitajana. Debbien on siirryttävä käymään bussilla töissä. Ricky tarvitsee rahaa ostaakseen pakettiauton uuteen työhönsä pakettien pikajakelufirmassa.

* *

Kumpikin tekee töitä freelance-pohjalta; heille maksetaan tehdystä työstä eikä työtuntien mukaan. Ricky ja Abbie tekevät uuvuttavan pitkiä päiviä juuri silloin, kun heidän teini-ikäinen poikansa Seb (Rhys Stone) hankkiutuu niin suuriin hankaluuksiinm että vanhempien läsnäololle olisi tarvetta. Pariskunnan kirkassilmäisen kuopuksen Lisa Janen (Katie Proctor) osaksi jää peitellä television ääreen väsymystään nukahtaneet vanhemmat sänkyyn.

Pariskunta ryhtyi uusiin töihinsä halusta saada taloutensa kuntoon ja päästäkseen omiksi työnjohtajikseen ja ansaitakseen tarpeeksi omaa asuntoa varten. Niinhän ei tietenkään käy, koska Ricky ja Abbie raatavat liikaa ehtiäkseen edes ajatella, saati sitten hengähtää.

* *

Kiitos tilauksestasi sijoittuu Newcastleen, kuten Ken Loachin ja Paul Lavertyn edellinenkin elokuva, Cannesin elokuvajuhlien pääpalkinnon saanut I, Daniel Blake (2016).

On hiuksianostattavan jännittävää seurata pariskunnan työpäiviä, sillä koskaan ei voi tietää mistä ja milloin tulee niitä vastuksia, jotka suistavat vaikkapa pakettien pikajakelijan sananmukaisesti sakkokierroksille. Firman sääntöihin kuuluu, että kuljettaja korvaa jakelun myöhästymisen sanktiona omista tuloistaan, ei suinkaan paketin saajalle vaan jakelufirmalle. Kotihoitajallakin on omat riesansa potilaistaan, joiden kutsumiseen asiakkaiksi Abbie ei tahdo tottua.

Tämä on tuttua Suomessakin; puolitoista vuotta sitten eräs pääkaupunkiseutulainen kotihoitaja paljasti haastattelussa työnsä karuudesta sen, että yhteen työvuoroon mahdutettiin jopa 25 kotikeikkaa.

Moni katsoja voi samaistua elokuvan kuvaamiin työoloihin, jotka ovat todellisuutta miljoonille.

Elokuvan näyttelijöitä ei voi kehua liikaa. Heidän tavassaan näytellä tuntuisi olevan paljon sellaista vuorovaikutusta, joka on tuttua Mike Leigh’n elokuvista.

* *

Vaikka Loachin elokuvaa voi kutsua yhdeksi osaksi työelämän huonontumisen lyhyessä historiassa, elokuvan isoimmat asiat tapahtuvat varsinaisen työelämän ulkopuolella. Loach on melkoisen armoton katsellessaan miten vanhempien loputtomiksi venyvät työpäivät vaikuttavat lasten vointiin.

Elokuvan nimi Kiitos tilauksestasi tulee niistä pikku lappusista, joita jakelufirman työntekijät jättävät paketinsaajalle tavoiteltuaan tätä turhaan.

Loach kertoo myös sen miten turmiollisesti säästöt sekä alustatalouden ja ulkoistusten yleistyminen vaikuttavat vanhustenhuoltoon. Alustatalouden ravintoketjun yläpää, johtajat ja omistajat, hyötyvät.

Elokuva kuvaa tavallisuudessaan sympaattisia ihmisiä, joiden esittäjät tuovat hahmoihinsa aitouden rosoista charmia. He pitävät elokuvan elävänä ja estävät sitä liukumasta yksitoikkoiseksi palopuheeksi kapitalismin kataluudesta. Vain kivisydän olisi liikuttumatta tästä elokuvasta.

Antti Selkokari

 

Kiitos tilauksestasi

Ohjaus: Ken Loach
Pääosissa: Kris Hitchen, Debbie Honeywood, Rhys Stone, Katie Proctor
Kesto: 1 h 41 min
Ikäraja: K12
Ensi-ilta: 8.11.2019

Tampereella elokuvaa esitetään Arthouse Cinema Niagarassa ja Finnkinon elokuvateattereissa.