Sveitsi osoitti tien: Suomikin valitsee F-35A -hävittäjät ja sitoutuu samalla yhteen maailman vaarallisimmista yhtiöistä

17.07.2021

Näin mainostettiin yhteiseurooppalaista Eurofighteria Helsingin Musiikkitalon ulkonäytöllä tammikuussa 2019. Kuva: Kari Pitkänen

KOLUMNI | ”Hävittäjäkauppaa vastustetaan Sveitsissä ankarasti – ja paljon avoimemmin kuin Suomessa. Puolueetonta maata ei haluta sitoa Yhdysvaltain aseteollisuuden ja voimapolitiikan intresseihin.”

Viime keväänä ilmestyneestä tietokirjasta Maailman 50 vaarallisinta yhtiötä (Nemo, 2021) löytyy mielenkiintoista tietoa hävittäjäkauppaan valmistautuvalle Suomelle.

Kirjoittajat Juha-Pekka Raeste ja Hannu Sokala listaavat tämän pallon 26. vaarallisimmaksi yhtiöksi yhdysvaltalaisen asevalmistajan Lockheed Martinin. Sen tunnetuin ja ajankohtaisin tuote on F-35A-häivehävittäjä, joka on ehdolla Suomen ilmavoimien pääaseeksi Hornetien jälkeen.

Alun perin yhden uuden F-35-koneen piti maksaa korkeintaan 38 miljoonaa dollaria (32 miljoonaa euroa). Halvimmillaankin koneita on toistaiseksi toimitettu 90 miljoonan dollarin hinnalla. Vain puolet Yhdysvaltojen vuosina 2017–2018 saamista koneista oli kulloinkin lentokunnossa.

Lockheedin omistavat suuret pankit ja sijoitusyhtiöt. Aseyhtiön erikoisuuksiin kuuluu, että koneen ostajat eivät saa itselleen lainkaan varaosia. Niitä on yli 300 000 erilaista, ja kaikkia säilytetään yhtiön ylläpitämässä maailmanlaajuisessa poolissa.

* *

Sveitsin liittoneuvosto eli maan hallitus päätti 30.6.2021 hankkia maahan 36 kappaletta F-35A-hävittäjiä. Kaupasta kilpailivat samat konetyypit, jotka ovat ehdolla Suomeenkin – lukuun ottamatta ruotsalaista Gripeniä.

Sveitsin ilmavoimat lentää nyt Horneteilla. Heille ehdolla ollut Boeingin uudempi F/A-18 Super Hornet kuitenkin hävisi vertailussa F-35:lle.

Voitto oli vieläpä selvä. Voittaja keräsi 336 suorituspistettä eri osa-alueilta. Toiseksi paraskin konemalli (jota ei nimetty) jäi 95 pisteen päähän.

Sveitsiläiset löysivät voittajakoneelle etuja, joita sen historian valossa on vaikea ymmärtää. Kone on kuulemma esimerkiksi niin helppo lentää, että harjoittelutunteja tarvitaan viidennes muita vähemmän. Lisäksi osto- ja ylläpitokulut ovat pienemmät kuin muilla vaihtoehdoilla.

Sveitsi maksaa koneista 5,07 miljardia frangia eli noin 4,64 miljardia euroa. Koneiden kappalehinnaksi tulee näin melkein 130 miljoonaa euroa. Epäselväksi jäi, sisältääkö summa aseistuksen.

* *

Alppimaa näytti tietä Suomelle, joka tekee oman konepäätöksensä loppuvuodesta.

F-35 on voittanut viime vuosina melkein kaikki vastaavat hankintakilpailut. Koneen ovat valinneet muun muassa Iso-Britannia, Puola, Tanska ja Norja. Luuleeko joku vielä, että Suomi voisi toimia toisin?

Suomen järjestämän kilpailutuksen tulos on mielestäni ollut selvä jo alusta alkaen. F-35 on ehdokkaista ainoa, joka edustaa niin sanottua 5. sukupolven hävittäjäteknologiaa. Jos sellaista on tarjolla Suomelle, miksi sitä ei valittaisi tänne? Yhtenäinen kalusto lisäksi varmistaa ilmavoimien sujuvan yhteistoiminnan Nato-maiden kanssa, jos siihen koetaan olevan tarvetta.

Meille tulevat 64 konetta maksaisivat 8,24 miljardia euroa, mikäli hinta on sama kuin Sveitsille. Kun hankintaan on varattu 10 miljardia, rahaa jäisi vielä myös koneiden varustamiseen.

Elinkaarensa aikana hävittäjät maksavat Suomelle 30 miljardia. Sveitsi laskee samalla yhtälöllä: 36 koneen kokonaiskulut arvioidaan 15,5 miljardiksi frangiksi 30 vuoden aikana.

* *

Hävittäjäkauppaa vastustetaan Sveitsissä ankarasti – ja paljon avoimemmin kuin Suomessa. Puolueetonta maata ei haluta sitoa Yhdysvaltain aseteollisuuden ja voimapolitiikan intresseihin. Edessä on pitkä väittely ja ehkä uusi kansanäänestys koko kaupasta.

Meillä ei edes puhuta mistään lähellekään vastaavasta. Asiasta päättävät poliitikot ja siitä kertovat mediat hymistelevät kilpaa kiiltävän lentokonemetallin lumoa.

Hankinta on jo hyväksytty eduskunnassa. Pohtimatta jäi esimerkiksi kokonaan se, mitä muuta Suomen puolustuksen saati koko yhteiskunnan hyväksi olisi voitu 10 miljardilla eurolla tehdä.

Kari Pitkänen

 

Näin mainostettiin yhteiseurooppalaista Eurofighteria Helsingin Musiikkitalon ulkonäytöllä tammikuussa 2019. Kuva: Kari Pitkänen

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua