Yrjö Jylhän ja Einari Vuorelan teksteihin syntyneet sävellykset kuullaan molempien runoilijoiden synnyinkaupungeissa sekä Kurikassa.
MUSIIKKI | Tammelin on säveltänyt lauluiksi kaksikymmentä Jylhän ja Vuorelan rakastettua ja supisuomalaista runoa – kymmenen kummaltakin.
”Ken piikittää Einari-huumetta suoniinsa alkaa elää mennyttä, kirkasotsaista aikaa.”
Kun aloin teini-iässä kiinnostua runoista, löysin pian kaksi nimeä: Tampereella syntyneen Yrjö Jylhän (1903–1956) ja Keuruulta kotoisin olleen Einari Vuorelan (1889–1972).
Jylhän Kiirastulen ostin pehmeäkantisena ja myöhemmin Vammalan Vanhan kirjallisuuden päiviltä myös kovakantisena, kuvitettuna versiona. Vuorelan Kootut runot löytyy edelleen hyllystäni.
Jylhässä puhuttelevat reilun miehinen ote ja isänmaalliset kaiut. Jylhä soti ja kärsi miehineen Taipaleessa, äitini entisen kotipitäjän Sakkolan rajoilla.
Kävin paikalla ensi kertaa 1990-luvulla. Juoksuhaudat ja korsujen pohjat olivat edelleen näkyvissä, ja maata potkaistessa esiin tuli metallipaloja ja hylsyjä.
Vuorela taas on luontolyriikan mestari. Vaellus- ja retkiharrastukselleni sain hänen runoistaan kirjallista tukea.
Kolme konserttia isänmaalle
Samat kaksi runoilijaa näyttävät yhtä lailla puhutelleen säveltäjä Joose Tammelinia. Tulokset saadaan kuulla sunnuntaina 4. joulukuuta Isänmaan kaikuja -konsertissa Keuruun kirkossa kello 13 ja vielä samana iltana Tampereella Pyynikki-salissa kello 19.
Kolmas konsertti järjestetään itsenäisyyspäivänä 6.12. Kurikan seurakuntasalissa.
Tammelin on säveltänyt lauluiksi kaksikymmentä Jylhän ja Vuorelan runoa – kymmenen kummaltakin. Ne esittävät Ilmajoen seurakunnan kanttori, sopraano Terttu Iso-Oja sekä tamperelainen tenori Jouni Leivo.
Esitykset säestää 25-jäseninen Jalas Chamber -orkesteri, jota säveltäjä itse johtaa. Pianoa soittaa Ari-Matti Tuomisto.
”Suurena aarteena perin isoäidiltä, Ilmi Tammelinilta, Jylhän itsensä eri kokoelmistaan valikoimat RUNOT”, Tammelin kertoo käsiohjelmassa. ”Kaksikymppisenä sävelsin kirjasta ensimmäisen, Sateenkaaren.”
Kiirastulesta mukana on Tuomittu talo – mutta ei vertahyytävää Kaivoa. ”Sellaista terästenorisatsia, mitä ei kenenkään psyyke kestä”, säveltäjä perustelee.
Sen sijaan kuullaan Enemmän – tuo tuttu ja rakastettu:
”Himoitsen olla enemmän kuin olen: valtias maan, jota nöyränä polen..”
Luontotekstien Mozart
Sävellystensä toista sanoittajaa Einari Vuorelaa Tammelin kuvaa ”Herra Toukokuuksi”, jolle luonto eri vuodenaikoineen oli laajempi ilmestys kuin nykyihmisen rivitalon parkkipaikka.
”Ken piikittää Einari-huumetta suoniinsa alkaa elää mennyttä, kirkasotsaista aikaa.”
Konsertissa kuullaan muun muassa runot Autio talo, Kulkurin kosinta, Kevättunnelma ja Yksinäinen soutaja.
Vuorelan runoja ei aiemmin ole juurikaan sävelletty. Se on outoa, sillä Tammelinille hän edustaa runoilijana täydellisyyttä, johon ei voi mitään lisätä eikä mitään poistaa.
”Jumalten keinuun päästyään pyöritteli Vuorela sanoja siinä missä Mozart säveliä.”
Joose Tammelin (s. 1958) on kuoronjohtaja ja säveltäjä. Hänen viimeisin suurimuotoinen teoksensa on musikaali Satu Sammosta, joka äänestettiin vuoden 2017 parhaaksi oopperaksi Suomessa.
Kari Pitkänen
kari.pitkanen(at)kulttuuritoimitus.fi
Isänmaan kaikuja. Kantaesitys- ja sävellyskonserttikiertue Yrjö Jylhän ja Einari Vuorelan runoihin. Keuruun kirkko 4.12. klo 13, Tampereen Pyynikki-sali 4.12. klo 19 ja Kurikan seurakuntasali 6.12.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Palasia Mikko Kangasjärven elämän varrelta – elämäkerta paikallistuu mainiosti Tampereelle ja ajankuva on tarkka
HENKILÖ | Musiikin moniottelijan Mikko Kangasjärven muistia ei voi kuin ihmetellä. Niin tarkan ajankuvan tekee elämäkerrassaan Jäin yöksi.
Heidi Hassisen Tampere Biennalessa kantaesityksensä saava Sära syttyi koronakevään auringosta
KUUKAUDEN SÄVELTÄJÄ | Elektroninen ääni ja sen hyödyntäminen kiinnostivat Heidi Hassista siinä määrin, että hän opiskeli vuoden Wienissä elektroakustista säveltämistä.
Eetu Lehtosen Tampere Biennalen kantaesitys Hymn kumpuaa maanvyöryonnettomuuden herättämistä ajatuksista
KUUKAUDEN SÄVELTÄJÄ | Eetu Lehtosen tie säveltäjäksi on kulkenut popin, pelimusiikin, musiikkiteknologian ja japanilaisen yliopiston kautta.
Rauhan musiikkia sotaisesta maailmankolkasta – Ahmed Ag Kaedyn aavikkobluesia Porissa
MUSIIKKI | Ahmed ag Kaedy tietää, mistä puhuu. Hänen talonsa on poltettu ja karja varastettu. Jihadistit uhkasivat katkaista hänen sormensa, jos hän edelleen soittaisi.
