Mielenosoitus lokakuun 17. päivänä vuonna 1905. Kuva: Venäläisen taiteen museo, Pietari
KUVATAIDE | Ateneumin kevään päänäyttely on taidemaalari Ilja Repinin (1844–1930) suurnäyttely, joka on auki koko kesän, ellei koronapandemia aseta uusia rajoituksia museon aukioloon. Tällä hetkellä museo on suljettu, ja museon nettisivujen mukaan museo pysyy kiinni maaliskuun loppuun saakka.
Sirpa Pääkkönen, teksti
Ateneumin kevään päänäyttely on taidemaalari Ilja Repinin (1844–1930) suurnäyttely, joka on auki koko kesän, ellei koronapandemia aseta uusia rajoituksia museon aukioloon. Tällä hetkellä museo on suljettu, ja museon nettisivujen mukaan museo pysyy kiinni maaliskuun loppuun saakka.
Repinin näyttelyn piti alun perin avautua 19.3.2021, mutta nyt se lykkääntyy. Repin-näyttelyn avautumisesta Ateneum lupaa ilmoittaa myöhemmin.
Kansallisgallerian pääjohtaja Risto Ruohonen sekä museojohtajat Marja Sakari, Leevi Haapala ja Kirsi Eskelinen vetosivat viime viikolla päättäjiin, jotta museoita voitaisiin pitää auki rajatusti ja terveysturvallisia sääntöjä noudattaen.
Tapahtuma- ja kulttuurialalla on jäänyt työllistämättä 136 000 tilapäistä työntekijää. Lomautukset ovat väistämättömiä toimenpiteitä sulkujen jatkuessa. Niiden negatiiviset vaikutukset ovat suuret niin työntekijöille, työnantajille kuin yhteiskunnalle, sanotaan kannanotossa.
Näin laajan näyttelyn Repinin taiteesta vuosi sitten Venäläisen taiteen museossa Pietarissa juuri ennen kuin koronapandemia sulki rajaliikenteen. Venäjällä Repiniä juhlistettiin, koska hänen syntymästään oli tuolloin kulunut 175 vuotta.
Näyttely antoi kattavan ja hienon kuvan realismin mestarista ja Vaeltajien koulukuntaan kuuluneesta taiteilijasta. Ateneumiin saapuu paljon samoja teoksia, joita oli esillä Pietarissa.
Repin tallensi maalauksiinsa aiheita, joita nykyisin välitetään uutiskuvissa. Hän seurasi poliittisia ja uskonnollisia kulkueita, pyhiinvaeltajia ja taisteluja rintamalla. Hän teki paljon muotokuvia ja herkkiä maalauksia lapsista. Omakuvia Venäläisen taiteen museossa oli esillä useita, samoin kuin muotokuvia kirjailija Leo Tolstoista ja Romanovin keisariperheestä.
Repinin ateljeekoti sijaitsi Suomen puolella Terijoen Kuokkalassa vuosina 1903–1930. Ateneumin mukaan näyttelyyn saadaan Repinin tunnetuimpia maalauksia ja muotokuvia kulttuurivaikuttajista. Mukana ovat suurteokset Volgan lautturit (1870–1873) ja Zaporogit kirjoittamassa pilkkakirjettä Turkin sulttaanille (1880–1891).
Ilja Repin tunnetaan ennen muuta psykologisten ihmiskuvauksien ja kansankuvauksen taitajana. Ajan taidekoulutus painotti ihmisvartaloiden ja myyttisten aiheiden kuvaamista, mutta Repin ja muut realistit nostivat ensimmäistä kertaa venäläisen kansan kuvaamisen taiteen tärkeimmäksi tehtäväksi. Repin maalasi yli 300 muotokuvaa ja kuvasi paljon myös naispuolisia kulttuurielämän voimahahmoja.
”Kysymykset ihmisen oikeuksista ja kansan suhteesta hallitsijoihin ja valtaeliittiin ovat ajankohtaisia tänä päivänä, mutta ne herättivät kiihkeää kiinnostusta myös 1800-luvun lopulla. Taiteen avulla voimme käydä keskustelua yhteiskunnallisesti tärkeistä ja ajankohtaisista asioista”, sanoo Ateneumin museonjohtaja Marja Sakari.
Repin vietti pitkiä aikoja Pariisissa, Pietarissa ja Moskovassa yhdessä vaimonsa Vera Ševtsovan ja neljän lapsensa kanssa. Avioliiton päätyttyä eroon Repin solmi suhteen Natalia Nordmanniin ja rakennutti ateljeekodin Terijoen Kuokkalaan (nykyisin Repino), silloisen Suomen suurruhtinaskunnan puolelle. Pariskunta asettui sinne pysyvästi vuonna 1903.
Vuoden 1917 vallankumous Venäjällä sulki Suomen ja Venäjän rajan huhtikuussa 1918, jolloin Repin jäi emigrantiksi Suomen puolelle. Repin oli jo aikaisemmin luonut lämpimiä suhteita suomalaisiin, kuten Eino Leinoon ja Albert Edelfeltiin, ja ikuisti maalauksiinsa muun muassa Akseli Gallen-Kallelan. Hän lahjoitti taideteoksia Ateneumille. Sen kunniaksi Repinille pidettiin suuret juhlat Helsingin Seurahuoneella.
Ateneumin näyttely on ensimmäinen Repinin koko uraa esittelevä katsaus Suomessa 2000-luvulla. Ateneum on havitellut näyttelyä Suomeen jo 25 vuoden ajan. Näyttelyyn tulee yli 130 maalausta ja paperipohjaista teosta yli kuudenkymmenen vuoden ajalta. Suuri osa teoksista nähdään ensimmäistä kertaa Helsingissä. Myös Ateneumin kokoelmaan kuuluu runsaasti Repinin teoksia.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Eija-Liisa Ahtila etsii ekologista dialogia kaikkien lajien kanssa: ”Metsään tutustuu, kun sitä tunnustelee kaikilla aisteilla”
KUVATAIDE | Serlachius Kartanolla avautui yleisölle 8-kanavainen, vaihtelevien kuvakokojen myötä etenevä, 50-minuuttinen liikkuvan kuvan teos Heijastus metsästä.
Vireä kuvataide uhkaa kadota Etelä-Karjalasta – Lappeenrannan kulttuurin ”unelmavuosi” päättyy ikävissä tunnelmissa
KUVATAIDE | Pääkaupunkiseudun kohonneet näyttelykustannukset houkuttelevat taiteilijoita pitämään näyttelyitä muualla Suomessa, kuten esimerkiksi Lappeenrannassa, vaikka ostajia on vähemmän.