Kuva: Eveliina Lappi
SIRKUS | Merja Koskiniemen Helsingin-päivään mahtuivat Kansallisoopperan massiivinen sirkusta ja oopperaa yhdistävä CircOpera 2.0 sekä KokoTeatterissa esitettävä pieni ja intiimi Durable.
”CircOpera 2.0 tarjoaa sirpalemaista huipputaitoa, mutta pienen Durablen unenomaisia vinksahtaneita kuvia ja niihin kätkeytyviä teemoja jää miettimään seuraavanakin päivänä.”
Suomen kansallisooppera: CircOpera 2.0. Helsinki 6.9.2025. KokoTeatteri & RISA: Durable, Helsinki 6.9.2025.
Suomen kansallisoopperan ulko-ovella ja lämpiössä pääsee heti virittäytymään esityksen maailmaan. Circus Helsingin esiintyvän ryhmän nuoret ovat salaperäisesti venyneet pituutta, he seisovat käsillään, jongleeraavat tai muuten vaan toivottavat yleisön iloisesti tervetulleeksi.
Varsinaisen näyttämön puolella CircOpera 2.0 vyöryttää esiin niin sirkuksen ammattitaiteilijoita, oopperan tanssijoita ja laulusolisteja, kuoron kuin täysimittaisen orkesterinkin. Väriä, valoa, projisointeja, ilmassa johtava kapellimestari ja monenlaista taituruutta liikkeestä ääneen.
Oopperasävelmät on valittu huolella sirkusnumeroihin, tai päinvastoin, sirkusnumerot on suunniteltu ajatuksella musiikkiin. Mukana on todennäköisesti tuttuja kappaleita heillekin, jotka eivät seuraa oopperakenttää aktiivisesti. Muutama numero rauhoitetaan pelkästään laulajille ja osa orkesterin jäsenistäkin pääsee varjoista keskelle näyttämöä.
Sirkuksesta mukana on mukava lajikirjo, ja onhan oopperassa tilaa ja korkeutta temmeltää niin maassa kuin ilmassakin. Orkesteri on näppärästi nostettu tasoille näyttämön takaosaan, jolloin muut esiintyjät pääsevät lähemmäksi yleisöä.
Teoksen osaset ovat ammattitaidolla hiottuja, mutta miten ne sopivat yhteen? Millainen kokonaisuus CircOpera 2.0:sta syntyy?
Nick Davies johtaa musiikkia, Joni Pakanen taikoo. Kuva: Emma Suominen
Yksittäisiä numeroita voi seurata mielenkiinnolla. Kati Pikkaraisen ja Victor Cathalan yhteistyö pariakrobatiassa on aina yhtä nautittavaa; varmaa ja koskettavan herkkää yhtä aikaa. Eetu Rannan diabolo-numero pyörii hauskasti Straussin tahtiin. Pierre Heaultia käy vähän sääliksi. Hän tekee hienon keinutrapetsinumeron asianmukaisine voltteineen oopperanäyttämön katonrajassa, mutta yleisö seuraa häntä lähes hiirenhiljaa.
Toisella puoliajalla Alexandra Royer saa vihdoin väliaplodit upeassa rengastrapetsi-numerossaan ja vaikuttaa selkeästi helpottuneelta. Jos mahdollista Royerin loppunumero pyörii ilmassa vieläkin vinhempaa.
Perinteinen sirkusshow on toki syntynyt yksittäisistä numeroista, eikä eri oopperoista napatuista musiikeista rakenneta soljuvaa kokonaisuutta edes taikuudella, mutta CircOpera 2.0:aan jäin silti kaipaamaan yhdistävää teemaa tai punaista lankaa. Taikuri Joni Pakanen yrittää luoda teokseen jonkinlaisen kaaren, mutta periaatteessa numerot olisivat voineet olla melkeinpä missä tahansa järjestyksessä.
Alexandra Royerin rengastrapetsinumero kirvoitti väliaplodit. Kuva: Emma Suominen
Kun kokonaisuus ei kanna, esitys näyttäytyy yksittäisinä keikkanumeroina. Jostain syystä usein sirkuksessa syntyvä draivi ja ilo puuttuvat. Esiintyjien ja yleisön vuorovaikutus ei syty, vaikka lopuksi taputetaankin auliisti.
Vuonna 2022 loppuunmyyty CircOpera 2.0 on loppuunmyyty myös nyt. Mutta ei hätää: erilaisia – ja kokonaisia – oopperaesityksiä ja sirkusesityksiä löytyy vielä varmasti tänä syksynä! Kannattaa mennä rohkeasti katsomaan.
* *
Jos Kansallisoopperassa on korkeutta nostaa valtava kuolemanpyörä pois näkyvistä suoraan ylöspäin, Kalliossa sijaitsevan KokoTeatterin katto on niin matalalla, että tanssija-akrobaatti Riia Kivimäen seisoessa parinsa Saku Mäkelän hartioilla, hän voisi helposti ottaa katosta tukea. Sitä ei kuitenkaan tarvitse tehdä, eikä pienehkö tilakaan haittaa.
Riia Kivimäki ja Saku Mäkelä (RISA) sekä Katja Lundén ja Janne Marja-aho, kaksi erilaista kaksikkoa, joiden työtä olen nähnyt aiemminkin, ovat lyöttäytyneet yhteen. Teoksessa Durable musiikista flyygelin takana vastaa Mikko Helenius. KokoTeatterin intiimiin tilaan mahtuu muutama lavaste, ja tunnelmaa luomaan kynttilät eturivin pöytiin.
Kivimäen ja Mäkelän saumaton ja vahva akrobaattinen yhteistyö ottaa vaikutteita sekä sirkuksesta että tanssista. Pari on keskittynyt yhteiseen työskentelyyn vuodesta 2018. Oma persoonallinen tapa tehdä asioita kehittyy hitaasti, mutta Kivimäki ja Mäkelä ovat hyvässä vauhdissa. Vahva parityöskentelyn tekniikka ja keskinäinen luottamus auttavat heitä edelleen eteenpäin. Vaikka Mäkelä on ymmärrettävästi useammin niin sanotusti kannattelevassa roolissa, parin liiketyöskentely on oivaltavasti ja onnistuneesti tasapainoista.
Riia Kivimäen ja Saku Mäkelän työtunnit näkyvät vaivattomana ja rohkeana yhteistyönä. Kuva: Eveliina Lappi
Katja Lundénin ehdoton vahvuus on flamencotanssissa ja rytmiikassa, joita hän uskaltaa ennakkoluulottomasti käyttää myös flamencosta poikkeavilla tavoilla. Nykytanssin, laulun ja teatterin maailmasta ponnistava Janne Marja-aho ollut jo useammassa teoksessa yhdessä Lundénin kanssa. Yhteistyö sujuu jälleen kauniisti lomittaen rytmien terävyyttä ja liikekielen pehmeyttä.
Pääosin Durable kuljettaa näiden kahden parin sooloja ja kohtaamisia. Teos ei kerro selkeää tarinaa, ja myönnän, että käsiohjelman teksti lentää itselläni taidemarkkinointi-höpöhöpöksi. Nautin kuitenkin liikkeen, rytmin, yllättävien visuaalisten kuvien ja keskinäisten suhteiden etenemisen katsomisesta, ja omien assosiaatioiden luomisesta.
Katja Lundén ja Janne Marja-aho ovat löytäneet yhteisen, silti eri tavoin näkyvän rytmin. Kuva: Eveliina Lappi
Durable tarkoittaa kestävää, ja parisuhteesta tai ihmisten välisestä suhteesta kai tässäkin on kyse. Tunnelma on kuitenkin enemmän alakuloinen ja epätoivoinen, kuin onnellinen. Kun loppukohtauksessa Kivimäki poistuu yleisön läpi ja Mäkelä jää lattialle tuijottamaan hänen peräänsä, myös oma katse kääntyy takaseinään. Miten tässä kävi?
Vaaleassa valossa näkyy vain valosuunnittelusta vastaava Ville Aunola, joka laskee sekunteja aplodeihin.
Kiitos myös hänelle.
Merja Koskiniemi
* *
Suomen kansallisooppera: CircOpera 2.0
- Ohjaus Jere Erkkilä
- Lavastussuunnittelu Mark Väisänen
- Pukusuunnittelu Erika Turunen
- Valo- ja projisointisuunnittelu Mikko Linnavuori
- Sirkuskoreografia Sanna Silvennoinen
- Koreografia Reija Wäre
- Musiikinjohto Nick Davies
Esityksiä 30.9.2025 asti. Lisätietoja täältä.
* *
KokoTeatteri & RISA: Durable
- Lavalla Riia Kivimäki, Saku Mäkelä, Katja Lundén ja Janne Marja-aho
- Musiikki Mikko Helenius
- Valosuunnittelu Ville Aunola
Viimeinen esitys 12.9.2025. Lisätietoja täältä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Virne – Smirk on nykytanssiteos, joka synnyttää sekä luottavaisia hymyjä että huolestuneita ajatuksia
TANSSI | Tamperelaisen Tanssiteatteri MD:n uutuusteos valaa toivoa ja uskoa tulevaan, jos kykenemme säilyttämään uteliaan lapsenmielen ja avoimen sydämen.
Soriversumin galaktisessa todellisuudessa mikä vain tuntuu olevan mahdollista – arviossa Sorin Sirkuksen joulushow
SIRKUS I Sorin sirkuksen ammattitaitoinen henkilökunta ja monipuoliset esiintyjät ovat loihtineet jälleen kerran upean joulusirkuksen piristämään pimeintä vuodenaikaa.
Syntyä / syvyydestä yhdistelee kansanperinnettä ja psykologiaa tarkkasilmäiselle aukeavaksi kokonaisuudeksi
TANSSI | Outi Markkula, Emila Lajunen ja Jaana Kurttila tuovat performanssissaan kansanperinteen ja autenttisen liikkeen praktiikan yhteen.
Naapuri-esityksen ihastuttavat hahmot ammentavat todellisista kerrostalojen asukeista
TANSSI & SIRKUS | Sivuun Ensemblen ja Kallo Collectiven teos yhdistää fyysistä teatteria, sirkusta, tanssia, klovneriaa ja parkouria.