Lapsipotilas voi tehdä sirkustemppuja vaikka vuoteessa tai huoneessa – Alli Paasikiven “arkku” avataan tänään maanantaina

Sirkusvälinearkku avautuu kuin kirja. Kuva: Lari Aaltonen

Päivi Vasara, teksti

Sorin Sirkus ja Tampereen Lastenklinikan tuki ry ovat yhdessä luoneet mahdollisuuden tehdä sirkustemppuja vaikka sairaalavuoteessa tai potilashuoneessa.

Tarkoitusta varten on nyt saatu vanerilaatikko, joka kulkee pyörillä. Välineitä on kehitelty Sorin Sirkuksessa. Boksin sisällön ansiosta on mahdollista tehdä heilurijongleerausta sairaalasängyssä tai kopitella palloja pienoiskatapultilla.

Sairaalatoimintaan sopivaksi räätälöidyt sirkusvälineet on rahoittanut Alli Paasikiven säätiö.

Tampereen Lastenklinikan tuki ry:n Kivaa tekemistä sairaala-arjen vastapainoksi –toiminta ja Sorin Sirkus ovat tehneet aikaisemminkin yhteistyötä. Korona laittoi yhteistyön pitkälle tauolle, mutta nyt otetaan uusi vauhdikas alku.

Potilashuoneesta toiseen sirkusvälineet kulkivat ennen matkalaukussa. Lisäksi on järjestetty sirkusleirejä, joihin on voinut osallistua, kun hoidot ja terveydentila ovat sen sallineet. Koko perhe on saanut olla mukana.

Vanerisessa boksissa on pyörät, joten se kulkee kätevästi potilashuoneesta toiseen. Ennen käytössä oli vain matkalaukku. Kuva: Lari Aaltonen

Sosiaalinen sirkus

Tytti Vuolle Sorin Sirkuksesta pitää pätevänä sosiaalisen sirkuksen määritelmänä sitä, että siinä tavoitteet liittyvät johonkin muuhun kuin sirkukseen ja sirkus tulee bonuksena. Sirkus on esimerkiksi työväline, joka auttaa oppimaan uutta ja mahdollistaa monenlaisten elämäntaitojen kartuttamisen.

Kyse ei ole sirkuksen esiintymisestä, vaan siitä että sirkuslaiset ovat ohjaajia ja opettajia. Taysin tapauksessa lapsi tai nuori tekee itse.

– Vanerisessa kuljetuslaatikossa on monenlaisia välineitä. On otettu huomioon ne lapset, jotka eivät pysty nousemaan sängystä. Jos on voimia ja toimintakykyä, pystyy nousemaan ja tekemään.

Alli Paasikiven rahojen ansiosta ”arkusta” tuli totta.

Ennen kesää käydään kerran viikossa osastoilla ja saman verran uudessa sairaalahuvipuistossa. Syksyllä on tarkoitus tihentää tahtia ja käydä kaksi kertaa viikossa osastoilla. Uutta syksyn suunnitelmissa on lasten psykiatristen osastojen liittäminen kohteisiin.

Sirkus kuuluu kaikille

Sorin Sirkus on tehnyt sosiaalista sirkusta vuodesta virallisemmin vuodesta 2009. Silloin se pääsi mukaan EU-hankkeisiin.

– Olemme tutkineet, mitä sosiaalinen sirkus on. Virallisemmin olemme tehneet sitä 13 vuotta. Tämä toiminta on ilahduttanut suuresti. Korona teki tauon, mutta nyt onneksi pääsemme siitä kurimuksesta eroon. Pääperiaate on, että sirkus kuuluu kaikille. Meidän ammattilaisten tehtävä on etsiä keinot, joilla jokainen pystyy osallistumaan, Tytti Vuolle sanoo.

Kahtena vuotena Sorin Sirkus on esiintynyt joulun alla sairaalan pihassa. Lapset ovat seuranneet sirkustaiturointia ikkunoista. Viime joulun suurin yllätys oli lastenosaston edessä lentävä norsu!

Tällaisia sirkusvälineitä ”arkku” sisältää. Välineistö on räätälöity sairaalaosastokäyttöön. Kuva: Lari Aaltonen

Pitää pystyä puhdistamaan

Taysin varhaiskasvatus on yksi sirkushankkeen yhteistyössä mukana oleva taho.

Lastentarhaopettaja Marja Rantanen ottaa esiin yhden reunaehdon sirkusvälineiden kohdalla. Ne pitää pystyä puhdistamaan ennen kuin niitä viedään potilaalta toiselle.

– Paljon ansiota kivan tekemisen mahdollistamisesta kuuluu Tampereen Lastenklinikan Tuki ry:n toiminnanjohtajalle Susanna Lohiniemelle. Minulla oli ideoina sirkus, puutyöt ja musiikki. Nyt sirkus ja puutyöt toteutuvat.

Pois sängyn pohjalta tekemään

On tärkeää, että on sellaista toimintaa, jossa huonokuntoinenkin voi olla mukana.

