Carillo. Kuva: Arto Jalonen
MUSIIKKI | Naisbändi Carillo piti kolmenkymmenen vuoden tauon – tie vei tyttöbändistä tätibändiksi. Nuorena tytöttely ärsytti, mutta nyt on aika olla ylpeästi naisbändi.
”Nyrkki pystyssä, kunnon punk-asenteella.”
Päivi Vasara, teksti
Arto Jalonen, kuvat
Carillon muusikkoja rasitti kovasti 1980-luvulla, kun heitä sanottiin tyttöbändiksi. Kovasti olisi haluttu, että musiikki puhuu puolestaan.
Tässä välissä vierähti 30 vuoden tauko. Nyt he sanovat itseään hurtilla huumorilla ”tätibändiksi”, eikä se tunnu lainkaan nololta. Nyt he ovat ylpeästi naisbändi.
Tapaamme Telakalla, koska siellä on Carillon keikka naistenpäiväviikonloppuna.
Bändin juuret ovat Seinäjoella. Nyt ollaan tamperelais-seinäjokelaisia, mistä syystä treenejä on harvakseltaan kerran kuussa. Vakituinen treenikämppä on Särkänniemen kupeessa Onkiniemessä entisessä Suomen Trikoon tehtaassa.
Naistenpäivänä 8.3.2025 Carillo nousee lavalle Helsingissä Bar Mascotissa ja sunnuntaina 9.3. Tampereen Telakalla.
Rytmirevoluutio tempaisee
Uusi tamperelainen naisille ja sukupuolivähemmistöille suunnattu musiikkiyhdistys Rytmirevoluutio ry aloittaa toimintansa näyttävästi Tampereella. Yhdistys järjestää kansainvälisen naistenpäivän kunniaksi maaliskuussa kaksi keikkatapahtumaa nimellä Rytmirevoluutiorock.
Helsingissä ja Tampereella järjestettävillä keikoilla esiintyy kolme naisista koostuvaa bändiä: Boilers, Piiri ja Carillo. Bändejä ja Rytmirevoluutiota yhdistää intohimo lisätä musiikkikentän tasa-arvoa ja monimuotoisuutta.
Carillon laulaja-kitaristi Anu Hietikko on Rytmirevoluution yhdistyksen puheenjohtaja.

Anu Hietikko, laulu ja kitara. Kuva: Arto Jalonen
Viisikymppiset yhdisti
Kun Carillo perustettiin Seinäjoella vuonna 1986, soittajat olivat vain 14–15-vuotiaita. Ensimmäiselle keikalle rumpali Satu Säilä haettiin rippikoululeiriltä.
Kaikki täyttivät 50 melko samoihin aikoihin ja suunnitteilla oli juhlia soittamalla keikka yhdessä. Kuviot sotki korona ja sen aiheuttamat koronasulut. Comeback-keikka oli sitten Seinäjoen Rytmikorjaamolla pääsiäisenä vuonna 2023.
Ennen Rytmikorjaamoa oli harjoiteltu muutaman kerran. Siitä syntyi ajatus, että kun bänditouhuun on nyt taas panostettu, niin mitäpä jos jatkettaisiin. Keikkoja on sen jälkeen ollut harvakseltaan.
Kokoonpano on nyt Anu Hietikko (laulaja, kitaristi), Seliina Päällysaho (basso), Terhi Viitanen (koskettimet), Elina Hietikko (haitari) ja Satu Säilä (rummut). Anu, Satu ja Elina ovat tamperelaisia.
Vieläkin joku tuntee
Carillo oli aikansa tunnetuimpia naisten muodostamia bändejä Etelä-Pohjanmaalla. Valtakunnallisesti oli Tavaramarkkinat ja Tarharyhmä, mutta Seinäjoella ei ollut muita. Silloin ei ollut sosiaalista mediaa, joten tieto ei levinnyt sillä vauhdilla kuin nykyään, joten Seinäjoella ei tiedetty niistä ajan tyttöbändeistä, jotka eivät olleet kuuluisia.
– Vieläkin Seinäjoella saattaa joku kommentoida, että sinä olit se Carillon basisti, Seliina kertoo.
Ensimmäisen keikka oli eläinlääkärien kesäpäivillä Seinäjoella vuonna 1987. Siitä eteenpäin seitsemän vuoden aikana Carillo teki kymmeniä keikkoja, julkaisi kaksi singleä ja yhden videon. Soittamiseen suhtauduttiin vakavasti. Treenejä oli nuorisokeskuksella kolmena iltana viikossa. Näihin vuosiin mahtui jopa pienimuotoinen Ranskan-kiertue ja esiintymisiä myös Saksassa.
Ennen comeback-keikkaa edellinen esiintyminen oli kesällä 1994 Nummirockissa. Siitä alkoi kolmenkymmenen vuoden tauko.
– Töissä törmäsin undergroud-musiikin harrastajaan, joka tiesi Carillon olemassaolosta, Terhi Viitanen kertoo.

Seliina Päällysaho, basso. Kuva: Arto Jalonen
Naiseus on nyt ookoo
Aikanaan Carillon asenne oli, että musiikki puhukoon puolestaan. Siksi lavapukeutuminen ei ollut kovin värikästä, toki tapetista erotuttiin ja kaikilla oli 1980-luvun pöyhkeä kampaus. Nyt ollaan aikuisia naisia ja tätibändi tuntuu ihan hyvältä nimitykseltä.
Naistenpäiväviikonlopun keikoilla soitetaan omaa musiikkia. Osa on 1980-luvun tuotantoja ja sitten on tehty uutta. Suhde on noin puoliksi ja puoliksi.
Vanhoista on otettu mukaan ne biisit, jotka tuntuvat kivoilta ja joita halutaan soittaa. Vanhat sanoitukset on tehty nuoren naisen näkökulmasta ja sisältävät sitä aikansa teiniahdistusta.
Uusissa sanoituksissa kuvataan keski-ikäisen naisen haasteita ja naureskellaan hormonimyrskyille. Mukana on huumoria ja itseironiaa.
Tyttöbändin ajoilta vastaanotto oli välillä nuoren miesten naureskelua ja pilkkaa, mutta salaa kuitenkin tykättiin. Keikoilla käytiin muun muassa pikkubaareissa ja nuorten tyttöjen ihailu oli varauksetonta. Ylistarossa Terhi pääsi kirjoittamaan nimmarin reiteen.

Terhi Viitanen, koskettimet. Kuva: Arto Jalonen
Asenne on punk
Anu lämpiää puhumaan punk-asenteesta. Sitä on sen kyseenalaistaminen, että kaikkien pitäisi toimia samoin kuin toisten.
– Saako viisikymppinen täti laulaa punkkia? Vastaus on: saa.
Musiikki on vastapainoa työ- ja perhearjelle.
– Musiikkiin on pakko keskittyä. Silloin ei voi miettiä muita asioita, Seliina sanoo.
Kolmenkymmenen vuoden tauon aikana ehtivät soittimetkin joutua muille teille – paitsi ei Seliinalta, jolla oli kaikki ne vuodet basso sängyn alla.
Yksi sysäys uuteen alkuun oli Terhin ilmoitus, että hän on ostanut uuden soittimen itselleen. Sadulla oli jäljellä vain rumpukapulat. Tosin ne ovat edelleen hänen parhaimpansa.
Tunteiden vuoristorataa mentiin. Millaisia ihmisiä itse kustakin on tullut ja miltä kukin näyttää. Ja tietysti se olettamus, että me emme ole muuttuneet mitenkään. Treenipaikkoja ehti tässä välissä olla kymmenkunta, kunnes Onkiniemestä järjestyi vakipaikka.

Satu Säilä, rummut. Kuva: Arto Jalonen
Rytmirevoluution lanseeraus
Naistenpäiväviikonlopun keikat ovat Rytmirevoluution lanseeraus.
Anu sai kipinän Rytmirevoluution yhdistyksen perustamiseen nähtyään artikkelin Unglamorous-projektista. Anu otti yhteyttä helsinkiläiseen Säröön ja tapasi juuri Tampereelle muuttaneen pitkäaikaisen Särö-aktiivin, Jasmina Pitkäsen.
He laittoivat tuulemaan ja löysivät mukaan monipuolisen kattauksen ihmisiä, ja näin syntyi Tampereelle oma sukupuolierityistä musiikkitoimintaa tuottava musiikkiyhdistys Rytmirevoluutio ry.
Illan pääesiintyjä, punkbändi Boilers, saapuu Englannista. Boilers sai alkunsa 61-vuotiaan Ruth Millerin perustamasta vanhemmille naisille suunnatusta bändikurssista nimeltään Unglamorous Music. Projektista on syntynyt parissa vuodessa yli 20 bändiä, ja vanhimmat soittajat ovat yli 70-vuotiaita.
Boilersin keski-ikä on lähes 60 vuotta, ja 35 keikkaa parissa vuodessa on kova saavutus ja suoritus.

Telakka kutsuu Carilloa naistenpäivänä. Kuva: Arto Jalonen
Bändileiri aikuisille naisille
Anun unelmissa on saada järjestää yli 45-vuotiaille aikuisille naisille oma bändileiri. Lisäksi oli kiva saada yläasteikäisille ja yli 18-vuotialle omat leirinsä.
– Aikuisten naisten bändileirillä saisi pihalle patoutumia ja löytäisi uusia kavereita, Anu kuvailee.
Kolmas sukupuolierityisestä bänditoiminnasta alkunsa saanut bändi on Piiri.
Piiri on kulmikasta vaihtoehtomusiikkia diy-eetoksella luova yhtye, jonka jäsenet määrättiin soittamaan yhdessä Särön bändileirillä vuonna 2020 outojen musiikkimieltymystensä takia. Tästä yhteistyöstä on kummunnut luovaa energiaa, jossa yksinkertaisten osien yhdistelmä kuulostaa jumittavalta, tummalta, monimutkaiseltakin. Piirin lajityypin määrittelee kuulija – siksi Piiri kannattaa nähdä esiintymässä livenä.
Särö on Helsingissä toimiva naisille ja sukupuolivähemmistöihin kuuluville suunnattu musiikkiyhdistys, joka järjestää bändi- ja räppileirejä, erilaisia musiikkitapahtumia sekä pyörittää omia treenitiloja.
* *
Rytmirevoluutiorock
- Rytmirevoluutiorock on yhdistyksen ensimmäinen tapahtuma ja lanseeraustilaisuus.
- Boilers, Piiri ja Carillo esiintyvät naistenpäivänä 8.3.2025 Helsingissä Bar Mascotissa ja Tampereella Telakalla sunnuntaina 9.3.
- Lisätietoa täältä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Wilfred Owenin tekstit puhuttelevat Tampere Filharmonian perjantaikonsertissa
KONSERTTI | Brittirunoilija Owen kaatui viikko ennen ensimmäisen maailmansodan päättymistä 25-vuotiaana. Kuolemattomaksi hänet teki Benjamin Brittenin sodanvastainen War Requiem, joka kuullaan Tampereella.
Uusi festivaali tuulettaa kansanmusiikkia Finlaysonin alueella – Finlayson Soi kesäkuussa
TAPAHTUMA | Tampereen Finlaysonin alueelle rakentuu kesäkuun puolivälissä festivaalikeskus, kun uusi tapahtuma Finlayson Soi – Kaustisen etkot tuo kaupunkiin kansanmusiikkia kaikille.
Rahvaanmusiikin kerho on höylännyt kynnyksen nauttia kansanmusiikista matalaksi – kävimme Telakan klubilla
MUSIIKKI | Rahvaanmusiikin kerho on jo yli 25 vuotta järjestänyt kansanmusiikkiklubeja Tampereen Telakalla. Into korvaa puuttuvan rahan.
”Kynä ja kitara toimivat instrumentteinani Irwin Goodmanin tulkinnassa” – Ari Lahti laajentaa kuvaa kansantaiteilijasta
HENKILÖ | Irwin Goodmanista useita kirjoja kirjoittanut Ari Samuel Lahti soitti kansantaiteilijan taustabändissä koko 1980-luvun.