Viulisti Maksym Filatov. Kuva: Marja Heinonen
KONSERTTI | Tampere-talon Ukraina Benefit -tukikonsertissa Tampere Filharmonian muusikoista koostuva jousikvartetti soittaa 8. joulukuuta Dmitri Šostakovitšin kahdeksannen jousikvarteton.
”Jälleenrakennus kestää ainakin kymmenen vuotta. Koulut ja kirjastot on tuhottu.”
– viulisti Maksym Filatov
Marja Heinonen
Tampere-talossa voi tehdä lauantaina hyvää ja olla samalla läsnä esityksen maailman-ensi-illassa.
Pienessä salissa esiintyy Tampere Filharmonian muusikoista koostuva jousikvartetti, joka soittaa Dmitri Šostakovitšin kahdeksannen jousikvarteton. Musiikin yhteydessä saa maailmanensi-iltansa suomalais-ukrainalainen Palaneiden sielujen kielet -dokumenttielokuva, joka kertoo Ukrainan sodan tuhoista. Konsertin tulot menevät Ukrainan sodan uhrien auttamiseksi.
– Jokainen voi tehdä jotain, tiivistää sekä oman motiivinsa että viestinsä konserttiin tuleville hankkeen “isä”´, Tampere Filharmonian ukrainalainen viulisti Maksym Filatov.
Ajatus elokuvan ja elävän musiikin yhdistämisestä lähti Filatovin mielessä liikkeelle hänen omasta halustaan tehdä jotain. Elokuvan ja musiikin liittäminen tuntui oikealta vaihtoehdolta, vaikka Filatov ei koskaan aiemmin ollut tehnyt elokuvaa. Mutkien kautta hän löysi ukrainalaisen ohjaajan Maksym Tuzovin, joka oli tehnyt Ukrainan sodasta dokumentteja jo aiemmin.
Syntyi 40 minuuttia pitkä elokuva, joka johdattaa katsojat keskelle Ukrainan konfliktia. Elokuva näyttää Ukrainan menneisyyden kauneuden ja sodan aiheuttamat jäljet.
Filatov on elokuvassa tuottaja, ja kokonaisuus syntyi tiiviissä yhteistyössä ohjaajan kanssa. Pitkästä elokuvasta syntyi myös pariminuuttinen musiikkivideo, joka voitti marraskuussa parhaan dokumentaarisen musiikkivideon palkinnon kansainvälisessä IMVA-musiikkivideokilpailussa Budapestissä.
– Pidemmässä versiossa näkyy minun visioni, lyhyemmässä ohjaajan, tiivistää Filatov yhteistyön dynamiikan hymyillen.
* *
Elokuvan lisäksi toinen itsestäänselvä kivijalka hankkeessa Filatoville on konsertissa soiva Dmitri Šostakovitšin 8. jousikvartetto (1960), koska se välittää sodan herättämät tunnelmat. Filatov kuvailee, miten säveltäjä teki jousikvarteton toisen maailmansodan tunnelmissa. Šostakovitš loi teoksen kauhistuttuaan Dresdenin pommitetun kaupungin tuhoa toisen maailmansodan jälkeen.
Filatov kertoo, miten elokuvan jaksojen mukana soivan jousikvarteton jokainen osa välittää erilaisen tunnelman. Ensimmäisessä on läsnä sotaa edeltävä tunnelma, toisessa paniikki.
– Kolmas on karmealla tavalla kaunis, se on kuin kuoleman valssi. Neljäs kuvaa Mariupolin raunioita eli tunnelmaa kun kaikki on tuhottu. Samalla siinä on läsnä pieni annos toivoa sen kuvatessa aikaa, jolloin ihmiset olivat onnellisia, Filatov kertoo.
Viideskään osa ei tuo täydellistä vapautta tai toivon pelastavaa sanomaa. FIlatov kertoo sen muistuttavan olemassaolevasta tragediasta ja siitä, että ihmiset elävät yhä sodan keskellä.
Pohdimme sitä, miten sota arkipäiväistyy niin sen keskellä elävien kuin meidän sitä kaukaa katsovien mielessä. Elokuvan viimeisessä osassa lapset leikkivät, vaikka sota jatkuu. Ihmisellä on hämmästyttävä kyky jatkaa elämää, vaikka maailma ympärillä sortuu.
Kolikon toinen puoli on se, miten me sodasta etäällä olevat helposti unohdamme katastrofit niiden venyessä. Filatov pukee sanoiksi minulle tutun tunteen siitä, miten sodan jatkuessa tulee turtumus. Alun shokki ja suuri tarve tehdä jotain hautautuu kaiken arkisen alle. Filatovista on tärkeä muistuttaa siitä, miten tärkeä on jokaisen pienikin panos myös tässä vaiheessa.
– Toivon ihmisten vievän konsertista mukanaan tunteen, että he ovat tehneet jotakin ja että he voivat tehdä vielä enemmän, sanoo Filatov lempeänä.
Hän haluaa, että konsertti ulottuu ihmisten tunteisiin asti eikä jää vain joksikin, mitä he ainoastaan näkevät.
* *
Filatov myös muistuttaa, ettei sota lopu siihen hetkeen, kun rauhasta sovitaan. On niin paljon tuhoa, jota on tapahtunut rakennuksille ja ihmisille.
– Toivon, että Ukraina voittaa pian. Jälleenrakennus kestää kuitenkin ainakin kymmenen vuotta. Koulut ja kirjastot on tuhottu, hän sanoo.
Huolimatta vakavista, synkistäkin, keskusteluteemoista Filatov korostaa olevansa optimisti tulevaisuuden suhteen. Hänestä on tärkeä kertoa, miten kiitollinen hän on siitä, mitä Suomi tekee ja on jo tehnyt Ukrainan hyväksi. Filatov kiittää myös moneen otteeseen Tampere-talon toimitusjohtajaa Paulina Ahokasta, joka innostui tukikonserttiajatuksesta heti siitä kuultuaan.
Konsertin lipputulot lahjoitetaan lyhentämättömänä Ukrainians of Tampere -yhdistykselle. Yhdistys myös myy lauantain konsertissa tarjottavia. Tapahtuman tuotoilla yhdistys kustantaa ja kuljettaa itselämpiäviä aktiivipeitteitä Ukrainan kriisialueelle. Konfliktioloissa äärimmäisen tärkeä aktiivipeite auttaa estämään hypotermiaa leikkaussaleissa ennen leikkausta, sen aikana ja leikkauksen jälkeen.
Konsertissa esiintyvät Maksym Filatov (1. viulu), Istvan Szalay (2. viulu), Vadim Grumeza (alttoviulu) ja Maija Juuti (sello).
Ukraina Benefit: Palaneiden sielujen kielet Tampere-talon Pienessä salissa lauantaina 8.12.2023 kello 15. Katso dokumenttielokuvan trailerin täällä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Kirill Karabits ja Tampere Filharmonia osoittivat, että Ukrainan kulttuuria ei niin vain nujerreta
KONSERTTI | Tampere ja Kiova ovat olleet ystävyyskaupunkeja 70 vuotta. Tampere-talon perjantaisessa konsertissa juhlittiin sitä ja itsenäisen Ukrainan selviämistä.
Mikko Sarvanteen Atte Koskisen runoteokseen säveltämä Silmittömyys soi kantaesityksenä Tampere-talossa
KUUKAUDEN SÄVELTÄJÄ | ”Menen mielelläni kohti sellaista, etten tiedä, mitä teen. Koen, että se on hyvää kaksisuuntaista liikettä: uskaltaa mennä kohti sitä, ettei tiedä, mitä tekee, mutta olla myös kurinalainen.”
Antiikin myyttejä ja Raamatun tekstejä Mozartin sävelkielellä – Idomeneo Musiikkitalossa oli suuri elämys
OOPPERA | Vanhaan taruun ja osin vanhaan testamenttiinkin perustuva libretto kulki synkästä alusta valoisaan loppuun, jossa lähes kaikki kokivat, mikä voima rakkaudella voi olla.
John Scofield perkasi Amerikan laulukirjaa intiimillä keikallaan Tampereen G Livelabissa
KONSERTTI | Säveltäjä-kitaristi John Scofieldin pitkässä setissä soivat niin jazz, blues kuin kantrikin – maestrolle ominaiseen tyyliin.