Jyrki Laiho. Kuva: Mikko Grönlund
HENKILÖ | Suomen musiikintekijät -yhdistyksen Pro musiikintekijä -kunniamaininnalla palkitsema Jyrki Laiho on tuonut Validi Karkia -klubeilleen satoja huippumuusikoita ympäri maailmaa pian kymmenen vuoden ajan.
Leena Reikko, teksti
Varsinkin jazzpiireissä Pori tunnetaan paitsi jazzfestivaaleista myös pian 10-vuotiaasta Validi Karkia -klubista, tuosta pienestä ja sitkeästä monenlaisten musiikkielämysten tarjoajasta. Sen isäntänä alusta asti toiminut Jyrki Laiho on vuosien mittaan järjestänyt yli 300 klubi-iltaa, joissa on soittanut noin 1 600 muusikkoa lähes 30 maasta. Ohjelmassa on muutakin kuin jazzia; pääasia on, että tekijät ovat aina alansa kärkeä.
− Haluaisin, että Pori olisi sykkivä musiikkikaupunki myös talvisin, keväisin ja syksyisin, toteaa Laiho.
Hän haluaa tarjota hyville muusikoille parhaat mahdolliset puitteet esiintyä arvostavalle yleisölle ja yleisölleen mahdollisuuden säväyttäviin elämyksiin.
Laihon puurtaminen marginaalissakin olevan musiikin hyväksi on huomioitu myös ammattipiireissä. Vain muutama viikko sitten Suomen musiikintekijät -yhdistys myönsi hänelle Pro musiikintekijä -kunnianmaininnan suomalaisen kevyen musiikin aseman edistämisestä. Perusteluiden mukaan Laiho on ”genrettömästi laadukkaan ja hittilistojen ulkopuolisen musiikin sanansaattaja”.
− Olin vasta heräilemässä aamulla ja näin puhelinta selaillessani sähköpostin tästä. Vähän piti silmiä hieraista ja arvelin hetken, oliko se huijausta, Laiho hymyilee.
Laiholla on ollut meneillään varsinainen palkintoputki. Viime vuonna hän sai Yleisradion Varjo-Yrjö-jazztunnustuksen. Vuonna 2018 Jazzmuusikot ry valitsi hänet vuoden Jazzdiggariksi.
Varsinaista elantoa tai ainakaan leveää leipää ei musiikkiklubin pitäminen Porissa anna. Konserteissa käy uskollisten joukko, jonka koko lasketaan kymmenissä eikä sadoissa kuulijoissa. Vain suurimmat Validi Karkia -klubit ovat olleet yli 200 vieraalle. Klubi-isäntä on vuosien mittaan oppinut avustushakemusten laatimisen ja tekee aina tarpeen vaatiessa tilapäistöitä.
Suomen ja maailman huippuja
Vuosien mittaan on syntynyt kontakteja, ja nykyään Laihon on helppo saada esiintyjiä klubeilleen. Monet haluavat tulla uudelleen Poriin ja nimenomaan Validi Karkiaan.
−Se on paras kiitos, Laiho sanoo.
Laiho sanoo olevansa ylpeä joka ainoasta klubi-illasta ja niissä esiintyneestä muusikosta. Jos on ihan pakko nostaa jotain erityisiä vieraita muiden joukosta, niin esimerkiksi jazzlegendat Carla Bley ja Ralph Towner – mutta esiintyjien lista on pitkä ja nostettavia olisi monta.
− Myös Gary Lucasin saaminen ensimmäistä kertaa soolokeikalle Suomeen antoi klubille lisäarvoa.
Kotimaisten artistien lista on vielä pidempi. Siltä löytyvät kaikki tunnetuimmat jazznimet ja muusikkoja muistakin genreistä. Niin M.A .Numminen, Litku Klemetti, Eero Koivistoinen, Emmi Kujanpää, Iro Haarla kuin Kimmo Pohjonen ovat esiintynyt Validi Karkiassa, ihan vain esimerkiksi.
Laihon mukaan Suomessa on valtavan paljon lahjakkaita artisteja, joiden musiikki ei valitettavasti milloinkaan pääse listoille tai radiosoittoon. Radiokanavista ainoastaan Ylellä on ohjelmistossa pysyvästi valtavirrasta poikkeavan musiikin ohjelmia, joissa nuorillekin muusikoille on tilaa. Ja esille pääsyn vuoksi tällaiset elävän musiikin klubit ja niiden uutta etsivät kuraattorit ovat tärkeitä.
Raatihuoneella ja kirkossa
Koronavuosi ei ole tarkoittanut Validi Karkialle pelkästään peruttuja iltoja, vaan yllättävästi myös pääsyä uusiin konserttitiloihin.
Laiho oli pitkään tiiraillut Raatihuoneen salin suuntaan, ei vähiten sen vuoksi, että siellä on hyvä flyygeli. Aiemmin tilaa oli annettu vain ”arvokkaiden tilaisuuksien” käyttöön eikä sellaiseksi laskettu esimerkiksi ranskalaisduo Jean-Marc Foltzin ja Stéphan Olivan kamarijazz-konserttia. Ei auttanut sekään, että Validi Karkia -klubit ovat alkoholittomia ja alkavat yleisimmin viimeistään iltaseitsemältä.
Korona peruutti suuremmat tilaisuudet ja se oli pienen klubin eduksi. Loppusyksystä Daniel Erdmann’s Velvet Revolutionin kamarijazz-kokoonpano soitti Raatihuoneen salissa noin 50 hengen yleisölle. Kaikki tapahtui epidemia huomioon ottaen turvavälein ja kasvomaskein. Ensimmäistä kertaa Validi Karkia on järjestetty nyt myös kirkossa.
Validia Karkia -klubilla ei tarjoilla alkoholia, koska se vie helposti huomion musiikilta, mikä ei ole toivottavaa.
− Alkoholi lisää sosiaalisuutta, mikä on sinänsä hienoa. Mutta silloin musiikki jää helposti vain taustaksi tapaamisille. Näillä klubeilla muusikot ovat 1,5 tuntia keskiössä ja saavat kaiken huomion, Laiho sanoo.
Omaääninen ja persoonallinen
Entä mitä tarkoittaa hieman mystiseltäkin kuulostava Validi Karkia -nimi? Validi tarkoittaa luotettavaa, paikkansapitävää, pätevää.
− Karkia viitta karkeuteen, tai ehkä myös karkkiin – riippuu tapauksesta. Kaiken kaikkiaan nimi tarkoittaa jonkinlaista omaäänisyyttä ja persoonallisuutta. Joko niin, että on jotain uniikkia sanottavaa tai että se sanottava ilmaistaan ainutlaatuisesti, uniikisti, Laiho pohtii.
Laiholle itselleen Validi Karkian kanssa vietetyt vuodet tarkoittavat muun muassa jatkuvaa tutkimusmatkaa musiikkiin ja sen eri genreihin. Paljon on tullut uusien musiikkityylien löytämistä, innostumista ja sitten taas omien mieltymysten kirkastumista.
− Lopulta kaikesta jäävät voimaan ne merkittävimmät ja henkilökohtaisimmat elämykset. Vaikken joka päivä kuuntelisi The Velvet Undergroundia tai Miles Davisia, ne ovat kuitenkin aina ne merkittävät.
Jyrki Laiho sanoo eläneensä musiikin kanssa ”aina”. Jo 7-vuotiaana hänelle tuli Suosikki eikä harrastus ole milloinkaan hellittänyt otettaan. Se on vienyt miehen itsensäkin kitaran varteen, muun muassa Circle- ja Kuusumun Profeetta -yhtyeissä.
Lopuksi pyydän Jyrki Laihoa kuvailemaan Validi Karkiaa kolmella sanalla. Vain kolmella.
Hän miettii pitkään ja sanoo sitten vakaasti (ja vakavana): Elävä musiikki eloon!
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Kimmo Pohjonen tarjoili kauneutta ja kantaaottavuutta – 60-vuotisjuhlakonsertti Tampere-talossa
HENKILÖ | Kimmo Pohjonen ei päästä helpolla sen paremmin itseään kuin yleisöään. Tinkimätön taiteen tekeminen on nostanut hänet maailmanmaineeseen.
Yli puolet elämästä Tampereella – Pauli Hanhiniemi tiesi tullessaan, että tänne kannattaa jäädä
HENKILÖ | Vastikään 60 vuotta täyttänyt Pauli Hanhiniemi on asunut elämästään yli puolet Tampereella. Millainen on hänen Tampereensa, missä on hyvä asua, missä keikkailla, se selviää nyt.