Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Matti Mörttinen muun muassa kiittää hallituksen päätöstä pitää Tampereen Työväen Teatteri hengissä.

1

Ei voi mitään, mutta tuntuu melkein, että uuden hallituksen tärkein päätös tuli jo. Antti Rinteen ministeristön ohjelmapaperi pitää Tampereen Työväen Teatterin hengissä. Tarkkaan ottaen hallitusohjelmassa lukee näin:

”Toteutetaan taiteen toimintaedellytysten parantamiseksi esittävien taiteiden valtionosuusjärjestelmän uudistus. Uudistus koskee kaikkia esittävän taiteen toimijoita. Uudistuksessa turvataan Svenska Teaternin ja Tampereen Työväen Teatterin asema ja rahoitus kansallisina päänäyttämöinä.”

Niin kauan kuin Viisikko istuu, voidaan Hämeenpuiston varressa siis tehdä töitä näkemättä joka yö painajaisunia siitä, että vuosibudjetista katoaa pari miljoonaa pois.

2

On hallitusohjelmassa muutakin kivaa pirkanmaalaiselle kulttuurille. Edellisessä kappaleessa ennen TTT-pykälää seisoo räntättynä tämmöttistä: ”Valmistaudutaan rahoittamaan Euroopan kulttuuripääkaupunkia vuonna 2026.”

Lopputulos toki riippuu siitä, valitaanko Tampere pirkanmaalaisine kumppaneineen (mm. Mänttä-Vilppula) kulttuurikapitoliksi. Tässä tapauksessa voi olla suorastaan etu, että kulttuuriministeriksi valittiin turkulainen. Turku kun on jo vuoronsa saanut, kuten Helsinkikin.

Tosin se tässä hiukan huolestuttaa, että keskustalaisen ja turkulaisen Annika Saarikon sijaisena tulee vauvavapaan ajan istumaan savonlinnalainen Hanna Kosonen. Saimaan oopperakaupungilla on myös intohimoja kulttuuripääkaupungiksi, vaikka kaikkien pitäisi ymmärtää, että kunnia kuuluu Näsijärven rannoille.

3

Sitä, miten Tampereen-Pirkanmaan pyrkimys EU:n kulttuuripääkaupungiksi etenee, voi seurata vaikkapa lyöttäytymällä hanketta vetävän Juha Hemánuksen kaveriksi sosiaalisessa mediassa. Luova johtaja on ainakin Twitter-tilistä päätellen kiertänyt jo ahkerasti Eurooppaa ja kertonut tunnelmia muun muassa vuoden 2022 kulttuuripääkaupungiksi valitusta Kaunasista Liettuassa.

Terveisiä on kuultu myös Marseilles’sta, Mannheimista ja Stuttgartista.

4

Kulttuuripääkaupunkiin sopisi kansallinen kaupunkipuisto. Suomessa on nyt yhdeksän kansallista kaupunkipuistoa. Meitä lähinnä sijaitsevat Hämeenlinnan, Porin ja Forssan kohteet. Kaupunkipuiston tarkoitus on säilyttää rakennettua kulttuuriympäristöä ja kaupunkiluontoa.

Tampereen kaupunkipuisto olisi omaa luokkaansa suomalaisten sarjassa. Valitettavasti asiasta on puhuttu aivan liian vähän. Asukkaille ei ole valjennut, mistä on kyse. Eikä oikein poliittisille päättäjillekään. Ei ihme, jos kiistat kuohahtavat sitten, kun aluerajauksista aletaan puhua.

Valtuustossa on joku jo ihmetellyt, mihin kaupunkipuistoa tarvitaan, kun Pyynikki on jo. Voitaisiin siis aloittaa siitä, että poliitikoille kerrotaan, mikä ero on kaupunki-, luonnon- ja koirapuistoilla.

5

Tulevaisuus näyttää hyvältä. Maailma on mahdollisuuksia täynnä – myös pirkanmaalaisille. Ei näemmä haittaa, että hallituksessa on ainakin yksi paikallinen ministeri.

Välittömässä tulevaisuudessa kannattaa nauttia olemassa olevasta kulttuurista. Sitä on tarjolla esimerkiksi viikonvaihteessa kesäkauden aloittaneella Finlaysonin taidealueella, jota kansainvälisittäin kutsutaan nimellä Finlayson Art Area.

Iloinen olen siitäkin, ettei aluetta ole haluttu markkinoida lyhemmin esimerkiksi F-Art Areana tai vaikka FArt-nimellä.

Matti Mörttinen