– On hyvä saada houkuteltua lapsipotilas sängyn pohjalta huoneen lattialle johonkin aktiiviseen toimintaan. Kaikki eivät voi huoneesta lähteä, ja osa ei pääse edes sängystä. Tilaa on siis rajallisesti ja välineistöä ei voi olla paljon. Jos voimat ovat vähissä, onnistuu ainakin liinan heiluttaminen ja kuminauhatemput. Aikuisen ohjaajan tehtävä on lämmitellä tilanne ja pyytää vaikka kokeilemaan, miten jokin juttu sujuisi, Marja Rantanen kertoo.

Marja Rantanen on tyytyväinen siihen, että nyt koronan hellittäessä sirkustoimintaan on saatu säännönmukaisuutta.

– Yhtenä kesänä oli pitkällä sairaalajaksolla yksi potilas, joka oli jo entuudestaan harrastanut sirkusta. Hänen pitkään sairaalassa oloonsa osui kaksi sirkustekemistä ja voi sanoa, että ne kannattelivat sitä jaksoa. Mieli virkistyy ja kaikki tuntuu helpommalta, kun on välillä jotain kivaa.

– Sirkuksen merkitys on pedagoginen. Jos siitä jää kipinä, se on hyvä. Sirkuslaiset eivät tule esiintymään, vaan tekemään lapsen kanssa.

Sorin Sirkus on tehnyt jo pitkään sosiaalista sirkusta. Kuva: Heikki Järvinen

Kivaa tekemistä vuodesta 2018

Sanna Maja vetää Kivaa tekemistä sairaala-arjen vastapainoksi –toimintaa. Mukaan on vuosien mittaan mahtunut esimerkiksi pesistä, hevosten hoitoa, sirkusleirejä, marttojen kokkausiltoja, kartingia ja kalastusta. Tätä nykyä Kivaa tekemistä saa rahoitusta Stealta.

– Sirkusleirejä oli kolmena lauantaina peräkkäin Nekalassa Sorin Sirkuksen tiloissa. Mukana oli parinkymmenen hengen porukka ja kaksi ohjaajaa. Tämä toiminta oli käynnissä jo ennen koronaa ja nyt sitä päästään jatkamaan. Pirkanmaan Kulttuurirahasto on tämän mahdollistanut.

Sirkuksella on Sanna Majan mielestä monenlaista merkitystä lapsipotilaille. Vaikka jaksamisessa on rajoitteita, aina löytyy jotain, mitä pystyy tekemään. Sirkusleireille voivat osallistua myös vanhemmat.

– Sairastunut voi olla ”suojellummassa” asemassa perheessä, joten vanhemmille tekee hyvää, kun he näkevät, että lapsi osaa ja pystyy. Lisäksi vanhemmat saavat vertaistukea ja voivat tuntea kuuluvansa johonkin porukkaan.

Se, että sairaalassa voi olla kivaa ja hauskaa, auttaa toipumisessa. Tästä on tieteellisiäkin tutkimustuloksia. Sirkusvälineisiin ja ”arkkuun” saatiin Alli Paasikiven rahastosta 4 000 euron apuraha, mikä mahdollisti välineiden räätälöimisen osastokäyttöön.

Sorin Sirkus perustettiin vuonna 1985. Kuva: Heikki Järvinen

Sairaalaklovneilla 20-vuotisjuhlavuosi

Jotta sairaalassa olisi tasaisesti iloa tuottavaa toimintaa, tehdään yhteistyötä myös Sairaalaklovnien kanssa. Sairaalaklovnit ovat juuri juhlineet työnsä 20-vuotisjuhlaa.

Vastuuklovni Tanja-Lotta Räikkä korostaa sitä, että klovnit ovat oma toimijansa. Sairaalaklovneja on nyt kaikissa yliopistosairaaloissa.

– Monessa paikassa Sairaalaklovnit tekevät työtä viitenä päivänä viikossa. Meillä on toimintaa maanantaista torstaihin. Perustoimintaa on potilashuoneissa kohtaaminen ja ilon tuottaminen. Yksi osa on toimenpiteisiin valmistava ja läsnäoleva työ, johon olen käynyt perehtymässä Israelissa.

Sairaalaklovni valmistelee toimenpiteeseen jo ennalta. On todettu, että tämä ja läsnäolo helpottavat kipuja – nukutusta tai lääkitystä ei välttämättä tarvita.

– Kun sairaalaklovni kiinnittää huomion muualle, voi pistostoimenpide sujua huomaamatta. Klovni vie pelkoa pois ja rentouttaa. Tämä helpottaa myös henkilökunnan työtä.

Sairaalaklovni ei mene esiintymään, vaan hoitaa tilannetta lapsen ja tilanteen ehdoilla.

– Ei voi olla liikaa lapsipotilaiden hyväksi tehtyä työtä.

Sairaalaklovnit ry on tänä vuonna antamassa Taysille lahjaksi 120 klovnityöpäivää. Päärahoittajana on Stea ja lisäksi on yksittäisiä lahjoittajia sekä kaupungin tukea. Ensimmäistä kertaa saadaan EU:lta autismityörahoitusta klovnitoimintaan. 50 klovnityöpäivää tehdään Lastenklinikan Tuki ry:n avustuksella ja toiset 50 avustuksella. Työpäivät ovat täysiä työpäiviä ja niitä tehdään kaikilla lastenklinikan osastoilla ja poliklinikoilla.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua