Tampere Biennale 2.0 tarjoaa Yle Radio 1:ssa uusinta suomalaista musiikkia tamperelaisvoimin soitettuna

30.03.2020
Pasi Lyytikäinen kopio

Kulttuuritoimitus pääsi kuuntelemaan radiofestivaalin esitysten äänitystä. Säveltäjä Pasi Lyytikäisen Taival kappale kuullaan TampereRaw’n soittamana.

Kikka Holmberg, teksti

Lukuisilla kantaesityksillä ladattu Tampere Biennale -festivaali jouduttiin perumaan, mutta korvaavana ohjelmana Tampere Biennale ja Yle järjestävät radiofestivaalin Tampere Biennale 2.0. Festivaalia vietetään Yle Radio 1:n kanavalla 2.–3.4.2020, minkä jälkeen molempien päivien lähetykset ovat kuunneltavissa Yle Areenassa 30 päivän ajan.

Radiofestivaalin ohjelma koostuu Tampere Filharmonian ja TampereRaw’n kamarimusiikkikonserteista ja Jan Lehtolan urkuresitaalista, jotka on taltioitu 23.–24.3., sekä kahdesta radiofonisesta teoksesta ja haastatteluista.

TampereRaw’n ohjelmassa kantaesityksenä kuullaan Tampereen Biennalen tilausteos, Pasi Lyytikäisen sävellys Taival (2019).

– Kun Tampere Biennale tilasi minulta sävellyksen, toiveena oli, että se liittyisi tavalla tai toisella luontoon, kertoo Pasi Lyytikäinen teoksestaan.

– Itselleni luonnossa liikkuminen ja vaeltaminen on tosi tärkeää, ja ajattelin, että jospa säveltäisin taipaleen näkymistä teoksen, joka etenee samalla logiikalla kuin luonnon näkymät vaihtelevat.

– Tiilikkajärven kansallispuistosta on jäänyt hyvin mieleen muutaman päivän vaellus. Ajattelin käyttää luonnoksena sitä muistoa ja rakentaa kappaleen sen varaan. Teoksessa liikutaan maisemasta toiseen ja monet asiat limittyvät. Välillä katse siirtyy hyvin nopeasti asiasta toiseen, välillä taas näkymässä on monia kerroksia yhtä aikaa.

Lyytikäinen luonnehtii teoksen sävellysprosessia hyvin intuitiiviseksi.

– Luonnossa on yhtenäisyyttä luovia, ison mittakaavan asioita, kuten metsä, taivas ja vesi, mutta maisema on myös täynnä pieniä, täysin uniikkeja detaljeja. Musiikissa voi käyttää samaa logiikkaa. Tämä innosti minua valtavasti, kertoo Lyytikäinen, joka haluaa kappaleellaan tuoda nykymusiikkifestivaalille myös hiukkasen kauneuden palvontaa.

Taival edustaa Lyytikäisen kertoman mukaan uuskokkoslaista tyyliä, jossa on romanttisia ja klassisia aineksia meidän aikamme läpi suodatettuna.

Taival on kaunis kappale, ja sen soitinkokoonpano (huilu, klarinetti, käyrätorvi, viulu, alttoviulu, sello ja kontrabasso) mahdollistaa värikkäiden ja kiehtovien maisemien luomisen. Tuomas Turriagon johtama TampereRaw soittaa Taival-kappaleen intensiivisesti ja valovoimaisesti. Esitys on yhtenäinen ja hienostunut, ja musiikki elää monitasoisena. ”Uuskokkoslaisten” ainesten lisäksi Taipaleessa on myös impressionistista sointivärien ja tunnelmien vaihtelua.

Tuomas Turriagon johta TampereRaw-kokoonpanoa Tampere Biennale 2.0-festivaalilla. Kuva: Anitta Vuorisola

Ihastuttava on myös TampereRaw’n ohjelmassa kuultava Henri Sokan pianokappale Völjy (2018), joka pursuaa mieleenpainuvia melodiakaarteita ja hyväntuulistuttavia harmonioita. Sokka luottaa kappaleessaan toistoon ja motiivien vähittäiseen ja hienovaraiseen muunteluun sekä lempeisiin sointukäänteisiin ja viehkoihin melodioihin. Völjy on hiottu ja kaikin tavoin tyylikäs kappale, joka vaatii pianistilta myös taituruutta.

The Droplet and the Ocean (2019) on säveltäjä Jonne Valtosen mukaan sukua Jean Sibeliuksen Vesipisaroita-sävellykselle: pisara- ja pizzicato-elementti ovat teoksessa koko ajan läsnä. Klarinetille, viululle ja pianolle sävelletty kappale avautuu visuaalisena ja kertovana. Värikäs ja virtuoottinen kappale on rakenteiltaan hallittu, mutta kuulostaa vapaalta ja impulsiiviselta, ja siinä liikutaan joustavasti ja perustellusti tunnelmasta toiseen.

Ajattomia urkusointeja puolestaan kuullaan Tampereen Tuomiokirkossa äänitetyssä urkutaiteilija Jan Lehtolan resitaalissa, jonka ohjelmassa kuullaan kantaesityksenä Adina Dumitrescun teos I smiled to the bird on Jupiter. Staattinen tekstuuri, pitkien sävelten väreily, huilumaiset liverrykset ja ilmavat harmoniakudokset vuorottelevat ja liittyvät toisiinsa Dumitrescun herkkävireisen teoksen käänteissä.

Urkujen laaja ilmaisuasteikko tulee esille myös Adam Vilagin ja Oliver Kohlenbergin teoksissa sekä eritoten Leonid Bashmakovin Neljässä preludissa, joissa kuullaan tutkielmia urkujen erilaisista soinnillisista ominaisuuksista. Bashmakovin vuonna 1975 säveltämä teoskokonaisuus on kestänyt aikaa hyvin ja saa Lehtolan soittamana selkeän ja vaikuttavan tulkinnan.

Tampere Filharmonian muusikoiden esittämänä Biennale 2.0 -festivaalin ohjelmassa kuullaan myös Jan Lehtolan teos Sota ja Rauha (2017) sekä Olivier Messiaenin Aikojen lopun kvartetto.

Lisätietoja Tampere Biennale 2.0 -festivaalista täältä.