10-vuotiaan Kangasala-talon toiminta on vakiintunut ja hyvässä lennossa: ”Talo on otettu omaksi”

Päivi Harkko ja Timo Kotilainen. Kuva: Arto Jalonen 

Päivi Vasara, teksti 
Arto Jalonen, kuvat 

Kangasala-talo on paikkakunnan maamerkki harmaakivikirkon naapurustossa. Keskellä kylää ja lähellä ihmisiä. 

Marraskuisena perjantaina ovet eivät vielä ole auki, mutta vastaan tulee vaunujengiä. Vauvoilla on ollut musiikkituokio Kimmo Pyykkö -taidemuseossa. Tämän nuorempia asiakkaita Kangasala-talossa ei varmasti ole. 

Kangasala on vanhastaan kulttuuripitäjä. 

– Täällä on Kaarina Maununtytär ja ”Mä oksalla ylimmällä” -tyyppinen vahva perintö. Kangasala-talo on seuraava vaihe, me emme tee samaa kuin ennen, sanoo toimitusjohtaja Timo Kotilainen. 

Hän oli kymmenen vuotta sitten talon ensimmäinen työntekijä. Erehdyn kysymään, joko oven tohtivat avata talon turhakkeeksi alkuaikoina nimenneet. Timo Kotilainen ei oikein jaksa tähän vastata, mutta nurina on kuulema laantunut jo vuosia sitten ja ilmaisuja ”sinne en jalallani astu” ei enää kuulu. 

– Tavoite on, että jokaisella paikkakuntalaisella olisi jokin suhde taloon, hän toteaa. 

Talon kuvatuin paikka ovat nämä portaat. Toimitusjohtaja Timo Kotilainen ja viestintä- ja markkinointipäällikkö Päivi Harkko asettuvat tottuneesti kuvattavaksi. Kuva: Arto Jalonen

Toiminta on vakiintunutta 

Vuoden 2015 alussa avatun rakennuksen on suunnitellut Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen-Komonen. 

Talo palkittiin Vuoden betonirakenne 2015 -palkinnolla ja Betonijulkisivu 2015 -arkkitehtuuripalkinnolla. Lisäksi rakennus oli ehdolla vuoden 2015 Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon saajaksi. 

Uudistuksia on luvassa Kimmo Pyykkö -taidemuseon perusnäyttelyn ylöspanoon, mutta ei ehkä vielä ensi vuonna, vaan seuraavana. Kimmo Pyykkö lahjoitti museolle kaiken siellä olevan esineistön. 

Talon toiminta on vakiintunutta ja sujuvaa, joten siihen ei kosketa. 

290-paikkaisessa salissa on vuodessa 110 tapahtumaa, klassisen ja kevyen musiikin konsertteja, teatteria tai lasten tilaisuuksia. Elokuvaesityksiä on 250, muun muassa sunnuntaisin, kun ei ole muuta. Ensi-iltaelokuvia on viikossa 3–4. Kangasala-talon sali on kaupungin ainoa elokuvateatteri. 

Kimmo Pyykkö -taidemuseon perusnäyttelyä uudistetaan lähivuosina. Pyykkö lahjoitti esineistön museolle. Mukana on muutakin kuin taidetta. Kuva: Arto Jalonen

Hyvä kello kauas kuuluu 

Kierrämme Timo Kotilaisen ja viestintä- ja markkinointipäällikkö Päivi Harkon kanssa taloa. Heidän ansiostaan pääsemme harvinaiseen paikkaan eli salin ylärakenteisiin. Sinne on solmittu kymmenestä kilometristä terästä verkko, joka kestää vaikka hyppimistä. Hyvä kuvakulma, mutta ei kiitos minulle. 

Talon kuvatuin kulma ovat taidemuseon portaat, joissa on arkkitehtuuriin juhlaa. Puitteet ovat siis hyvinkin kunnossa. 

– Tiimiämme yhdistää palo alaa kohtaan. Minulle tämä on unelmien duunipaikka, Päivi Harkko sanoo. 

Timo Kotilainen ja Päivi Harkko pitävät tärkeänä sitä, miten kohdataan niin asiakkaat kuin esiintyjät. Kuvat: Arto Jalonen

Nakkipaketti jääkaapissa 

Kangasala-talon henkilökunnan tavoite on erottua muista sekä asiakkaiden että taiteilijoiden kohtaamisessa. Hyvä kello tunnetusti kuuluu kauas. Nykyisin on helppo saada nimekkäitä esiintyjiä: vaikka he eivät olisi aiemmin olleet talossa, he ovat kuulleet joltain sen olevan hyvä paikka. 

– Pidämme hyvää huolta esiintyjistä. Aulaisännistämme toinen, Kylä-Laason Hannu, sai kuulla, että sopraano Mari Palo on nakkien perään. Nyt on aina jääkaapissa nakkipaketti, kun Mari on täällä, Päivi Harkko mainitsee. 

Kangasala-talon toimintaa ja tapahtumia järjestää Kangasala-talo Oy, joka vastaa myös Kimmo Pyykkö -taidemuseon sekä elokuvateatteri K-Kinon toiminnasta. 

Kangasala-talo ja harmaakivikirkko ovat naapureita. Keskellä kylää molemmat. Kuva: Arto Jalonen

Koko vuoden juhla 

Kangasala-talo on juhlinut 10-vuotissyntymäpäiviään koko vuoden. On ollut lipputarjouksia ja muuta hulinaa. Kangasala-talon avajaiset kymmenen vuotta sitten olivat kaksipäiväiset. 31.1.2015 avattiin talo ja 1.2.2015 taidemuseo. 

Juhlavuoden kunniaksi on kerätty tarinoita talon vaiheista. Tässä niistä yksi: pianisti Paavali Jumppasen tähtihetki oli flyygelin valinta. 

“Minua pyydettiin valitsemaan Kangasalan-talon uuteen konserttisaliin flyygeli. Se on aina pianistin tähtihetki. Steinwayn Hampurin-tehtaalta löytyi erittäin hyvä yksilö, jolla sain kunnian soittaa vihkiäiskonsertin. Olen sen jälkeen käynyt täällä kaksi kertaa soittamassa, samalla flyygelillä. 

 

Pianistille kaikkein tärkein asia on flyygeli, ja toiseksi tärkein asia on sali. Voi kokea suurta, ihanaa ammatillista onnellisuutta, kun saa soittaa tällaisessa ympäristössä ja tällaisella kalustolla. Kangasala-talossa on hyvät energiat. 

 

Elämme aikaa, joka ei ole kulttuurille ja taiteelle hyvä. Mutta kulttuuri on mielestäni kuin vesi – se menee kaikkialle ja tulee kaikkien rakenteiden läpi. Taide ja kulttuuri sinänsä ovat luonnonvoima, jota on aina ja joka ottaa oman paikkansa. Se löytää maailmasta kauneutta, rumuutta, kritisoitavaa – mutta myös juhlittavaa. Ehkä taide kantaa meidät myös vaikeiden aikojen yli.” 

Salissa on jyrkästi nouseva katsomo, joten näkyvyys on hyvä. Yleisö pääsee lähelle esiintyjää, mikä luo tunnelmaa. Kuva: Arto Jalonen

Puolen vuoden sykli 

Meidän käydessämme seuraavan päivän konsertti oli peruttava sairaustapauksen vuoksi. Se on nykyisin harvinaista, mutta korona-aika on opettanut kantapään kautta, kuinka tieto peruutuksesta välitetään jouhevastiyleisölle. Korvaava päivä löytyi tammikuulta. 

Salin ensi kevään ohjelmisto on valmis. Kangasala-talossa luottaa edelleen paperiseen ohjelmalehtiseen ja se ilmestyy 29. marraskuuta. Yhtä ja toista on jo ensi vuoden syksyllekin. 

– Valtaosa kevään ohjelmistosta on jo myynnissä, Päivi Harkko sanoo. 

Katsomo salissa nousee jyrkästi, joten näköhaittapaikkoja ei ole. Yleisö pääsee lähelle esiintyjiä, mikä on tunnelmatekijä. 

Ensi vuoden täkyjä on muun muassa teatteriesitys Mummon saappaassa soi fox. Iso osa syksyn tapahtumista on ollut loppuunmyytyjä. 

Kerran kuussa sali muuttuu klubiksi. Alatasanteelle kannetaan pöytiä ja avataan baari. 

Puolet kävijöistä on Kangasalta, joten talo on saavuttanut hyvin lähiseudun ihmiset. Kuva: Arto Jalonen

10 000 museokävijää 

Taidemuseon puolella on vuodessa kaksi uutta vaihtuvaa näyttelyä. Ensi vuoden näyttelyt on juuri julkaistu. 

Taidemuseon puolella on tapahtunut kapulan vaihto. Soila Kaipiainen on jäänyt eläkkeelle ja uusi intendentti on Nina Koskinen. 

Parhaillaan vaihtuva näyttely on nuorempaa taiteilijapolvea edustavan Ilai Elias Lehdon yksityisnäyttely. Alakerran salissa on pehmolelujen päitä seinällä ja yksi teos on niiden ”turkit”. Joku lapsi on pitänyt irtopäitä pelottavina. Kummipäiväkodin lapset vierailivat näyttelyssä oman nallensa kanssa. 

Museon menestyksekkäin näyttely on ollut Reidar Särestöniemen teosten esittely. Toinen seinät repäissyt näyttely esitteli mediamoguli Urpo Lahtisen ja tämän perheen taidekokoelmaa. 

Tänä vuonna museossa päästään 10 000 kävijään. 

Kangasala-talon arkkitehtuuri on palkittu useaan kertaan. Kuva: Arto Jalonen

Pitkä matka lyhenee 

Kangasala-talon kävijöistä puolet on paikkakuntalaisia, kolmannes on Tampereen seudulta ja loput muualta, lähinnä Pirkanmaalta. Kun esiintyjä on sopiva, voi asiakkaita tulla Helsingistä asti. 

– Täällä kulkee sanonta, että Tampereelta Kangasalle on pidempi matka kuin Kangasalta Tampereelle. Kun on kerran ylittänyt tämän henkisen kynnyksen, voi tulla uudestaankin, koska talo on lähellä ja käymisen arvoinen, Päivi Harkko sanoo. 

Timo Kotilainen mainitsee, että asiakaskuntaan kuuluu ylöjärveläisiä, joille on suora tie ja heidän arvostamiaan parkkipaikkoja helposti saatavilla ja vieläpä ilmaiseksi. 

Kangasalla viitosluokkalaiset käyvät Kangasala-talossa konsertissa. Ekaluokkalaiset pääsevät taidemuseoon opastetulle kierrokselle. Paikkakunnan omaa väkeä ja miksei vierailijoitakin hemmotellaan ilmaispäivillä, kuten joulun avauksella. 

– Se, että puolet kävijöistä on Kangasalta, kertoo, että talo on otettu omaksi, Timo Kotilainen sanoo. 

Aulatila. Kuva: Arto Jalonen

Vetonauloja nuorille 

Kangasala-talo onnistuu myös kasvattamaan tulevaisuuden kävijäkuntaa. Esimerkiksi Cancel-elokuva oli vetonaula nuorisolle, ja Barbie-elokuva teini-ikäisten tyttöporukoiden hitti.

– UMO Helsinki Jazz Orchestra yhdisti voimansa rap-artisti Stepan kanssa, ja se avasi silmät sille, että Stepa on todella suosittu räppäri nuorison keskuudessa. Ei ole ihan helppoa tehdä ohjelmistoa, joka vetää nuoria, Päivi Harkko sanoo. 

Kuva: Arto Jalonen

Tulevaisuuden näkymiä 

Kangasala-talossa on yhdeksän kuukausipalkkaista työntekijää ja kaksi tuntityöntekijää. Lisäksi on ostopalveluja tapahtumiin. 

– Se ei ole paljon, mutta se on riittävästi, koska systeemi on hioutunut, Timo Kotilainen sanoo. 

Päivi Harkko pitää työntekijämäärää sopivana tuotannon pyörittämiseen. 

Timo Kotilaisella on täyden kymmenen vuoden perspektiivi talon toimintaan. Näin hän sen summaa: 

– Kymmenen vuotta ei ole ollut lyhyt aika, mutta se on ollut mielenkiintoinen. Voi olla ylpeä siitä, että täytämme paikkamme ja talo on hyvässä lennossa, hän sanoo. 

Alla muutamia Arto Jalosen ottamia arkkitehtuurikuvia, jotka hän ikuisti, kun talo oli valmistumassa kymmenen vuotta sitten. 

Lisätietoa Kangasala-talosta täältä.

Aula talon valmistuessa kymmenen vuotta sitten. Kuva: Arto Jalonen

Portaat ovat arkkitehtonisesti hienot, kuva on kymmenen vuotta vanha. Kuva: Arto Jalonen

Arto Jalosen näkemys julkisivusta kymmenen vuotta sitten. Kuva: Arto Jalonen

Tältä näytti aula talon valmistuessa. Kuva: Arto Jalonen

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua