Narvan oopperapäivien taiteellinen johtaja Julia Savitskaja kertoo, että tapahtuman yleisössä nähdään vuosi vuodelta enemmän myös suomalaisia.
Sirpa Pääkkönen
Saarenmaan oopperajuhlat ovat suomalaisille tuttu festivaali, mutta nyt yhä useammat suomalaiset löytävät myös elo-syyskuun vaihteessa järjestettävät Narvan oopperapäivät.
– Suomalaisia on vuosi vuodelta enemmän yleisön joukossa. Tänä vuonna suomalaisia kiinnostaa etenkin ooppera Norma ja oopperagaala, oopperapäivien taiteellinen johtaja Julia Savitskaja kertoo.
Narvan oopperapäivät järjestetään neljättä kertaa. Julia Savitskaja alkoi haaveilla oopperajuhlista jo teini-ikäisenä lukion viimeisillä luokilla.
– Olen rakastanut oopperaa ja musiikkia lapsesta saakka. Lapsuudessani Narvassa ei ollut tarjolla paljon musiikkiesityksiä, vaikka mielestäni Narvassa ja Venäjän puolella rajakaupunki Ivangorodissa on paljon hyviä tiloja, Savitskaja kertoo.
Sekä Narvassa että Ivangorodissa on hienot keskiajalta peräisin olevat linnat. Julia alkoi nuorena kuvitella, millaista olisi järjestää oopperajuhlat näissä linnoissa. Aikuistuttuaan hän matkusteli paljon ulkomailla. Hän tutustui musiikkifestivaaleihin muissa maissa ja päätti toteuttaa oman festivaalin Narvassa.
Aluksi esitykset olivat Narvan linnassa ja rantakaupunki Narva-Jõesuussa. Pian Savitskaja keksi myös hylätyn tehdasalueen, Kreenholmin. Kreenholmissa toimi tekstiilitehdas 1800-luvun puolivälistä vuoteen 2010 saakka. Kun sitä pyörittänyt yritys ajautui konkurssiin, vanhat arvokkaat tehdasrakennukset jäivät tyhjilleen.
Nyt virolainen kulttuuriväki on hiljalleen alkanut ottaa tehdasrakennuksia kulttuurin käyttöön. Alueella toimii kesäteatteri, siellä on taiteilijaresidenssi ja nyt Narvan oopperapäivät pystyttää tehdasmiljööseen suuren teltan, johon mahtuu peräti 1 100 kuulijaa.
Neljä vuotta sitten Narvan oopperapäivät oli verrattain pieni, kolmipäiväinen festivaali. Festivaali on kasvanut parin viikon mittaiseksi ooppera- ja musiikkijuhlaksi, jossa on myös kansainvälisiä vieraita.
Norma sai ensi-iltansa viime syksynä International Opera Company Finlandin tuotantona Espoon Sellosalissa. Kuva: Teatro
Tämän vuoden pääesityksiin kuuluu Vicenzo Bellinin Norma, joka esitetään suomalaistuotantona. Sen on ohjannut Ville Saukkonen. Kapellimestarina toimii Chloé Dufresne ja Norman roolin laulaa sopraano Katrin Targo. Mukana on myös Hämäläis-Osakunnan laulajat. Norma sai ensi-iltansa syksyllä 2018 Espoon Sellosalissa. Teos edustaa italialaista bel canto -oopperaa.
Norma on traaginen rakkaustarina, joka sijoittuu Rooman valloittamaan Galliaan. Norma on druidien temppelin ylipapitar, joka on rikkonut siveyslupauksensa. Tarinassa kytevät kolmiodraama ja valloitetun kansan kapina miehittäjiä vastaan. Norma esitetään 30. ja 31. elokuuta Kreenholmin tehdasalueella.
Ohjelmistossa on myös Raimo Kangron musikaali Juku, balettigaala, Händelin ooppera Orlando, Johann Strausiin operetti Lepakko, jazzkonsertteja ja perhetapahtumia. Kreenholmin lisäksi esityksiä on Narvan linnassa, Vapaalla lavalla itäisen Viron kartanoissa.
Julia Savitskaja kuuluu myös tiimiin, joka ideoi Narvan mahdollista Euroopan kulttuuripääkaupunkivuotta vuonna 2024. Virossa kulttuuripääkaupungin asemasta kilpailevat Narva ja Tartto. Päätös tulevasta kulttuuripääkaupungista tehdään elokuun lopussa.
Savitskajan mielestä Narvasta pitäisi tulla kulttuuripääkaupunki, koska se eroaa kaikista muista Viron kaupungeista. Hän luonnehtii Narvaa sanoilla vapaa, eksoottinen ja rakastettava.
Oopperapäivät alkavat 28.8.2019 ja jatkuvat 12.9.2019 saakka. Lue lisää ohjelmasta täältä.
