Kaksitoista vuotta toiminut Warelia jatkaa sastamalalaisen kirjan komeaa historiaa. Kulttuuritoimitus jututti kustantaja Marko Vesterbackaa.

Risto Ojanen

Maiju Lassilasta on tulossa perusteellinen elämäkerta vuonna 2021. Teoksen kustantaa Warelia, Marko Vesterbackan kustantamo Sastamalasta.

Maiju Lassila oli Algot Untolan tunnetuin salanimi. Untola oli myös muun muassa Irmari Rantamala ja J.I. Vatanen. Jotta vyyhti olisi mahdollisimman kiharainen, niin Untolan alkuperäinen nimi oli Algoth Tietäväinen, etunimi h:n kera. Lukuisat ovat lisäksi ne nimimerkit, joilla Untola pakinoi moniin lehtiin.

Kirjava oli myös hänen poliittinen uransa oikeistolehdistä Työmies-lehden viimeiseksi kirjoittajaksi, joka lopulta vietiin teloitettavaksi, mutta sai surmansa jo matkalla Santahaminaan. On kuvaavaa, että kuolemakin kohtasi hänet hiukan epäselvissä olosuhteissa.

Sukkelan humoristin Maiju Lassilan näytelmät ja Tulitikkuja lainaamassa tunnetaan, mutta harvat ovat selvillä Algot Untolasta ihmisenä ja hänen vaiheistaan. Henkilökuvia on tehty, Pirjo Honkasalo ja Pekka Lehto myös elokuvan Tulipää.

Runsaan vuoden päästä rävähtää, kun saadaan Marko A. Hautalan kirjoittama, 25 vuotta vienyt Algoth – Kapinallinen kynämies. Hautala on valmistellut hankettaan huolellisesti ja julkaissut aiheesta jo kymmenisen vuotta sitten väitöskirjan Omin voimin – Algoth Untolan (1868–1918) poliittis-vakaumuksellinen elämäkerta. Koko 2010-luvun Hautala on jatkanut Untolan elämän tutkimista ja tehnyt viime aikoihin saakka uusia merkittäviä löytöjä.

Teoksen julkaiseva Warelia on tiede- ja tietokirjakustantamo Vastapainon jälkeen Pirkanmaan ja Satakunnan toiseksi suurin kirjapaja. Yleiskustantamo Warelia julkaisee etupäässä historioita, elämäkertoja ja muistelmia sekä historiallisia ja omaelämäkerrallisia romaaneja noin 15 nimikkeen vuosivauhdilla.

Satu Mattila-Laineen romaani Myyty tyttö kertoo vuosisadan alun huutolaistytön kohtalon. Kuva: Warelia

Uusi luku kirjan historiassa

Kaksitoista vuotta toiminut Warelia jatkaa komeaa sastamalalaista kirjan historiaa. Fyysisesti se on näkynyt muutaman vuoden kivijalkakauppa Tyrvään Prykinä osana kulttuuritihentymää Marttilankadulla Sastamalan keskustassa. Kadun toisella puolella ovat Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi ja Mauri Kunnaksen kirjojen innoittamana syntynyt Herra Hakkaraisen talo. Sastamalasta ei paikkakunnalla kainostella puhua kirjan pääkaupunkina. Vesterbacka sanookin, että kirjalla on Sastamalassa pitkä historiallinen pohja ja jatkumo, joka kaupungin kokoon suhteutettuna on varsinainen ilmiö.

– Moni kielimies on Sastamalasta, kuten Heikki Ojansuu ja Pertti Virtaranta. Ensimmäisen suomenkielisen sanomalehden, Suomenkielisten Tieto-Sanomien julkaisija Antti Lizelius oli tyrvääläinen. Warelian nimessä kajahtaa pappi ja kirjakielen kehittäjä Antero Warelius, joka kehitteli uudissanoja Lönnrotin sanakirjaan. Tyrvään Sanomat on maamme vanhin suomenkielinen paikallislehti.

Lisäksi alan yritystoimeliaisuutta ovat edustaneet laadustaan tunnetut Vammalan Kirjapaino ja Vammaspaino sekä vuodesta 1891 palvellut Tyrvään Kirjakauppa, Marttilankadun varrella sekin. Varsinkin Karkusta on noussut Wareliuksen hengessä professoritasoisia kielimiehiä ja jumaluusoppineita lähes liukuhihnalta. Kirjan juuret ulottuvat Sastamalassa syvälle ja laajana rihmastona.

Jotain Sastamalan asemasta kertoo sekin, että professori Heikki A. Reenpää oli vuosituhannen alussa valmis luovuttamaan 20 000 kirjan kokoelmansa Sastamalalle, mutta asianmukaista tilaa ei löytynyt. Mittava 1600- ja 1700-lukujen suomen- ja ruotsinkielisten teosten lahjoitus päätyi Kansalliskirjastoon.

Marko Vesterbacka sanoo, ettei Wareliaa olisi ilman kirjapääkaupungin synergiaa, jossa vaikuttaa vahvasti instituutio nimeltään Suomen Vanhan kirjallisuuden päivät. Se kerää kesäisenä viikonloppuna 15 000 kävijää. Warelia lanseeraa monet uutuuskirjansa tässä tapahtumassa, jossa yleisölle ei tarvitse kädestä pitäen selittää, miksi ja mitä kannattaa lukea.

Vesterbacka kuuluu kirjapäivien hallitukseen varajäsenenä ja yhdistyksen ohjelmavaliokuntaan, jota vetää kustantaja Touko Siltala.

– Siltala on sukulaissielu, isoveli, kirjallisesti kunnianhimoinen ja rohkea ratkaisuissaan esimerkkinä Matti Klingen päiväkirjasarja, jonka julkaiseminen siirtyi Siltalalle tämän perustettua oman kustannusyhtiönsä. Kari Hotakaisen Tuntematon Kimi Räikkönen sopi hyvin ohjelmaan taloutta pönkittämään.

Myös Warelian kustannusohjelma on sen verran kattava, että Vesterbacka toteuttaa vastaavanlaista ajattelua, jossa jotkin kirjat ovat myynnillisesti avainasemassa. Jokaiselle kirjalle mietitään oma ansaintamalli. Esimerkiksi Pirjo Silverin ruokaperinnekirjaa Hyvvää! paikkakunnan yritykset ottivat myyntiin isoja määriä, kuten oli laskettavissa.

Paikallisilla yrityksillä on myynnissä ruokaperinnekirjaa Hyvvää! Kuva: Warelia

Innoittava kivijalkakauppa

Vaikka Pryki on kallis pitää, sen energisoiva merkitys on suuri. Vesterbacka on aikanaan ollut kuusi vuotta Vammalan lukion äidinkielen opettajana, ja lukiolaisia on nykyään Prykissä kesätöissä. Pryki on Warelian näyteikkuna ja ihmisten kohtaamispaikka, myös toimisto ja oman verkkokaupan varasto. Varsinkin kesäisin sieltä myydään kirjoja ja muita alan tuotteita etupäässä vammalalaisille ja turisteille. Valtaosa Warelian kirjoista myydään kuitenkin kirjakaupoissa muualla maassa.

Prykissä on toiminut myös Mikko Joonan valokuvausalan yritys, mutta vuosi sitten tilan jakajaksi rupesi monitoimitaiteilija Veli-Pekka Bäckman, joka pääosin huolehtii myymälän aukipidosta.

Bäckman joukkoineen tekee limonadeja sataprosenttisena käsityönä tällä haavaa Kaukolan koululla. Hänen isoisoisällään apteekkari Bäckmanilla oli limonaditehdas 1800–1900-lukujen molemmin puolin, mutta virvoitusjuomiensa reseptit nyky-Bäckman on joutunut kehittelemään itse, kun alkuperäiset ovat kadonneet. Uuslimonadeihin Bäckman on taiteillut aistikkaat etiketit omin käsin, ja tuotteita on myynnissä Sastamalan lisäksi Helsingissä asti. Pryki on firman tukikohta ja myös limumyymälä.

Merin al-Kharsanin Opi suomea Merimin kanssa esittelee suomen kielen ydinsanaston ja peruskieliopin arabinäkökulmasta. Kuva: Warelia

Mikko Joona on edelleen yksi viidestä luottograafikosta. Sivutoimisia kustannustoimittajia Warelialla on useita. Vaikka positiivisessa nousukierteessä porhaltavan kustantamon toiminta on laajentunut – siitäkin huolimatta, että kirjoja luetaan entistä vähemmän – Marko Vesterbackan työtuntien määrä ei samanhenkisten apuvoimien ansiosta ole noussut Warelian perustamisesta 2007. Alkuvuosina hän kustannustoimitti itse kaiken. Tätä nykyä helpotusta tuo myös Warelian hyvä kaiku, kun ei enää ole tarvetta headhuntata kirjailijoita.

– Graafikot ja kustannustoimittajat ovat sitoutuneet Warelian kokonaisvaltaiseen toimintaan, laatuun. Vastuu ja keskinäinen luottamus on olennaista.

Vesterbacka on monin tavoin kirjan asialla, työllistämässä, aktivoimassa ja osallistumassa. Warelian liittyminen viime vuonna Suomen Kustannusyhdistykseen toi väylän seurata entistä tiiviimmin sitä, mitä on tapahtumassa ja siten vahvistaa omaa toimintaa.

Ajankäytön jonglööri

Vesterbacka on virtuoosi ajankäytössään: aamuvirkku kustantaja omistaa työpäivänsä ensimmäiset tunnit Warelialle tehdäkseen sen jälkeen täydet tunnit Poliisiammattikorkeakoulun poliisiviestinnän lehtorina Hervannassa Tampereella. Virkavapaanakin Vesterbacka on ollut, mutta nyt on alkanut hänen vetämänsä, poliisikoulutuksessa tarvittavan kirjallisuuden oppikirjallisuusprojekti.

Marko Vesterbacka ehtii pitää myös alansa kursseja Sastamalan opistossa. Viime vuonna hän teki selkoa siitä, kuinka kirja toimitetaan. Nyt lokakuusta lähtien hän sparraa osallistujia heidän kirjahankkeissaan warelialaisten kokemusten pohjalta. Se tarkoittaa, että polttopisteessä kaikille avoimella kurssilla on hatarista ideoista ja raakamateriaalista jalostettava kirja.

– Jalostusarvon kasvattaminen on kaikessa yritystoiminnassa keskeistä. Kirjanteossa se on ytimessä.

Yksi kirjan kulttuurista lisäarvoa lisäävä tapa oli viime kesänä Sastamalassa nähty teatteriesitys Suomen sodan veteraanin Abraham Braxin vaiheista kertovan romaanin dramatisointi. Vesterbackaa imponoi puheen kirjoittaminen, ja nyt on tuumailuissa hänen laatimansa näyttämöversion tarjoaminen Poriin. Olavi Toivolan romaani kertoo nimenomaan Porin Rykmentistä.

Roosa Rentolan Kielestä kiinni kannen tekijä on nokialainen graafikko Enna Airik. Kuva: Warelia

Äänikirjat ovat tulleet tekstin oheen ja ovat vahvassa nousussa. Lokakuun lopulla julkaistava Roosa Rentolan Kielestä kiinni – Kuinka kielentutkimusta käytetään rikosten selvittämisessä? ilmestyy painettuna ja Warelian ensimmäisenä äänikirjana. Teoksen rikostapaukset sijoittuvat pääosin ulkomaille. Kaksi on kotimaista perua, toinen laajaa hälyä nostattanut Ulvilan surma. Olisiko meillä ensimmäisenä lajissaan ilmestyvällä kirjalla sitä myyntiä edistävä vaikutus?

Hyvistä näkymistään huolimatta kustantamo ei hamua nimikkeiden kasvattamista. Sen sijaan julkaistaviin kirjoihin satsataan lisää, etenkin niiden saatteluun lukijoiden tietoisuuteen ja saataville. Wareliaani-lehti on pyrkyä tähän suuntaan. Keväällä ilmestyy uusi numero.

Untola-elämäkerta saa kypsyä vielä

Palataan Untolaan.

Warelian kirjat leviävät kirjastojen ja kirjakauppojen kautta pitkin maata, ja paljon julkaisseetkin kirjailijat ottavat Vesterbackaan yhteyttä, kuten Kangasalta Aulis Aarnio, jolta on julkaistu Väsynyt vaeltaja, kuvaus taidemaalari Einar Ilmonista ja hänen sivistysperheestään. Samoin teki torniolainen Marko A. Hautala, jota Warelian tyyli miellyttää.

Kustantamo ei puhalla tekijöitten niskaan vaan antaa kirjojen kypsyä rauhassa ”kirjan arvon mukaisella tavalla”. Kustannustoimittajat paneutuvat jokaiseen kirjaan huolellisesti, ja vuorovaikutus kirjoittajan kanssa on kiinteää.

Untola-teos olisi julkaistavissa jo täksi jouluksi, mutta helmeä hiotaan vielä. Kustannustoimittajana on Vesterbacka itse.

– Motivaatiota huolellisuuteen ei tarvitse etsiä: ”totaalinen” Untola-elämäkerta tarkoittaa kirjailijan lopullista rehabilitaatiota.

Aulis Aarnion Väsynyt vaeltaja on tarina taidemaalari Einar Ilmonista hänen suvustaan. Kuva: Warelia