Tampere Biennalen ohjelmistoon kuuluva liikeooppera Alma! kertoo rakkaudesta ja rakastamisesta kolmella tavalla

16.02.2021

Alma!-liikeoopperassa lavalla nähdään kaksi laulajaa, neljä soittajaa, yksi tanssija-laulaja ja neljä tanssijaa. Kuva: Ville Hautakangas

TANSSI | Alma!-liikeoopperan luomisprosessissa säveltäjä, libretisti, koreografi ja kapellimestari ovat olleet jatkuvassa vuorovaikutuksessa. ”Tarkoitus on ollut luoda yhteistä aluetta, jossa taiteet tulevat ulos omista maailmoistaan ja kohtaavat toisensa”, kuvailee säveltäjä Minna Leinonen.

Kikka Holmberg, teksti

Säveltäjä Minna Leinosen, koreografi-ohjaaja Petri Kekonin ja libretisti Hanna Weseliuksen yhteistyönä syntynyt Alma!-liikeooppera saa kantaesityksensä Tampereella 17.2.2021 Tanssiteatteri MD:n Hällä-näyttämöllä. Esitys suoratoistetaan kotikatsomoihin 17.2. kello 19. Tallenne esityksestä on katsottavissa 23.2.–8.3. Esityksen striimialustana toimii keikalla.fi.

Kapellimestari Jutta Seppisen ja CHANGEnsemblen tilaustyönä syntynyt Alma!-liikeooppera laulajille, tanssijoille ja soitinyhtyeelle oli alun perin tarkoitus esittää Tampere Biennalen ohjelmistossa huhtikuussa 2020, ja edelleenkin esitys on osa Tampere Biennalen ohjelmistoa. Alma!-liikeoopperassa lavalla nähdään kaksi laulajaa, neljä soittajaa, yksi tanssija-laulaja ja neljä tanssijaa. Elektroakustinen äänimaailma luodaan huilulla, pianolla, lyömäsoittimilla ja viola da gamballa sekä äänisuunnittelulla, josta vastaa Jussi Suonikko.

‒ Luin Alma!n vajaa vuosi sen ilmestymisen jälkeen ja minulle tuli sellainen olo, että tekstistä täytyy ehdottomasti tehdä ooppera, muistelee säveltäjä Minna Leinonen.

‒ Lukukokemus oli huikea! Romaanissa on rohkeutta, älykkyyttä ja huumoria ja se tuntui minulle heti musiikilliselta.

Leinonen otti yhteyttä Hanna Weseliukseen ja sai luvan tekstin käyttämiseen.

Weselius ryhtyi laatimaan Alma!n librettoa.

‒ Aloin kirjoittaa librettoa tosi intuitiivisesti. Ensimmäisen version kirjoitin yksin. Nostin ydinteemaksi rakkauden ja rakastamisen ja jaoin sen kolmeen osaan: Rakastan sinua ‒ niin helppoa, Rakastaisin sinua ‒ jos osaisin ja Miten minä sinua rakastaisin, miten minä pystyisin rakastamaan.

‒ Työstimme librettoa Minnan, Jutan ja Petrin kanssa. Meillä oli monta tapaamista, joissa kävimme läpi sitä, mitä tekstissä täytyy huomioida miltäkin kannalta: mitä minä haluan ja mitä he haluavat ja miten se kaikki leivotaan yhdeksi olioksi. Se toimi ihan käsittämättömän hyvällä tavalla. Työprosessia on kaiken kaikkiaan leimannut intuitiivinen ja helppo asioiden kohdalleen loksahteleminen.

‒ En muista, milloin säveltäminen olisi ollut minulle näin helppoa, ihmettelee myös Leinonen.

‒ Mietimme yhdessä kokonaisuutta paljon ja Hanna oli kirjoittanut librettoon mukaan paljon sävyjä, tunnelmia ja karaktäärejä henkilöille. Musiikki alkoi luonnostua jo siinä vaiheessa, kun libretto vielä eli. Liike ja tanssi tulivat mukaan Jutan ehdotuksesta, kun mietimme, miten oopperan jähmeyttä saisi purettua.

Alma!-liikeoopperan luomisprosessissa säveltäjä, libretisti, koreografi ja kapellimestari ovat olleet jatkuvassa vuorovaikutuksessa.

‒ Tarkoitus on ollut luoda yhteistä aluetta, jossa taiteet tulevat ulos omista maailmoistaan ja kohtaavat toisensa, Leinonen kuvailee.

Kuva 2 Kuva Ville Hautakangas

Liike ja tanssi tulivat oopperaan mukaan kapellimestari Jutta Seppisen ehdotuksesta. Kuva: Ville Hautakangas

Alma Mahlerin ääni kuuluu liikeoopperassa myös musiikillisina viitteinä.

‒ Kuuntelin paljon Alma Mahlerin musiikkia ja päädyin liediin nimeltä Der Erkennende, joka on sävelletty Frantz Werfelin ‒ Alman tulevan puolison ‒ runoon. Lied välkähtelee siellä täällä pitkin oopperaa aina, kun Almaan viitataan, kunnes neljännessä osassa Alma saa äänen ja pääsee laulamaan koko liedin tälle kokoonpanolle soitinnettuna, Leinonen kertoo.

Alma!-romaanissa on paljon viittauksia musiikkiin.

‒ En tiedä, onko romaani musiikillinen, mutta siinä on huutokuororakenne ja kahden kertojan vuorottelusta syntyvää moniäänisyyttä. Nehän eivät ole pelkästään musiikillisia vaan ylipäätään näyttämöllisiä juttuja. Alma! on kirjoitettu tarkoituksellisesti hengästyneellä rytmillä, ja voihan senkin ajatella musiikillisuutena, Weselius pohtii.

Weseliuksen mukaan Alma!ssa on kysymys siitä, miten kohdataan toisia ihmisiä.

‒ Oopperassa tulee ehkä romaania vahvemminkin esille anakronistinen ote menneeseen aikaan eli

Almaa ruoskitaan tämän päivän asenteista käsin: lähinnä se lakimies-kertoja sitä mätkii ja hutkii ikään kuin puolitahallaan ymmärtämättä, että Alma eli omaa aikaansa eikä silloin ollut mahdollista tehdä mitä nyt on mahdollista, eikä ollut mahdollista ajatella, mitä nyt on mahdollista ajatella.

‒ Haluan sanoa, että teoksessa on epäreilu katse menneisyyteen. Siinä ymmärretään Almaa ihmisenä, mutta keskeinen dynamiikka syntyy siitä, että siinä katsotaan menneeseen nykyajan kriteereillä ‒ tahallaan ja fiktion tasolla, Weselius kiteyttää.

Alma!-liikeoopperan kantaesitys Tampereella 17.2.2021 Tanssiteatteri MD:n Hällä-näyttämöllä. Esitys suoratoistetaan kotikatsomoihin 17.2. kello 19. Tallenne esityksestä on katsottavissa 23.2.–8.3. Esityksen striimialustana toimii keikalla.fi.

* *

Alma!-liikeooppera

  • Libretto Hanna Weselius Alma!-romaanin pohjalta
  • Sävellys Minna Leinonen
  • Koreografia-ohjaus Petri Kekoni
  • Kapellimestari Jutta Seppinen
  • Äänisuunnittelu Jussi Suonikko
  • Valosuunnittelu Jonne Nieminen & Sari Mayer

Esiintyjät

  • Olga Heikkilä, sopraano ja kertoja
  • Tuuli Lindeberg, sopraano
  • Hanna Kinnunen, huilu
  • Mikko Perkola, viola da gamba
  • Fanny Söderström, piano
  • Ville Syrjäläinen, lyömäsoittimet
  • Suvi Eloranta, tanssi & sopraano
  • Anniina Kumpuniemi, Mari Rosendahl, Samuli Roininen ja Esete Sutinen, tanssi

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua