Piitse Koivisto (vas.) ja Panu-Pekka Kotila. Kuva: Mikko Vattulainen
MUSIIKKI | Kaksikymmentävuotias Vastavirta-Klubi Tampereen Pispalassa on punkhenkinen, mutta muutkin musiikkigenret toivotetaan sinne tervetulleiksi.
”20-vuotissynttärien kunniaksi helmikuussa esiintyy sata artistia.”
Päivi Vasara, teksti
Mikko Vattulainen, kuvat
Vastavirta-Klubin lava on peräisin Pakkahuoneelta, monitorit oli alkuun kierrätetty Yo-talolta, penkit puolestaan saatu Telakalta, terassin kalusteet oli haettu roskalavoilta ja huonekaluihin oli käytetty jämäpuuta. Lavarakenne on edelleen se Pakkahuoneen vanha, mutta muut käytetyt laitteet ja kalusteet on myöhemmin korvattu uusilla.
Paikka pursuilee romuromantiikkaa, seinät ja vessat ovat täynnä graffiteja ja niillä on päällystetty myös takahuoneen jääkaappi ja mikro. Bändit saavat pääasiassa lipputulot ja muusikoille klubi tarjoilee aina ruokaa. Ruoka on ollut alusta asti vegaanista.
Vastavirta-Klubi avattiin vuoden 2004 uudenvuodenaattona entisen kodinkoneliikkeen tiloihin Tampereen Pispalaan. Alun perin yhdistyksenä toiminut kaveriporukka keräsi ja rakensi kalusteet tee-se-itse-meiningillä ja kunnosti paikan talkootöinä.
Istumme keskellä päivää ovien ollessa suljettu valoisaan nurkkapöytään keskustelemaan synttärivuodesta, Pispalasta ja median tilasta klubin alkuperäisjäsenen Panu-Pekka Kotilan ja ohjelmavastaava Piitse Koiviston kanssa.
Keritään historiassa
Vastavirta pitää 20-vuotissynttäreitä koko helmikuun. Piitse on järjestänyt nimikkokuukaudelle sata artistia. Tämä on mahdollista, koska samana iltana voi olla useita keikkoja.
Vuosien varrella Vastavirralla on soitettu yli 10 000 keikkaa.
Helmikuussa esiintyjinä ovat muun muassa Sham 69- ja The Lords of the New Church -bändeistä tuttu Dave Treganna yhtyeineen, debyyttilevynsä julkaissut Jari Raaste ison bändinsä kera sekä Jukka Nousiainen kolmessa eri kokoonpanossa. Lisäksi luvassa on VV82-ilta, joka tarjoaa koko päivän hc-punkkia yhteensä 14 bändin voimin.
Alkunsa Vastavirta-Klubi sai yhdistyspohjalta. Yhdistys perustettiin Hervannan Ruskossa vuonna 2001. Se järkkäsi keikkatapahtumia vaihtoehtomusiikille Tullikamarin Klubilla, Yo-talolla ja Kuljun työväentalolla. Niitä oli useita kymmeniä.
Sitten alkoi siintää unelmissa oma paikka. Tilan Pispalasta löysi “Lättä”, joka oli mukana ideoimassa Vastavirtaa. Piitse tuli mukaan 17 vuoden kirjastouran jälkeen. Panu-Pekalla on kokemusta entuudestaan ravintola-alalta.
Rokata Oy on nyt taustavoima.
Alakerta oli ollut Tekniset-kodinkoneliike 1980-luvulla ja 1990-luvun lama-aikana siinä oli arkkitehtitoimisto, pyöräliikekin jossain vaiheessa. Yläkerrassa oli paikalliskapakka Pispalan Paviljonki. Vastavirta laajeni yläkertaan vuonna 2009. Kuten ennenkin se on kyläkapakka, mutta toisin kuin ennen sielläkin on musiikkia.
Olihan se riski
Olihan se riski lähteä perustamaan musiikkiklubia keskustan ulkopuolelle, mutta puoltavia seikkoja olivat hyvät kulkuyhteydet ja se, että Pispala nyt on Pispala – sopiva paikka vaihtoehtopaikalle.
Ennestäänkin hyviä kulkuyhteyksiä on parantunut tänä talvena silta, jonka avulla pääsee Pispalasta Santalahden ratikkapysäkille. Pispalassa silta on taipunut kansan suuhun ”tunneliksi”.
– Musiikkilinja on vaihtoehtoinen ja laaja tyyleiltään. Punk on vahvasti mukana, mutta sitten mukana ovat muutkin genret. Jos olisi vain punkkia, niin ei riittäisi bändejä eikä yleisöä, Piitse sanoo.
Muita genrejä ovat esimerkiksi rap, jazz, ska, hardcore, konemusiikki, reggae ja niin edelleen.
Alkuaikoina sai tupakoida, missä vain. Tilaa ei ollut tehty ravintolaksi, joten se vaati tehokkaan ilmastoinnin. Ilmastointilaitteisto on peräisin Seppo Helteen kautta käytettynä Taysista.
Kasvatetaan uutta yleisöä
Yleisö on vanhentunut klubin myötä, mutta on tullut uusiakin. Sellainenkin ilmiö on saatu aikaiseksi, että jotkut ovat muuttaneet Vastavirran perässä Pispalaan.
Vastavirta kasvattaa itse uutta yleisöä ikärajattomilla ilmaiskeikoilla, joilla ei saa alkoholia. Näistä alaikäisten illoista tulee takkiin, koska nuorilla on vähän rahaa käytössään. Ostaminen on nykyisin muutenkin vähäistä, koska rahaa ei ole muillakaan.
Klubille saa myydä noin sata lippua. Yläbaari on auki joka ilta. Vastavirta on auki kello neljään yöllä, Yläkerta kahteen.
Panu-Pekalla ja Piitsellä on horisonttia vanhempiin aikoihin. Uuden ajan ilmiö on se, että bändejä on vähemmän. Tälle löytyy yksi selittävä tekijä siitä, että nykynuoret eivät ole baarikärpäsiä ja juuri baareissa on monet bändit ennen vanhaan perustettu.
Pispala on Pispala
Pispalassa on aina ollut kulttuuriväkeä kuten kirjailijoita runsain määrin. Seutu on myös työväenluokkataustainen.
Vastavirralle olennaista on vilkas yhdistystoiminta. Koska samat ihmiset voivat olla useammassa yhdistyksessä mukana, on muodostunut tiiviitä verkostoja. Tapahtumia on paljon, kuten esimerkiksi Pispalan vappu, juhannus, karnevaalit, folk ja saunafestivaalit.
Yhteisöllisyys on vahvaa. Vaikka ollaan lähellä Tampereen keskustaa, ei kuitenkaan olla kaupungissa.
Vastavirran väki aikoo tehdä jatkossa vielä lisää yhteistyötä Pispalan yhdistysten kanssa, koska se kantaa hedelmää.
Panu-Pekka muutti Pispalaan vuonna 1989, mutta asuu nykyisin parin kilometrin päässä Epilässä. Piitse asuu Pispalassa, muttei hänkään ihan Vastavirran naapurissa.
Arvomaailmaltaan Vastavirta on punkpohjainen.
Arvojen mukaisia tapahtumia
Välillä on tapahtumia, esimerkiksi paneelikeskusteluja. Musta Pispala on vakiintunut vuoden kiertoon.
Tammikuussa oli ilta Musta Pispala X Pakkasukko Putinia vastaan, jossa esiintyi Diana Burkot Pussy Riotista. Hän asuu nykyisin Islannissa. Yläkerrassa oli luento ”Putinismi käytännössä ja teoriassa”.
Setlementti Tampere järjestää voimailtoja yhteistyössä Tampere Mission Iltalinjan kanssa noin kuusi kertaa vuodessa. Livemusiikki-illoissa esiintyy eri genrejen bändejä ja artisteja.
– Näitä tapahtumia tarvitaan nykyisessä ajassa, jossa maailma menee niin kuin menee. On Trumpin meininki ja tämä kotimaan meininki. Me olemme omassa punavihreässä kuplassamme ja meidän tehtävämme on tarjota vaihtoehtoja, Panu-Pekka sanoo.
Piitse mainitsee myös termin anarkistinen kupla.
Vastavirtaan ovat tervetulleita kaikki paitsi natsit.
– Me järjestämme omien arvojemme mukaisia tapahtumia turvallisemman tilan periaatteet huomioiden, Piitse sanoo .
Panu-Pekka lisää, että turvallinen tila on helposti lisättävissä nettiin periaatteeksi, mutta ravintolatilassa sen toteuttaminen käytännössä ei ole niin yksinkertaista.
Niin se aika kuluu
Varsinaisia yksityistilaisuuksia ei ole mahdollista saada Yläbaariin, mutta jos muutama kanta-asiakas ei haittaa, voi järjestää omia kekkereitään.
– Ensin oli viiskytvuotisbileitä, sitten 60-vuotissynttäreitä ja nyt on jo 70-vuotiskekkerit. Ensin olimme, että voiko tämä olla totta, mutta nyt siihen on tottunut, sanoo Piitse.
Parhaillaan alakertaan lisätään pöytätilaa. Tilaa pitää aina vähän uudistaa, jotta mielenkiinto pysyy.
– Musa elää, tulee uutta. Ei pidä jumittaa, sanoo Panu-Pekka.
Tampere on hyvä
Yhteistyö Tampereen keikkapaikkojen kesken toimii hyvin. Esimerkiksi päällekkäisyyksien perään katsotaan.
Helsinkiin suhteutettuna keikkapaikkoja on Tampereella runsaasti. Tampereella on hyvin isoja tiloja, kuten Areena ja Ratina. Sadan hengen paikkoja on monta. Lisäksi löytyy parinkymmentä henkeä vetäviä ruohonjuuritason tiloja. Se mikä puuttuu on keskitaso: 3 000 hengen yleisön paikat.
Ihan vähän matkan päässä Vastavirrasta on Pispala Pethaus ja sen kanssa yhteistyö pelaa.
Tampere on musiikkiklubille monin tavoin hyvä paikka, sopivan iso ja sopivan pieni samalla kertaa, kaupungin vetovoimaisuus ei ole mikään ihme.
– Täällä on sopivan nöyrä ”Raipe-meininki”, ei ylpistellä liikoja, sanoo Panu-Pekka.
Vastavirta on järjestänyt neljä kertaa Hiedanrannassa juhannusbileet. Panu-Pekka seuraa, mihin suuntaan Hiedanranta kehittyy. Muraalien ja Kaarikoirien skeittipaikan hävittämistä hän suree ja on osin pettynyt niiden osalta, sillä kaupungin päättäjien puheet olivat muuta.
Vastavirta-Klubi osoitteessa Pispalan valtatie 39. Lisätietoja klubin verkkosivuilla ja Facebookissa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Yli kymmenen konserttia Olli Lindholmin säveltämiä biisejä – kiertue nostaa Lindholmin elämäntyötä
MUSIIKKI | Nostalgian aalloilla liikkuva konserttikiertue nostaa esiin Olli Lindholmin vähemmälle huomiolle jäänyttä puolta: hän oli myös melodisten kappaleiden säveltäjä, ja usein sanoittajakin.
Lemminkäinen liekehti ja säkenöi, kun Tampere Filharmonia avasi 95-vuotisjuhlavuotensa
KONSERTTI | Orkesterin ja pianisti Paul Lewisin Beethoven-projekti huipentui 5. pianokonserton inspiroituneeseen tulkintaan.
Folklandia on aina tunnemyrsky, vaikka laiva lipuisi tasaisestikin – kaksi päivää tanssiaskelin MS Baltic Princessillä
MUSIIKKI | Ylitunteellinen nostalgikko matkustaa ajassa taaksepäin, vaikka laiva purjehtii eteenpäin. Folklandian tapauksessa risteillään Tukholmaan ja takaisin Turkuun.
Kansainvälisessä Mirjam Helin -laulukilpailussa palkitut nuoret huiput solisteina Oulu Sinfonian kevätkauden avauksessa
MUSIIKKI | ”Kilpailussa kilpailee itsensä kanssa. Siellä löytää parhaat puolensa ja sen, mitä voisi vielä parantaa”, sanoo kiinalainen mezzosopraano Jingjing Xu.