Kulttuuritoimituksen tekijät esittäytyvät lukijoille yksi kerrallaan, aina sunnuntaisin, ja vastaavat yksinkertaisiin kysymyksiin, kuten kuka minä olen, mitä minä teen ja minkä takia kulttuurista kirjoittaminen on tärkeää.

Kuka minä olen?

– Olen toimittaja, joka on työskennellyt eri tiedotusvälineissä 1970-luvulta lähtien. Koska olin koululuokillani aina parhaiden kirjoittajien joukossa ja kirjoitin jo lukioaikoina juttuja paikallislehteen, alkoivat kaverini uskoa, että minusta tulee toimittaja. Itse aloin uskoa vasta, kun pääsin Tampereelle opiskelemaan toimittajatutkintoon. Olin vasta 18-vuotias, mutta tiesin, että kirjoittamien ei ole pääasia toimittajan työssä. Tärkeämpää on olla utelias ja paneutua erilaisiin asioihin ja ilmiöihin.

– Olen kiinnostunut melkein mistä tahansa inhimillisen kulttuurin erilaisista ilmenemismuodoista ja olen opiskellut filosofian maisteriksi. Ajauduin jo nuorena myös erilaisiin järjestöihin ja kerhoihin ja päätin noin 15-vuotiaana, että toimin mieluummin puheenjohtajana kuin sihteerinä. Tämä ei johtunut siitä, että sihteeriys olisi jotenkin vähempiarvoista. En vain pitänyt siitä, että naiset olivat yleensä sihteereitä ja miehet puheenjohtajia. Halusin asioiden olevan päinvastoin. Olen myös tytär, sisar, täti, isotäti, vaimo, äiti ja ehkä jo tällä tai ensi viikolla myös isoäiti.

Mitä minä teen?

Kulttuuritoimitus tarjoaa minulle mahdollisuuden kirjoittaa vapaasti sellaisista asioista, jotka toivon mukaan kiinnostavat lukijoitamme. Toivon, että pitkä kokemukseni antaa perspektiiviä ja hyvät mausteet kokonaisuuteen. Olen ollut myös mukana perustamassa Kulttuurin perikunta -yhdistystä ja koetan puheenjohtajana saada sen toimivaksi Kulttuuritoimituksen oheisorganisaatioksi.

– Varsinaista työtäni teen päätoimittajana Karjalan Heimo -lehdessä. Minulla on ollut onni elää lapsena livvinkarjalankielisessä ympäristössä eivätkä sen vaikutukset ole lähteneet minusta, vaikka olen elämäni aikana opiskellut useita muitakin kieliä.

– Karjalainen kulttuuri on valtava rikkaus. Se on lahjoittanut Suomelle Kalevalan ja paljon muutakin kuin piirakat ja paistit. Ennen kaikkea on ollut hurmaavaa tutustua viime vuosina ihaniin karjalaisiin ja karjalaisjuurisiin ihmisiin Suomessa ja Venäjällä. Kaiken kylkiäisenä olen lisäksi saanut tavata valtavan joukon aktiivisia suomalais-ugrilaisia naisia ja miehiä eri maissa.

Aila-Liisa Laurilan Kulttuuritoimitukseen kirjoittamiin juttuihin pääset täältä.

Minkä takia kulttuuri ja siitä kirjoittaminen on tärkeää?

– Tampere, Pirkanmaa ja vähän kaukaisemmatkin paikat ovat täynnä kulttuuritarjontaa. Ihailen suunnattomasti taiteellisesti lahjakkaita ihmisiä, koska he kykenevät havainnoimaan ja tulkitsemaan elämää ja ajan ilmiöitä terävästi. Ilman vastaanottajaa taiteella ei ole merkitystä, koska se oikeastaan saa lopullisen muotonsa vasta vastaanottajan mielessä. Tähänkin tarvitaan välittäjähahmoja. Kokemusten vaihtaminen ja vertaaminen vahvistavat ja täydentävät elämystä. Kulttuurista kirjoittaminen välittää tietoa ja tunnetta. Se on rikkautta, vaikka rahaa ei olisikaan.

Mistä muualta tekstejäni voi lukea?

Kulttuuritoimituksen lisäksi kirjoitan tietenkin päätoimittamaani Karjalan Heimo -lehteen, joka on muuten Suomen vanhin kulttuurilehti. Joukko kulttuuri-ihmisiä ja liikemiehiä perusti sen vuonna 1906, mutta ennen Suomen itsenäisyyden aikaa se ei tahtonut millään saada julkaisulupaa. Sotien jälkeen tilanne vakiintui. Joskus juttujani julkaisee myös Petroskoissa ilmestyvä Oma Mua -karjalaislehti ja jotkin muut karjalaislehdet. Karjalan Heimoa voi lukea Metso-kirjaston lehtilukusalilla tai tilata Karjalan Sivistysseurasta.

Miten minuun saa yhteyden?

– Minut tavoittaa sähköpostitse: paatoimittaja (at) karjalanheimo.fi. Minulla on profiili aivan omalla nimelläni useissa somekanavissa.

Email: paatoimittaja [at] karjalanheimo.fi
Facebook: [at] ailaliisa
Instagram: [at] ailaliisa
LinkedIn: [at] aila-liisa-laurila
Twitter: [at] paatoimittaja