Heikki Willamon seinänkokoinen karhukuva. Kuvat: Marita Nyrhinen

1

Palkittu valokuvaaja Heikki Willamo on kaupungista maalle muuttanut taiteilija, jonka luontokuvat ovat vaikuttavia ja aihepiiri rajaton.

Jo nuorena Willamo vaelteli luonnossa tehden havaintoja niin kasvi- kuin eläinmaailmasta. Vuosikymmenten rakkaus luontoon on suonut mahdollisuuden julkaista monia kirjoituksia Muistan, kun Willamo kirjoitti havainnoistaan Pirkka-asiakaslehteen. Ahmin jutut kuin olisin itse kokenut samat tarinat. Sittemmin häneltä on ilmestynyt upeita kirjoja, ja toinen toistaan vaikuttavammat näyttelyt ovat nähneet päivänvalon.

Parhaillaan Mikkelin taidemuseossa esillä oleva valokuvanäyttely Metsän sylissä esittelee metsäisen luonnon ja sen eläimiä. Mustavalkoiset, sävyltään tummat digitaaliset mustesuihkuvedokset ovat vaikuttavia. Käsittämättömän tarkat kuvat paljastavat esimerkiksi töyhtötiaisen ja närhen höyhenistön kaikkine yksityiskohtineen. Ja kun tarkkaan katsoo, voi esimerkiksi töyhtötiaisen silmistä nähdä hakattua metsää, kuin näkemyksenä siitä, mihin metsätalous on mennyt. Tai: jykevien puiden siimeksessä kurkisteleva näätä on kuin olisi huomannut katsojan ja miettii, tullako lähemmäksi vai painuako piiloon puun taakse.

Mikkelin näyttelyssä nähdään myös Willamon toteuttama valtavankokoinen videoteos pulputtavasta lähteestä. Se on lajissaan ensimmäinen still-kuviin keskittyvän taiteilijan tuotannossa. Mystisimmät luontokuvat ovat päällekkäisvedoksia, joista lähemmin tarkasteltuna voi löytää eläinhahmon.

Mikkelin taidemuseo on tällä hetkellä väistötiloissa kauppakeskus Aleksissa.

Heikki Willamon näyttely Metsän sylissä Mikkelin taidemuseossa 22.9.2024 saakka. Museo on avoinna ti–su klo 10–17.

2

Aleksis Kiven syntymäkoti on askeettinen mutta paljonpuhuva.

Suomen kansalliskirjailija Aleksis Kivi (1834–1872) syntyi Nurmijärven Palojoella räätäli Stenvallin perheeseen. Syntymäkoti on hyvässä kunnossa oleva nähtävyys, joka on auki yleisölle kesän ajan sekä Kiven syntymäpäivänä ja joulun aikoihin.

Vaikka Stenvallin perhe oli melko varaton, se ei ollut kurjalistoa. Stenvallit olivat myös valistuneita. Ei siis ihme, että varattomuudesta huolimatta lahjakkaaksi huomattu Aleksis lähetettiin opiskelemaan Helsinkiin. Hän oli tuolloin vain 12-vuotias. Kovin kauaa Aleksis ei siis Palojoella ehtinyt asua. Yläkerrassa on kuitenkin askeettinen huone, jossa tuleva nuorukainen majaili kotona käydessään.

Kiven koti on nykymuodossaan pelkistetty mutta sympaattinen asumus ja antaa kiintoisan kuvan siitä, miten jokseenkin köyhät käsityöläisperheet asuivat 1800-luvulla ja millaisista oloista tuleva kirjailijasuuruus lähti kivikkoiselle tielleen. Talon ympäristö on hyvin maalaismainen metsine ja peltoineen. Kiven aikaan talo sijaitsi Palojoen keskustassa, mutta sellaista ei nykyään tunnu enää lähitienoollakaan olevan.

3

Jokioisten rautatiemuseon junanvaunut Minkiön asemalla kertovat menneistä ajoista.

Tulipa kurvattua Minkiön aseman kautta. Se sijaitsee Humppilan ja Jokioisten puolivälin paikkeilla. Tuolla matkalla suhaavat museaaliset junat Jokioisten museorautatietä pitkin. Siinäpä oiva kesäinen elämyskohde, joka kannattaisi ottaa retkiohjelmaan. Historian havinat ovat kaikin aistein koettavissa. En valitettavasti päässyt kokemaan matkaa, mutta hienona kuvauskohteena asema ympäristöineen tallentui kameraani piipahduksen aikana.

Jokioisten museorautatie on Suomen ainoa säilynyt henkilö- ja tavaraliikenteelle avoinna ollut kapearaiteinen rautatie, jonka raideleveys on vain 750 mm (nykyinen raideleveys on 1 524 mm). Pituutta museoradalla on noin 14 km. Aikoinaan kyseinen rautatie yhdisti Humppilan ja Forssan. Nykyään se on toimiva museorautatie ja kesäinen kokemuskohde.

Museorautatie ei pyörisi ilman vapaaehtoisia harrastajia. Taustalla on Museorautatieyhdistys ry. Idyllisiä junamatkoja voi tehdä kolmen aseman ja pienempien pysäkkien välillä. Valittavana on hellekelille sopivia avomallisia vaunuja sekä viileämpinä päivinä reissaaville umpinaisempia vaunuja. Hauskaa voisi olla myös vuokrata resiina sellaiseen kesäaikaan, kun radalla ei ole junaliikennettä. Eväät vain mukaan, ja junailemaan!

4

Loviisan merimuseoon on tuotu höyrylaiva Virgon komea salonki.

Loviisa on merenrantakaupunki. On siis selvää, että kaupungissa on harjoitettu merenkulua iät ja ajat. On myös luonnollista, että Loviisassa on kaupungin merenkulun historiasta kertova museo.

Pienimuotoinen Merenkulkumuseo on helppo ja samalla hyvin kiinnostava. Siellä esitellään Loviisan jännittävää merenkulun historiaa aina siitä lähtien, kun Loviisan kaupunki vuonna 1745 perustettiin. Alkuaikoina, peräti 170 vuotta, liikennöitiin purjelaivoilla. Höyrylaivaliikenne alkoi 1800-luvun puolivälissä. Satamasta lähti vientiin erityisesti puutavaraa, tuontitavarana oli suola.

Museossa esitellään Loviisan merenkulkuhistoriaa laajasti muun muassa laivojen pienoismallien ja taulujen avulla. Erikoisuutena on vanhan höyrylaivan interiööri: Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön vuonna 1906 rakennuttaman s/s Virgon komea salonki otettiin talteen, kun alus romutettiin vuonna 1963.
Loviisassa rakennettiin 1700–1800-luvulla puualuksia kahdella veistämöllä. Myöhemmin tuli uusi vaikuttaja: Ragnar Nordström. Hänen monipuolinen kokemuksensa, liike-elämän tuntemuksensa ja suursijoittajan rooli johtivat siihen, että hän aloitti vuonna 1926 laivanvarustamotoiminnan Ab R. Nordström & Co Oy:n merkeissä. Varustamo oli suuri työllistäjä. Se olikin yksi Suomen suurimmista perhevarustamoista, ja sen lipun alla kulki kymmenittäin erikokoisia aluksia. Nordströmin varustamotoimintaa on dokumentoitu näkyvästi merimuseossa.

On toki kerrottava, että Nordströmillä oli toinenkin puoli: hän oli ns. aatteen mies: ”Ragnar Nordström oli tinkimätön periaatteen mies. Hän oli antaumuksella mukana jääkäriliikkeessä, Aunuksen retkellä, lapuanliikkeessä ja talvi- ja jatkosodan taisteluissa eikä muuttanut vakiintuneita mielipiteitään uusissa poliittisissa suhdanteissakaan.” (Kansallisbiografia)

Käynnin kruunaa museokauppa, jonka runsaasta valikoimasta voi löytää helposti tuliaisia.

5

Carl Larssonin koti on tuttu myös taiteilijan maalauksista.

Ruotsalaisesta taiteilijaparista kertova, erittäin valaiseva ja hienosti toteutettu tv-sarja Karin ja Carl Larsson on nähtävillä Yle Areenassa 5.9.2024 saakka ja maailmanlaajuisesti suoratoistona Ruotsin television SVT Playssä. Sarja koostuu kolmesta tunnin mittaisesta jaksosta, jotka kertovat Karin ja Carl Larssonin elämästä ja heidän merkityksestään taidehistorialle ja Ruotsille.

Pariskunnan koti sijaitsee Sundbornissa, Ruotsin Taalainmaalla. Carl Larsson on maalannut kuvia talon interiööreistä ja puutarhasta ja sijoittanut teoksiinsa perheensä jäseniä. Hänen omaa arkeaan kuvaavat akvarellit ovat kuuluisia.

Käy selville. että Karin ja Carl olivat rakastuneita koko elämänsä ajan. Avioiduttuaan Karin joutui tosin luopumaan urastaan taiteilijana, mutta hän toteutti luovuuttaan muin keinoin, esimerkiksi sisustamalla kotia persoonalliseksi kokonaisuudeksi. Katsoja saa olla mukana Lilla Hyttnäsin ainutlaatuisessa taiteellisessa ympäristössä.

Nykyinen kuva Ruotsista syntyi Lilla Hyttnäsissä, kun kaikin puolin aikaansa edellä kulkeneet Larssonit tekivät 1800-luvun lopulla kotonaan omaa, hyvin poikkeuksellista taiteellista työtään ja esittelivät sen koko kansalle. Larssonit olivat oman aikansa vaikuttajia.

Dokumenttisarja on harvinaisen koukuttava. Eri alojen asiantuntijat kommentoivat mielenkiintoisesti niin Larssoneitten kodinhoitoa, ruoka- ja sisustuskulttuuria kuin taiteilijuuttakin. Larssonin maalausten kohteet ja todellisuus rinnastetaan ovelasti päällekkäiskuvina samalla, kun kuvien synnyn taustoista kerrotaan tarkemmin. Monet valokuvat ja kotielokuvat tuovat myös henkilöt lähelle katsojaa.

Järven rannalla sijaitseva Lilla Hyttnäs on uskomaton nähtävyys. Jos matkustaa Ruotsissa ja Taalainmaalla, on syytä piipahtaa Larssoneitten kotona. Se on suosittu turistikohde, joka opettaa näkemään Larssonin työt uusin silmin. Kaikki talossa on yhä kuten Larssoneitten aikana. Vain kuvissa nähtävät henkilöt puuttuvat. Jokainen tila on tuttu Carl Larssonin maalauksista. Tv-sarjan näkeminen syventää vaikutelmaa.

Karin ja Carl Larsson Yle Areenassa ja SVT Playssä.

Marita Nyrhinen

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua