Sähköisen kirjaston aarteet Pirkanmaalla – Mitä ne sisältävät, ja kuinka ne toimivat?

20.02.2021

Piki-kirjastokortilla saa käyttöönsä sähköisesti niin kirjoja, musiikkia, elokuvia kuin lehtiäkin.

KIRJASTOT | Pirkanmaan kirjastot tarjoavat monenlaisia sähköisiä palveluita asiakkailleen. Kulttuuritoimituksen Riikka Oksanen kävi ne kaikki läpi ja totesi, että palveluiden tekninen toteutus on hyvin vaihtelevaa, mutta jokaisesta niistä löytyy runsaasti mielenkiintoisia sisältöjä.

Riikka Oksanen, teksti ja kuvat

Kirjastojen sähköiset lainauspalvelut kasvattavat suosiotaan. Kirjastot.fi-sivuston tarjoamien tilastojen mukaan etenkin sähköisten lehtien ja kirjojen käyttökerrat ovat olleet mukavassa kasvussa lähes koko ajan, vuodesta 2014 asti. Pirkanmaalla suunta on ollut sama. Etenkin lehtien sähköiset käyttökerrat ovat jyrkässä nousussa.

Tätä juttua kirjoitettaessa tilastoissa ei vielä ole saatavilla tietoja vuodelta 2020, joten koronapandemian vaikutus e-palveluiden suosioon eivät vielä ole tarkasti tiedossa. Olettaa toki voi, että pandemia on saattanut edelleen kasvattaa sähköisten palveluiden tarvetta ja suosiota, sillä fyysiset kirjastot ovat voineet palvella yleisöään viimeisen vuoden aikana rajatummin kuin koskaan.

Suosion kasvusta huolimatta esimerkiksi e-kirjojen lainaaminen oli Pirkanmaalla vuonna 2019 kirjojen kokonaislainausmäärästä vajaat kaksi prosenttia. Se on yllättävän vähän, etenkin näin e-aineistojen ilot löytäneen kirjallisuudenharrastajan näkökulmasta.

En aio koskaan luopua fyysisten kirjojen täyttämistä kirjahyllyistäni, painotuoreen tai divareissa kiertäneen kirjan ominaistuoksuista tai upeiden kansien ihailusta käsissäni. Silti koen, että monimuotoisuus on rikkaus tässäkin asiassa. Sähköisten tallenteiden olemassaolo on saanut minut vain kuluttamaan enemmän kulttuuria, ei suinkaan hylkäämään sen vanhempia muotoja.

Sähköisten kirjojen edut ovat kuitenkin toisinaan kiistämättömät verrattuna fyysisiin tallenteisiin.

Lainaan edelleen paljon fyysisiä kirjoja, mutta e-kirjoista on tullut minulle pysyvä ja varteenotettava vaihtoehto nidottujen ja sidottujen versioiden rinnalle. Mitä muutakaan tekisin vaikkapa terveyskeskuksen odotushuoneessa, kassajonossa tai odotellessani aina myöhässä olevaa ystävääni yksin kahvilapöydässä kuin lukisin tai kuuntelisin puhelimessani mukaan kantautuneita e-kirjoja? Hiiteen turha sosiaalisen median selailu, nyt taklaan vihdoin Anna Kareninan luppoajallani! Eikä minun tarvitse sitä varten raahata puolen kilon painoista järkälettä käsilaukussani.

Puhumattakaan siitä, että myöhästymismaksut ja lainakiellot ovat e-aineistojen käyttäjälle historiaa, sillä lainat palautuvat automaattisesti kirjastoon eräpäivän mentyä umpeen.

Mitä kaikkea kirjasto sitten tarjoaa sähköisenä? Kirjojen lisäksi kirjastokortilla on mahdollista lukea lehtiä, kuunnella musiikkia, katsoa elokuvia, ooppera-, teatteri- ja konserttitaltiointeja ja jopa opiskella laulamaan tai soittamaan instrumenttia. Palveluita on olemassa jopa niin useita, että kulttuurinkuluttajan päätä alkaa pyörryttää. Kollektiivista huimausta vähentääkseni tutustuin niihin kaikkiin teidän puolestanne.

E-kirjoja ja äänikirjoja kolmessa palvelussa eri kielillä

Pirkanmaalla on käytössä kolme palvelua, joista voi lainata ääni- tai e-kirjoja. Ellibs tarjoaa pääasiassa suomen- ja ruotsinkielistä kirjallisuutta, Overdrive ja sen mobiilisovellus Libby englanninkielistä kirjallisuutta. Naxos Spoken Word Library puolestaan sisältää tieto- ja klassikkokirjallisuutta äänikirjoina. Suurin osa sen aineistosta on englanniksi, mutta jonkin verran äänikirjoja löytyy myös saksan, ranskan, espanjan ja portugalin kielillä.

Suositut kirjat nopeammin lainaan

Koetin hiljattain varata Matt Haigin Keskiyön kirjastoa, mutta lannistuin kun näin olevani jonossa vasta sijalla 62. Lainakappaleita painetusta kirjasta Piki-kirjastoissa on tällä hetkellä parikymmentä, joten varausjonossa kuluu hetki. Sähköisen version samasta kirjasta saa lainaan, vaikka saman tien.

kuva 1 1

Näkymiä Ellibs-mobiilisovelluksesta. Vasemmalta oikealle: Piki-kirjaston valikoimia voi selata heti kirjautumisen jälkeen: heti saatavilla olevien kirjojen kannet näkyvät värikkäinä, jonottamista vaativat ovat haalennettu harmaaksi. Omasta kirjahyllystä voi selata lainojaan ja varauksiaan. Valikoimaa soi selata myös esimerkiksi saatavuuden, kirjatyypin ja suosituimmuuden perusteella. Toisin kuin painotuotteiden kohdalla, sähköisiä kirjoja voi säätää omien mieltymysten mukaan: kuvassa taustaväriä on säädetty seepian väriseksi, jotta silmät eivät rasittuisi illalla lukiessa. Myös fonttia ja sen kokoa on mahdollista muokata. Tarjolla on myös OpenDyslexic-fontti, joka auttaa joidenkin lukihäiriön oireiden kanssa lukemista.

Aivan kaikkea sähköisenä ei toki löydy. Finlandia-voittaja Margaritaa (Anni Kytömäki) saan odottaa vielä hetkisen, sillä varausjonossa edelläni on 600 muuta innokasta lukijaa. Toivottavasti kirja ehtii jonottaessa ilmestyä myös sähköisenä versiona Pikiin!

Laaja valikoima englanninkielistä nykykirjallisuutta ja mahdollisuus lykätä varauksen lainaamista

Seuraan aktiivisesti englanninkielisen kirjallisuuden trendejä muun muassa Instagramin Bookstagram-yhteisön kautta. Kiinnostavia kirjoja virtaa näkyviini päivittäin, ja lukulistani paisuu paisumistaan. Monet näistä kirjoista ovat uusia englanninkielisiä kirjoja, joita ei ole ehditty vielä kääntää suomeksi, tai harkita niiden sopivuutta kirjastojen englanninkielisiin kokoelmiin, jotka ovat luonnollisesti suomenkielisiä kokoelmia pienempiä.

Kirjastojen painettujen kirjojen kokoelmat tuottavatkin minulle välillä pettymyksen, kun tuoreita englanninkielisissä maissa pinnalla olevia teoksia ei vielä löydy sen valikoimista. Sen sijaan Overdriven valikoimissa uuttakin englanninkielistä kirjallisuutta on mielin määrin. Sähköisessä kirjastossa hyllytilojen riittävyyttä ei tarvitse miettiä valikoimaa laajennettaessa pientäkin yleisöä varten.

Overdrivella on myös yksi aivan lyömätön ominaisuus käytössään. Kun käyttäjän varaama aineisto on valmiina varattavaksi, saa hän itse valita ottaako lainan nyt vastaan vai siirtääkö varausta eteenpäin. Jos muutaman kuukauden ajan jonotettu teos ottaa saapuakseen juuri silloin, kun kesken on viisi muutakin kirjaa, on helpotus, kun lainan voi laittaa hetkeksi odottamaan, mutta ei silti joudu takaisin monisatapäisen lainaajajonon hännille. Pelkästään tämä ominaisuus tekee Overdrivesta ja sen mobiilisovelluksesta Libbystä suosikkejani e-kirjojen lainaamiseen. Tulisipa tämä ominaisuus pian mahdolliseksi muissakin lainapalveluissa!

kuva 2

Näkymiä Overdriven Libby-sovelluksesta, jonka käyttöliittymässä on suomea ja englantia tasaisesti sekaisin. Lainattavia kirjoja voi selata monella eri tavalla esimerkiksi saatavuuden perusteella tai kuratoitujen listojen kautta. Varauksien etenemistä voi seurata holds-näkymässä, jossa kerrotaan jononumeron lisäksi myös arvioitu jonotuksen kesto. Vasemmanpuoleisimmassa kuvassa näkymä äänikirjan toistosta.

Naxos Spoken Word Library on edellisiin verrattuna vähemmän tunnettu, mutta melkoinen aarreaitta sekin, kun vain tietää mitä hakee. Käyttöliittymä on vanhahtava Ellibsiin ja Overdriveen verrattuna, mutta jos englanti sujuu ja satut kaipaamaan äänikirjaa vaikkapa hindin tai turkin kielten fraasien opiskeluun, tarkista Naxos Spoken Libraryn tarjonta.

Naxosin mobiiliversio on nimeltään NSWL, ja se löytyy sekä Android- että iOS-laitteille. Naxosin mobiiliversiokin on jähmeämpi kuin Overdriven ja Ellibsin vastaavat, mutta mukavampi käyttää kuin selainversionsa.

Lehdet

Kirjojen suurkuluttajana minut pääsi yllättämään, että lehtien lukeminen on kirjaston sähköisistä palveluista suosituimpia. Kirjastot.fi-sivuston tarjoamien tilastojen mukaan e-lehtien käyttökerrat ovat olleet jyrkässä kasvussa jo muutaman vuoden. Koko maassa käytettiin e-lehtipalveluita vuonna 2019 lähes kolme miljoonaa kertaa. Vertailun vuoksi: e-kirjoja lainattiin tuolloin noin 1,1 miljoonaa kertaa.

Suosio selittynee monella asialla. Ilmeisimpiä lienevät, että lehdet kiinnostavat kaikenlaisia asiakasryhmiä ja että valikoima on todella laaja. Piki-kirjastoilla on tällä hetkellä käytössä sekä eMagz, ePress ja PressReader.com, joista löytyy valtava määrä kotimaisia ja ulkomaisia sanoma- ja aikakauslehtiä lukuisilla eri kielillä.

EMagz sisältää kotimaisia aikakaus- ja ammattilehtiä, ePress kotimaisia paikallis- ja maakuntalehtiä. PressReader puolestaan tarjoaa ulkomaisia sanoma- ja aikakauslehtiä. Ärsyttävätkö Aamulehden tai Washington Postin maksumuurit? Lue näköispainos kirjastokorttia käyttäen, ja ongelma on ratkaistu!

Ainoa hankaluus sähköisen aineiston ystäville on, että näistä palveluista vain PressReader on kirjaston asiakkaille etäkäytössä. Tämä tarkoittaa, että oman kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla voi kirjautua palveluun myös kotoa käsin. PressReaderista on myös olemassa kätevä mobiiliversio iOS- ja Android-laitteille.

EMagz ja ePress sen sijaan vaativat kirjastoon paikan päälle menemistä, sillä niiden tarjoamat lehdet ovat luettavissa ainoastaan Piki-kirjastojen asiakaskoneilla. Tämä on harmillista, ovathan lainattavien e-aineistojen parhaita puolia juuri niiden käytön helppous ja nopeus. Onneksi ainakin tilastojen valossa e-lehtien ystävät ovat löytäneet palvelun sen käyttörajoituksista huolimatta.

Elokuvat

Yle Areenan ja Elonetin lisäksi elokuvia voi suoratoistaa ilmaiseksi myös kirjastokortilla. Piki-kirjastot tarjoavat Kirjastokino-palvelun elokuvien ja dokumenttien katseluun. Naxos Video Libraryn kautta puolestaan voi nähdä oopperataltiointeja, balettia, klassisen musiikin konsertteja ja muutamia teatteriesityksiä.

Maksullisiin palveluihin verrattuna tarjonta ei ole vielä suuren suurta, mutta kun jaksaa selata ja tutkia, löytyy palveluista kaikenlaista mukavaa.

Hienoja elokuvia, mutta surkea käyttötuki

Kirjastokinosta löysin hetkessä useita suosittelun arvoisia elokuvia: animen Poika ja peto (ohj. Mamoru Hosoda, 2015), elokuvahistorian merkkiteoksen Polkupyörävaras (ohj. Vittorio De Sica, 1948) ja muutaman viime vuosikymmenen indie-löydön System Crasher (ohj. Nora Fingscheidt, 2019), Turistin (ohj. Ruben Östlund, 2017) ja Tyhjiön (ohj. Aleksi Salmenperä, 2018). Perheen nuorimmille on tarjolla lukuisia koko perheen elokuvia (esim. Pelikaanimies, 2004) sekä harrastevideoita esimerkiksi hevosten ystäville.

Kirjastokinoa selatessa joutuu elokuvien suurkuluttaja kysymään itseltään: miksi en ole aiemmin käyttänyt palvelua? Kun omassa taloudessani on joka kuukausi vähintään kaksi maksullista suoratoistopalvelua, joinakin kuukausina jopa useampi, luulisi kirjaston ilmaisen vaihtoehdon kiinnostavan sen verran, että sisältöä muistaisi tarkkailla useamminkin.

Vaikka seassa on useampi viiden tähden elokuva, en silti välttämättä muista tarkistaa Kirjastokinon elokuvailtaa suunnitellessa. Se ei ole vielä vakiinnuttanut asemaansa varteenotettavana vaihtoehtona, eikä siis tule useinkaan mieleen vaihtoehtoja selatessa.

Huonomuistisille, kuten minulle, on olemassa parikin keinoa Kirjastokinon sisällön tarkkailuun. JustWatch-sivustolla Kirjastokinon voi lisätä omien palveluiden listaan, ja suodattaa siten lukemattomien eri suoratoistopalveluiden loputonta elokuvien ja sarjojen listaa sen mukaan, mitä palveluita itse käyttää. Vanhemman liiton keino on tilata Kirjastokinolta uutiskirje, joka ilmoittaa, kun palveluun on lisätty uusia elokuvia.

Maksullisiin vaihtoehtoihin verrattuna Kirjastokino häviää toistaiseksi kahdessa olennaisessa kohdassa: käyttäjäystävällisyydessä ja valikoiman laajuudessa. Kirjastokino lupaa tukevansa Googlen Chromecastia, mutta testihetkellä elokuva joko jäi jumittamaan alkuminuuttien aikana, tai ei käynnistynyt lainkaan sekä selainta että iOS-sovellusta käyttäessä.

Otin yhteyttä Kirjastokinon tukeen, mutta en onnistunut saamaan minkäänlaista vastausta sähköposteihini, eikä sivuilta löytyvästä puhelinnumerosta myöskään vastattu. Mikäli tyytyy katsomaan elokuvia mobiililaitteiden ruuduilta, tai saa kytkettyä tietokoneen kotiteatteriin, on palvelu mukava lisä muiden maksuttomien palveluiden joukkoon. Teknisiä ongelmia kohdatessa ei kuitenkaan kannata odottaa saavansa palveluntarjoajalta apua. Tämä on sikälikin kummallista, koska kunta maksaa palvelusta asukasluvun perusteella. Kirjastokinoa kuvittelisi kiinnostavan pirkanmaalaisten käyttäjäkokemus. Näin ei nähtävästi kuitenkaan ole.

Klassista, jazzia, maailmanmusiikkia ja verkkokursseja

Piki-kirjastokortin haltija voi suoratoistaa kotoaan käsin myös musiikkia. Naxos Recordsin suoratoistopalveluita voi käyttää palvelusta riippuen 4–10 Piki-korttilaista kerrallaan, ja niiden kautta pääsee käsiksi valtavaan määrään klassista musiikkia, jazzia ja maailmanmusiikkia.

Naxos-palveluiden valikoima on painottunut selvästi klassiseen musiikkiin – sitä on tarjolla peräti 2,4 miljoonaa kappaletta. Jazzia ja maailmanmusiikkia on kumpaakin 200 000 kappaleen tietämillä.

Naxos Jazz Libraryssä on jonkin verran satunnaisia pop- ja rock-levyjä, mutta muuten näiden kahden genren kuuntelijat joutuvat edelleen tyytymään fyysisten tallenteiden lainaamiseen.

Populaarimusiikin ystävät on otettu toisella tapaa huomioon: Rockway-palvelun soitin-, laulu ja biisintekokurssit ovat vain muutaman klikkauksen päässä, jos oman musiikin luominen kiinnostaa. Mahdottoman laaja Rockwayn kurssivalikoima ei ole, ja useimmat Piki-korttilaisille tarjotut kurssit on suunnattu aloittelijoille. Toisaalta, jos palvelun käyttäjä näkee Rockwayssa kurssin, jota ei Pikillä ole, voi hän tehdä suoraan Rockwayn kautta kirjastolle hankintapyynnön.

Musiikkipalvelut mukana taskussa

Naxos-suoratoistopalveluiden verkkosivut tuovat ulkoasultaan ja käyttöliittymältään mieleen 1990- ja 2000-lukujen taitteen. Hieman tuoreemman tunnun Naxosiin saa onneksi mobiilisovellusten kautta, jotka näyttävät ja toimivat kuten muutkin modernit sovellukset.

kuva 3 kopio

Naxos Music Libraryn selain- ja mobiiliversionäkymät vierekkäin. Selaimessa Tampereen kaupunginkirjaston Steve Reich -soittolista. Mobiilinäkymässä poimintoja Naxos-kirjaston valikoimista sekä näkymä sovelluksen toistonäkymästä.

Ainoa hankaluus on oikeastaan se, että kaikki Naxosin musiikki ei löydy yhdestä sovelluksesta, vaan peräti kolmesta. Näin on toki verkkosivuversioitakin käytettäessä, mutta kolmea sovellusta ladattaessa tämä kummallisuus tulee erityisen hyvin esille. Ei ole kovin käyttäjäystävällistä hyppyyttää kuuntelijoita eri sovellusten välillä lajityyppiä vaihdettaessa. Miksi ihmeessä kaikki sisältö ei voi löytyä yhden palvelun sisältä, jaettuna sen sisällä kolmeen eri kategoriaan?

Musiikkipalveluiden houkuttelevuus

Musiikin kuunteleminen verkon välityksellä on kiinnostanut kuluttajia internetin alkuajoista lähtien. Musiikkia haalittiin laittomasti, kunnes kaupalliset tahot keksivät keinot tarjota musiikkia verkossa edullisesti ja helposti. Spotifyn suosio kuuntelijoiden keskuudessa kertonee tästä riittävästi.

Siksi on erikoista, että kirjaston musiikkipalvelut verkossa ovat melko yksipuolisia eivätkä kovin suosittuja. Musiikinkuuntelu on ainoa sähköinen aineistolaji, jonka käyttö on ollut enemmän laskussa kuin nousussa.

Toisaalta kirjaston e-palveluiden käyttäjien mielestä verkkomusiikin kuuntelu kirjaston kautta on vähäpätöinen asia. Tutkija Sakari Nurmelan kyselyssä vain viisi prosenttia vastaajista oli vuonna 2019 sitä mieltä, että kirjaston tulisi keskittyä erityisesti verkkomusiikkiin. Kirjat ja lehdet olivat vastaajien keskuudessa selvästi etusijalla. Toki muotoilemalla kysymys toisin päin, esimerkiksi niin että ”tulisiko kirjaston kehittää verkkomusiikkipalveluiltaan”, voitaisiin saada hyvin toisenlainen tulos.

Houkuttelevammat ja monipuolisemmat palvelut saattaisivat luoda lisää kysyntää. Pirkanmaan alueen kirjastoissa ja erityisesti pääkirjasto Metsossa on todella monipuolinen tarjonta niin äänitteissä, nuoteissa, soittimissa kuin musiikinharrastusmahdollisuuksissakin, joten voisi kuvitella, että kiinnostusta kehittää kuuntelumahdollisuuksia verkossa olisi myös. Tätä jään odottelemaan, mutta sillä aikaa sivistän itseäni klassisen ja jazzin parissa.

Tarjonta kiinnostaa, mutta en pärjää kaiken tämän teknologian kanssa!

Vaikka kirjaston sähköisten palveluiden suosio on ollut selvässä kasvussa viime vuosina, se voi varmasti saavuttaa vielä laajemman käyttäjäkunnan.

Sakari Nurmelan mukaan suurimmat syyt olla käyttämättä kirjastojen e-palveluita ovat ensinnäkin kiinnostuksen puute ja toisekseen se, että tarjonnasta ei tiedetä. Kolmanneksi tulee kokemus siitä, että muut e-palvelut ovat riittäviä. Neljäntenä syynä on, että palveluiden käyttäminen tuntuu hankalalta.

Kahteen ensimmäiseen näistä on suhteellisen helppo vastata. Palveluja kehitetään jatkuvasti, ja tiedottamista voi lisätä. Kaupallisten palveluiden kanssa kilpailukin voi onnistua kahta edellistä parantamalla. Nämä ovat kuitenkin asioita, joihin kirjaston tulee löytää vastaus, ei niinkään kirjaston käyttäjä. Sen sijaan, mikäli syy siihen, ettei kirjaston sähköisiä palveluita ole tullut vielä käyttäneeksi on se, että tekniikan käyttäminen tuntuu vaikealta, voi käyttäjäkin tehdä jotain. Nimittäin hakea apua kirjastosta.

Kirjastojen tehtäviin kuuluu nimittäin paljon muutakin kuin vain kirjojen lainaaminen. Yksi näistä tehtävistä on ehkäistä digisyrjäytymistä. Digineuvontaa monenlaisiin asioihin saakin kaikista kirjastoista. Tampereella digitukeen ovat aivan erityisesti erikoistuneet Hervannan, Lielahden ja Sampolan tietotorit, vaikka neuvontaa saa toki muistakin kirjastoista.

Jos siis sähköinen kulttuuritarjonta kiinnostaa, mutta tekniikka hirvittää, kirjastosta saa siihenkin avun. Kirjaston työntekijät auttavat asiakkaita monenlaisissa teknisissä pulmissa, mutta eivät asiakkaan puolesta vaan tämän kanssa yhdessä ongelmaa pohtien. Päämääränä on, että jokainen avun hakija oppisi käyttämään digilaitteita ja ohjelmia itsenäisesti.

Kirjastoon ja tietotoreille voi tulla myös muunlaisissa digipulmissa. Jos tarvitset apua uuden älypuhelimen käyttöönotossa, mietit, miten saat kuvat siirtymään puhelimesta tietokoneelle, ihmettelet Google-hakuusi ilmaantuvaa tekstilaatikkoa evästeistä, tai jos Windows on alkanut toimia odotusten vastaisesti, niin kirjastosta voit kysyä neuvoa.

Peruskäyttöön saa apua jokaisesta kirjastosta, mutta pidemmissä tai teknisemmissä ongelmissa kannattaa olla suoraan yhteydessä tietotoreihin. Koronarajoitusten aikana kirjastot ovat auki vain pikaista asiointia varten, mutta neuvoja digiasioissa saa myös etänä puhelimitse, sähköpostilla tai erilaisten etäyhteyksien avulla.

* *

Linkkejä

Kaikki Piki-kirjastojen e-aineistot ja ohjeet niiden käyttämiseen löytyvät Piki-verkkokirjaston sivuilta E-aineistot-valikon kautta.

Lisää tietotoreista Tampereen kaupungin sivuilta.

Tampereen kaupunginkirjastojen tiedote koronarajoituksista.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua

Pin It on Pinterest

Share This