Kulttuuriluotsi on vertainen rinnalla kulkija, jonka kanssa voi pohtia taidetta yhdessä

Pöllön luona ryhmäkuvassa. Kuva: Mikko Vattulainen

Päivi Vasara, teksti
Mikko Vattulainen, kuvat

Pääsimme kiertämään Sara Hildénin taidemuseon megasupernäyttelyn hyvässä seurassa. 

Kokeneet kulttuuriluotsit Tuula Virmanen ja Riitta Vesanto johdattelivat Tampereen seudun omaishoitajien kolmikkoa huomaamaan, kuinka näyttely kulkee pimeydestä valoon.

Kulttuuriluotsi on vapaaehtoinen. Kaupunki on kouluttanut hänet. Lisäksi museot perehdyttävät heitä kulloiseenkin näyttelyyn. Toki luotsi tekee taustatöitä myös omin päin.

Ensisijaisesti luotsi on kuitenkin vertainen, ei opas tai asiantuntija, vaan näyttelykaveri, jonka kanssa voi pohtia taidetta yhdessä.

Luotsi on rinnalla kulkija, jonka kanssa voi pohtia taidetta. Kuva: Mikko Vattulainen

Pöllön luo ryhmäkuvaan

Ensimmäiseksi katsomme museon yläkerran. Thomas Houseagon kipsiveistokset viittaavat kenties antiikin aikaan. 

Houseago on elänyt kovia aikoja elämässään ja kärsinyt traumasta. Näyttelyn nimi on WE eli ”Me”; hän on kutsunut ystävänsä Nick Caven ja Brad Pittiin mukaan taideprosessiin, jota voi ehkä kutsua toipumiseksi. 

Samoin Nick Cave ja Brad Pitt ovat olleet kovilla, ja ystävyys on ollut voima tolpilleen pääsyssä. Houseagoa voi varmaan pitää ystäviensä taiteellisena mentorina.

Houseagon moottorisahalla tekemän ison pöllön luokse käydään ryhmäkuvaan, koska se selfiekohde.

Tuula Virmanen ja Riitta Vesanto ovat kokeneita kulttuuriluotseja. Kuva: Mikko Vattulainen

Tuula ja Riitta kertovat, että yhden huoneen punapuuveistokset ovat syntyneet yhdestä jättiläisestä, joka kaatui myrskyssä. Punapuujätin läpi voi mennä tie, ne ovat niin valtavia.

Kolmannessa huoneessa voi astua valoisampiin tunnelmiin. Siellä on Thomas Houseagon suurikokoisia ja ilmaisuvoimaisia Visions-sarjan maalauksia. Niiden aiheita ovat luonto, maisema, kosminen ykseys ja elämän kiertokulku. 

Tuula Virmanen on mieltynyt väreiltään harmoniseen teokseen, jossa hän näkee syksyn.

Tuula Virmanen valitsi piruista suosikkinsa. Kuva: Mikko Vattulainen

Nick Caven teossarja The Devil – A Life kuvaa 17 kohtauksessa paholaisen elämää viattomuudesta kokeneisuuteen ja oman kuolevaisuuden kohtaamiseen. Kuva: Mikko Vattulainen

Valitaan mieluisin posliinipiru

Seuraavaksi siirrymme alakertaan ihailemaan Nick Caven paholaisia. Posliiniteosten tausta on sileä, joten ne voi kuvitella englantilaisen olohuoneen takan reunukselle. 

17-osainen teossarja kertoo paholaisen elämäntarinan, joka kulkee sankaritekojen kautta lankeemukseen ja anteeksiantoon. Meidän porukka –  luotsit ja luotsattavat – valitsee niistä oman suosikkinsa.

Brad Pittin ihmisvartalosta tehtyjä muotteja hyödyntävä kipsipaneeli, joka kuvaa tarinallista ammuskelukohtausta. Kuva: Mikko Vattulainen

Brad Pittin töistä vaikutuksen tekevät suuri teos, jossa Pitt kuvaa omalla kehollaan tarinallista ampumiskohtausta. Näyttelyn valvoja huomauttaa, että siinä ammutaan kummastakin suunnasta. 

Yhdessä Pittin teoksessa on pää ruuvipenkissä. Aika kova burnout, kun itse vielä kiristää ruuvia, kommentoi yksi omaishoitajista.

Sen jälkeen siirrymme kahvioon sulattelemaan näyttelyä ja puhumaan luotsitoiminnasta. Seuraamme liittyy museolehtori Katri Kaitajärvi, joka tällä hetkellä koordinoi kulttuuriluotsitoimintaa.

Pitää olla rakkaus kohteisiin

Luotseja on seuraksi myös liikuntaan. Tätä liikuntapuolta Tuula Virmanen teki ennen rinnalla, mutta jätti sen pois, kun hänen jalkansa kipeytyi.

Riitta Vesanto on kolmatta kertaa Hildenillä, Tuula Virmanen olisi joka tapauksessa tullut tähän näyttelyyn uudelleen.

Heidän mielestään pitää olla rakkaus kohteisiin, muuten niistä ei voi kertoa aidosti.

– Minusta luotsina ollessa on saamapuolella. Saa kahteen suuntaan virkistystä. Tapaa mukavia ihmisiä luotsatessaan, ja toisista luotseista on tullut ystäviä, Tuula Virmanen sanoo.

– Tästä saa uusia elämyksiä ja virkistystä. Voi jopa sanoa, että saa elämälle merkitystä. Jaettu kokemus on se paras kokemus, Riitta Vesanto jatkaa.

Tuula Virmanen hoksasi luotsitoiminnan Museokello-lehdestä, jota hän luki Vapriikissa yhdeksän vuotta sitten. Hän oli juuri jäänyt eläkkeelle ja historia on häntä kiinnostanut aina.

Luotsien ensimmäisessä tapaamisessa Juicen kirjastossa oli parikymmentä ihmistä, ammatteja laidasta laitaan. Luotsi on tavallinen ihminen, rinnalla kulkija.

Luotsit ja luotsattavat etenivät näyttelyssä keskustellen. Kuva: Mikko Vattulainen

Luotseja on nyt noin 90

Kulttuuri- ja liikunta- sekä ympäristöluotseja on nyt noin 90. Heistä kulttuuriluotseja on noin 60.

Tehtävää voi hoitaa kiinnostuksensa mukaan ja välillä voi pitää taukoa. Suurempi ongelma on nyt, että palvelua ei ole löydetty. Tämä johtuu osittain koronasta, joka on saanut ihmiset mökkiintymään omiin oloihinsa.

Ensi alkuun kulttuuriluotsitoiminta oli ikäihmisten yksinäisyyden torjuntaa. Nyt se kuuluu kaiken ikäisille yli 18-vuotiaille.

– Luotsauksia voisi tehdä enemmän. Nyt on oikeastaan kyse siitä, kuka rohkenee luotsattavaksi, koordinaattori Katri Kaitajärvi sanoo.

– Toimintaa pitää muuttaa tarpeiden mukaan. Tätä nykyä meillä on kaupungissa entistä huonokuntoisempia ikäihmisiä, jotka eivät pääse liikkeelle, joten pitää miettiä, miten saamme kulttuuripalveluita saavutettavammaksi heille.

Thomas Houseago toi Tampereelle punapuuveistoksiaan. Kuva: Mikko Vattulainen

Senioritaloihin virtuaaliraitteja

Riitta Vesanto on kehittänyt senioritaloihin virtuaaliraitteja kaupungin kulttuuriraiteista. Hienosti oivallettu. Nääsville ry:n kanssa yhteistyössä järjestetään kulttuuriraiteista luentoja, koska raiteille eivät kaikki itse pääse. Vaikka raitit ovat suhteellisen lyhyitä, ei kaikkien kunto anna myöden liikkua niitä kävellen, siksi virtuaalimahdollisuus on hyväksi.

Hän on myös kerännyt muistoja osana kulttuuriympäristöluotsien projektia, josta on tehty helposti liikuteltava näyttely Asuminen vanhassa talossa. Näyttelyä voi tilata hoivalaitoksiin ja lähitoreille luotsivälityksestä. Alkuvuodesta näyttely on esillä rakennuskulttuurikeskus Piirussa.

Tuula Virmanen käy lukemassa hoivalaitoksissa, koska lukeminen – myös ääneen – on hänen mieliharrastuksiaan.

Luotsit myös levittävät tietoa palvelusta. He jakavat esitteitä ja sanovat, että jos et sinä kiinnostu, niin anna esite eteenpäin jollekulle, joka saattaisi innostua.

Näyttely herätti kysymyksiä, joita yhdessä pohdittiin. Kuva: Mikko Vattulainen

Luotsauksen arvot

Katri Kaitajärvi painottaa sitä, että luotsi on kaikille, ei vain ikäihmisille.

– Tämä istuu kaupungin arvoihin edistää kulttuurihyvinvointia ja lisätä osallisuutta sekä saavutettavuutta, hän toteaa.

– Lähitoreilla luotsit ovat kohtaamisen vuoksi, vaikka ei niitä voi pitää kulttuurikohteina.

– Miehiä kaivattaisiin lisää mukaan, sillä tämä ei ole mitään kukkahattutätitoimintaa, Riitta Vesanto innostuu.

Määrän voi itse päättää

Tuula Virmanen tekee luotsauksia kerran kahdessa viikossa. Ompeluharrastus on nyt ykkönen. Riitta Vesanto saattaa joskus olla luotsi kolmekin kertaa viikossa, määrä on itsestä kiinni. Hän harrastaa valokuvausta ja taidetta, ystävät ovat tärkeitä myös.

Luotsaustoiminnan hyötyjä on sekin, että museot saavat lisää kävijöitä. Se on hieno ele, etteivät kaupungin museot peri pääsymaksuja luotseilta ja luotsattavilta.

Luotsit ovat saaneet koulutusta muun muassa taidekuvailuun näkövammaisille.

– Kaupunki pitää huolta luotsien hyvinvoinnista ja osaamisesta, Katri Kaitajärvi toteaa.

Luotseille järjestetään myös kahvitilaisuuksia. Tämä edistää heidän yhteisöllisyyttään.

Tuula Virmasen mielestä luotsi on saamapuolella, sillä tehtävässä syntyy hyviä kohtaamisia. Kuva: Mikko Vattulainen

Luotsien tehtäväkenttä

Vapaaehtoiset luotsit voivat muun muassa rohkaista ja viedä muita kulttuurin ja liikunnan pariin sekä luontoretkelle, auttaa museoammattilaisia Vapriikin kuva-arkistossa ja Kokoelmakeskus Ruskossa osallistuen museon kokoelmatyöhön, osallistua kulttuuriympäristötyöhön Tampereen alueella Pirkanmaan maakuntamuseon ohjeistuksella, toimia vertaisneuvojina Peurankallion, Kuuselakeskuksen, Tammelan ja Keinupuiston lähitoreilla tai toimia rullamummoina ja -pappoina lasten ja perheiden parissa Lastenkulttuurikeskus Rullassa.

Luotsit lukevat myös satuja Metson satutunneilla.

Thomas Houseagon näyttely WE with Nick Cave & Brad Pitt on auki 15.1.2023 asti Sara Hildénin taidemuseossa. Kuva: Mikko Vattulainen

Luotsin seurassa pääset esimerkiksi maksutta museoihin ja näyttelyihin (Amurin museokortteli, Milavida, Muumimuseo, Sara Hildénin taidemuseo, Tampereen taidemuseo, Työväenmuseo Werstas, Lenin-museo, Poliisimuseo ja Vapriikki sekä galleriat), kävely- ja pyörälenkeille, kulttuuriraittikävelyille, Sorin Sirkuksen joulunäytökseen, erikoishinnoin Tampere Filharmonian konsertteihin ja normaalihinnoin Niagaran elokuviin.

Teatteriin luotsit voivat luotsata kaikukorttilaisia.

Luotsinvälitys palvelee ma–to klo 10–12. Puhelin: 040 806 3910 (joulutauolla 13.1.2023 asti) Sähköposti: .

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua