Estradi on the Rocks! Lappeenrantalainen taidekoulu keskittyy tänä vuonna rockin historiaan

Estradi On the Rocks, ensimmäinen yhteinen läpimeno taidekoulun tiloissa. Kuva: Ari Nakari

Aija Käkelä-Laine, teksti

Taidekoulu Estradi on poikkeuksellisella tavalla yhdistänyt sirkuksen, musiikin ja teatterin saman katon alle.

– Lähtökohta yhdistymiselle oli tilaongelmat, taidekoulun tuottaja Leena Talasmo kertoo.

Taidekoulu perustettiin vuonna 2005. Bändikoulu oli sitä ennen perheyritys, ja sirkuskoulua pyöritti yhdistys. Nuorisoteatteri toimi taas teatterikerhon tukemana.

– Suunnittelimme kaiken alusta lähtien, jotta pystyimme yhdistymään. Yhteisen rakennuksen piti sopia kaikille. Eri linjoille haluttiin työrauha, musiikille sopiva akustiikka ja äänieristys, sirkukselle riittävä korkeus. Kriteereitä riitti, Talasmo jatkaa.

Estradin tiloissa oli ennen kirjapaino ja high tech -yritys. Kuva: Ari Nakari

Perustamista edelsi pari vuotta kestänyt selvitystyö ESR-hankerahoituksen turvin. Lopulta taidekoululle löytyi tilat Lappeenrannan keskustan liepeiltä Flow Oy:n kiinteistöstä. Entinen painosali oli riittävän korkea sirkuksen tarpeisiin.

Estradilla on käytössä suurin osa rakennuksesta. Tiloja on vuosien aikana parannettu taidekoulua varten EU-rahoituksenkin turvin. Sali voidaan jakaa siirtoseinillä kolmeksi erilliseksi tilaksi. Esityksiä varten on näyttämöverhot, siirrettävät lavat ja katsomotuolit.

Teatterilinja sai mustan salin harjoitustilaksi, ja bändilinjan harjoitushuone avautuu massiivisen betonioven takaa. Hallinto, tekniikka ja yksittäiset luokkatilat ovat eri puolilla kolmikerroksista taloa.

Tilaa tarvitaan kuitenkin jatkossa lisää, sillä toiminta on laajentunut ja monipuolistunut.

Paolo Antonelli lämmittelee salissa ennen läpimenoa. Kuva: Ari Nakari

Sirkuslinjalla on eniten oppilaita. Perinteisten sirkuslajien kuten akrobatian, tasapainoilun, ilma-akrobatian ja jongleerauksen rinnalle on tullut vuosien saatossa lukuisia uusia lajeja. Innoitusta niihin on haettu esimerkiksi parkourista, breakdancesta ja bmx-pyöräilystä.

– Kehitys on maailmanlaajuinen, sirkuslinjan vastuuopettaja Petra Mäki-Neuvonen kertoo.

Kymmenen vuotta sitten mukaan tulivat myös perhe-, vauva- ja taaperosirkusryhmät. Aikuisille on ollut oma sirkusryhmä liki alusta pitäen.

Sirkus yhdistyy luontevasti muihin taiteenaloihin muun muassa yhteisesitysten kautta. Viime vuonna kerrottiin sirkuksen, tänä vuonna musiikin historiasta myös sirkuksen keinoin.

– Historia muuttuu lapsille ja nuorille eläväksi, ja tilanteet ovat joskus herkullisia, Mäki-Neuvonen kertoo.

Elviksestä kertovan kohtauksen yhteydessä lavalla on mukana 5–6-vuotiaiden ryhmä pyörittämässä sormenpäillään kankaasta tehtyjä äänilevyjä.

– Ja sitten joku kysyi harjoitusten alussa, mikä on äänilevy, Mäki-Neuvonen nauraa.

Bändin 5/5 harjoitukset: Iiris Varis laulu, Alisa Siiskonen basso, Aleksi Naumanen kitara ja rummut Anton Myllys. Kuva: Ari Nakari

Bändilinjalla kaikki oppilaat aloittavat instrumenttiopetuksella ja jossakin vaiheessa siirtyvät monin erilaisin reitein bändeihin. Bändilinjalla on reilu sata opiskelijaa. Valittavana on laulu ja seitsemän instrumenttia. Bändejä on tällä hetkellä 12.

– Oppilas ujutetaan opettajan tai oppilaan kimmokkeesta valmiiseen bändiin. Bändikylvyssä kokeillaan yhteissoittoa ja sen pohjalta syntyy bändejä, vastuuopettaja Sonja Kangastalo kertoo.

Erilaisiin projekteihin, konsertteihin ja esityksiin luodaan uusia kokoonpanoja, jotka jatkavatkin sen jälkeen bändinä.

Tavoitteena on Kangastalon mukaan aina tietynlainen harmonia. Oppilaat ovat soittotaidoiltaan suurin piirtein samalla tasolla ja ikäkin on suurin piirtein sama.

– Ikä ei ole kuitenkaan este. Meillä on myös eri-ikäisistä koottuja bändejä, Kangastalo jatkaa.

Bändit täydentyvät vielä laulajille, joiden määrä vaihtuu esitysten tarpeen mukaan.

Oppilaiden musiikillisia mieltymyksiä kokeillaan bändeissä. Lisäksi bändit harjoittelivat eri musiikkityylejä valmistautumalla teemakonsertteihin. Viime vuosina bändilinjan oppilaat ovat tutustuneet muun muassa perinteiseen tanssimusiikkiin, discohitteihin, euroviisuihin ja elokuvamusiikkiin.

Lisäksi on erilaisia soitin- ja lauluryhmiä, popin ja jazzin teorian opintoja. Opetukseen sisältyvät myös keikat, esiintymiset pienissä ja joskus kansanjuhliksi paisuvissa tapahtumissa.

– Haluamme tarjota kaikille oppilaille mahdollisuuksia esiintyä.

Bändilinja valmistelee jo ensi kevättä. Kulttuuritila Nuijamiehessä järjestetään Miun elämän kipale -livekonsertti huhtikuun lopulla. Parhaillaan kerätään biisitoiveita tarinoineen yleisöltä ja kutsuvierailta.

Teatterilinjan nuorten harjoitukset tunnin alussa. Kuva: Ari Nakari

Teatterilinjalla opinnot aloitetaan 6–7-vuotiaana. Opetus painottuu toimintaan. Teatteria lähestytään leikkimällä, kertomalla, esittämällä sekä tutkimalla ja oivaltamalla.

Ensimmäisenä vuonna opetellaan leikkimällä sitä, miten tarinasta tulee pieni näytelmä ja miten toimitaan ryhmässä. Viimeisenä vuonna syventävissä opinnoissa oppilaat tekevät teatteria kuten oikea teatteriensemble.

Leikki on aina osa teatteria.

– Leikki säilyy aina mukana, myös syventävissä opinnoissa, vastuuopettaja Heidi Parkkinen painottaa.

Teatterilinjan tavoitteena on opintojen edetessä laajentaa oppilaiden teatteritaiteen ymmärrystä mahdollisimman monipuolisesti. Oppilaat tutkivat kaikkia teatterin osa-alueita, kuten ohjausta, skenografiaa, ääntä ja valoa, ja valitsevat niistä heitä itseään eniten kiinnostavan.

Teatterin yhteisöllisyys opettaa nuoret ottamaan toiset huomioon.

– Keskityt toiseen. Saat hänet loistamaan. Se sama tehdään sinun kanssasi, ja lopulta kaikki loistavat, Parkkinen jatkaa.

Teatterilinjalla on myös 13–18-vuotiaille tarkoitettu kirjoittajaryhmä Cantti, joka kirjoittaa muutenkin kuin teatteria varten.

Mika Alaniemi, Annukka Mäntykivi ja Kari Salmi sekä Susanna Äikäs valmistelevat tiloja opetusta varten. Kuva: Ari Nakari

Sarri Lindh käy läpi yli viisisataa esiintymisasua. Kuva: Ari Nakari

Estradilla toimii työllisyyshankkeen voimin seitsenhenkinen tekniikan ryhmä, jolla on tärkeä rooli koulun toiminnassa.

– Toteutamme toiveet, jotta lapset ja opettajat voivat keskittyä opetukseen ja esityksiin, Mika Alaniemi luonnehtii ryhmän työnkuvaa.

Lappeenranta-salissa pidettävä suuresitys on työllistänyt ryhmää alkusyksystä lähtien. Mukana on liki kaikki koulun oppilaat ja koko henkilökunta.

– Rekvisiittaa on etsitty lähestulkoon kaikkialta, myös kotoa. Jos jotain ei löydy, teemme sen itse, Alaniemi kertoo ja näyttää tuoreet versiot 1970-luvun Suosikista sekä New York Timesin kannesta 1900-luvun alkuvuosilta. Tekniikan huoneessa on esillä uudet valotaulut.

Elokuussa työnsä Estradilla aloittanut Sarri Lindh avustaa lähes viiden ja puolensadan oppilaan puvustamisessa. Ohjelmassa on kaksi esitystä osin eri kokoonpanoilla.

Iso osa asuista on löytynyt omasta varastosta sekä kierrätyksestä ja kirpputoreilta. Paljon on myös ommeltu, kuten vanhoista lakanoista puuvillapeltojen orjien asut sekä tummista pöytäliinoista gospel-laulajien puvut.

Rockin historia nousee lentoon myös sirkuksen keinoin. Kuva: Ari Nakari

Tulevaisuudessa keskitytään entistä enemmän sisältöön.

– Opetusta halutaan painottaa monitaiteisuuteen. Esimerkiksi taaperoille on tarjolla taidekaruselli, jossa 5–6-vuotiaat tutustuvat käsikädessä musiikkiin, teatteriin ja sirkukseen, rehtori Anu Myllyniemi kertoo.

Nuorten kanssa monitaiteisuus tarkoittaa yhdessä kasvamista esittävän taiteen kautta. Se on löytöretki paitsi taiteeseen myös omaan itseen.

– Taiteen tehtävänä on myös rikastuttaa omaa elämää. Tekemisen lisäksi painotetaan taiteen kokemista, Myllyniemi jatkaa.

Tulevaisuudessa taidekoulun tavoitteena on pitää toiminta ja talous tasapainossa, vaikka tulevat vuodet näyttävät taiteen ja kulttuurin kentällä tiukoilta. Oppilasmäärät pyritään pitämään samoina.

Kun lasten ja nuorten määrä on Kaakkois-Suomessa vähentynyt, opetusta pyritään jatkossa vahvistamaan myös erityisryhmille, perhetoiminnalle, aikuisille ja seniori-ikäisille. Taiteen tekemistä tarjotaan kaikille.

Moni oppilaista on löytänyt Estradilla kutsumuksensa taiteeseen ja kulttuuriin. Kuvat: Ari Nakari

Estradilla työskentelee noin 40 ihmistä, joista opetuksesta on mukana 21 henkilöä.

– Monet pitävät työtään elämäntapana, Myllyniemi kertoo.

Sitoutuminen esittävään taiteeseen siirtyy kuin huomaamatta oppilaisiin. Sirkuslinjan seitsemästä opettajasta kuusi on Estradin omia kasvatteja. Teatterilinjalta on moni nuori löytänyt kutsumuksensa ja lähtenyt opiskelemaan näyttelijäksi tai ohjaajaksi. Bändilinjan puolelta on poikkeuksellisen monta löytänyt ammattinsa musiikkialalta; on muusikoita, musiikkipedagogeja ja musiikkiteknologian ammattilaisia. Estradilta on myös moni lähtenyt työhän ääni- ja valotekniikan puolelle.

Yksittäiset ryhmät ja oppilaat ovat keikkailleet ja osallistuneet eri tapahtumiin sekä katselmuksiin Suomessa ja ulkomailla. Teatterilinja esimerkiksi valmistautuu kolmannen kerran pidettävään valtakunnalliseen Nuori Näyttämö -tapahtumaan.

Senioriteatteri aloittaa harjoituksensa kahvihetkellä. Kuva: Ari Nakari

Senioriteatteri Irtiotto perustettiin yhteistyössä Etelä-Karjalan kesäyliopiston kanssa. Ryhmässä on tänä vuonna 13 henkilöä.

– Tärkein toimintaidea on, että ryhmä on olemassa. He tekevät itsensä näköistä teatteria, ilmentävät itseään omista lähtökohdista, Parkkinen linjaa senioreitten toiminnan ytimen.

Ryhmä on tehnyt näytelmiä valmiin tekstin ja omien, ryhmätyönä tehtyjen käsikirjoitusten pohjalta.

Ensimmäinen ryhmä teki vuonna 2013 esityksen Kurkkaa kouluun ja lähti kiertämään maakuntaa. Takana on nyt 110 esitystä Etelä-Karjalan alueen palvelutaloissa ja vanhustenhoitolaitoksissa. Ensi keväälle on jo tilattu kuusi esitystä.

– Matka jatkuu, Parkkinen toteaa ja siirtyy itse teatterilinjan mustaan saliin nuorten luo.

Queenin Freddie Mercury on Estradilla Eemil Kylliäinen. Kuva: Ari Nakari

Estradi On The Rocks -liveshow kuvaa rehtorinsa mielestä hyvin koulun toimintaa.

– Yhteinen esityksemme on meidän ihanuus ja ylpeys, Myllyniemi sanoo.

Ensimmäinen läpimeno oli ennen syyslomaa. Kangastalo kertoo nauttineensa tunnelmasta.

– Oli ihana huomata, miten oppilaat kannustavat toisiaan, hurrasivat, taputtivat. Talossa on ihana yhteisöllisyys. Estradi on kuin yhtä suurta perhettä, Kangastalo jatkaa.

Liveshow’n on käsikirjoittanut pianonsoiton opettaja Ani Hassinen, joka myös kokoaa ja ohjaa esityksen. Kukin ryhmä on harjoitellut omat kohtauksensa itsenäisesti. Esitys on Lappeenranta-salissa lauantaina 18.11.2023 klo 14 ja 17.

Elviksen musiikin tahdissa äänilevyä pyörittää Pihla Niemi. Kuva: Ari Nakari

Valokuvaaja Ari Nakari on työskennellyt Lappeenrannassa 40 vuoden ajan. Hänet tunnetaan erityisesti kulttuurin sekä taiteen kuvaajana niin arjen keskellä kuin esityksissä, konserteissa, näyttelyissä, erilaisissa tapahtumissa. Taidekoulu Estradin esityksiä Nakari on kuvannut koulun perustamisesta lähtien.

Terve Metsä 2017. Suomalaisen musiikin draamallinen konsertti, yhteistyössä Taidekoulu Estradi ja Lappeenrannan musiikkiopisto. Kuva: Ari Nakari

Tarumaa karumaa, Lappeenranta-sali 2019. Kuva: Ari Nakari

Peter Pan, Taidekoulu Estradin tiloissa 2006. Tarumaa karumaa, Lappeenranta-sali 2019. Kuvat: Ari Nakari

Kalevala, Lappeenrannan kesäteatteri 2010. Kuva: Ari Nakari

Tähdistöön, Taidekoulu Estradin tiloissa 2021. Kuva: Ari Nakari

* *

Kulttuurigaala lähestyy!

Kulttuuritoimitus on ehdokkaana Vuoden kulttuuriteoksi Suomen Kulttuurigaalassa. Voit kannustaa meitä kotisohvalta käsin Ylen suorassa lähetyksessä perjantaina 24.11.2023!

#kulttuurigaala #kulttuuri 

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua