Pirkkalaiskirjailijat aloittavat 80-vuotisjuhlavuoden lauantaina Kulttuuritalo Laikun Linna-klubilla

Kuva: Päivi Vasara

Päivi Vasara, teksti ja kuva

Lauantaina 28.1.2023 paneudutaan Kulttuuritalo Laikun musiikkisalissa kahden tunnin ajan Väinö Linnan tuotantoon ja sen jälkivaikutuksiin.

Linna-Klubi avaa Pirkkalaiskirjailijoiden 80-vuotisjuhlavuoden. Tilaisuus on ilmainen ja se alkaa kello 12.

Emeritusprofessori Yrjö Varpio pohtii Linnaa sodan kuvaajana ja yhteiskunnallisena keskustelijana.

Historioitsija Ville Kivimäki on tutkinut sodan aiheuttamia tunnetaakkoja ja trauman purkua, joista voi löytää esimerkkejä Tuntemattomasta sotilaasta.

Anneli Kanto puhuu faktan ja fiktion suhteesta erityisesti sisällissotaromaaneissaan.

Historiallinen romaani on suosittu kaunokirjallisuuden laji, jolle on annettu perinteisesti rooli kansallisen itseymmärryksen rakentajana. Linnan teokset innostavat yhä uusiin tulkintoihin ja sovituksiin. Millainen on ollut kaunokirjallisuuden rooli historiakäsitysten muokkaajana – ja onko kirjallisuudella samanlaista tehtävää vielä nyt?

Yrjö Varpio: ”Niin kuin hyvin tiedetään”

Väinö Linna on Suomen historian erinomainen kuvaaja. Linna nosti julkiseen keskusteluun sisällissodan ja jatkosodan vähemmän tunnettua historiaa. Kaunokirjallisuus on ollut keskeisessä asemassa muodostamassa suomalaisten omakuvaa.

Yrjö Varpio puhuu Linnan pääteosten suhteesta aikaisempaan Suomen historiaa kuvanneeseen kirjallisuuteen. Kirjallisuuden emeritusprofessori Yrjö Varpio on kirjoittanut Linnasta useissa teoksissa, kuten elämäkerrassa Väinö Linnan elämä (WSOY, 2006).

Varpio on aktiivinen kirjallisuuskeskustelija ja tutkija sekä pitkäaikainen Pirkkalaiskirjailijoiden jäsen.

Ville Kivimäki: ”Tuntematon sotilas ja painajaisvuodet”

Sodanjälkeisinä vuosina jopa sadattuhannet suomalaiset näkivät jatkuvia sotaan liittyviä painajaisunia. Väinö Linnan Tuntematon sotilas valmistui samaan aikaan, kun monet sotaveteraanit kertoivat pahimpien painajaisten alkaneen hellittää ja harventua.

Historiantutkija Ville Kivimäki pohtii puheenvuorossaan Linnan romaanin ja painajaisten suhdetta: millaisen sodanjälkeisen mielenmaiseman kanssa Tuntematon sotilas oli vuorovaikutuksessa?

Yliopistotutkija, Suomen historian dosentti Ville Kivimäki on tutkinut suomalaissotilaiden traumaattisia sotakokemuksia ja selviytymiskeinoja. Tietoteos Murtuneet mielet (WSOY, 2013) laajensi keskustelua sotiemme aiheuttamasta psyykkisestä taakasta.

Anneli Kanto: ”Fiktio faktassa”

Tutkija ja tutkimus ovat historiallisen fiktion kirjoittajan parhaat ystävät. Vaikka kirjailija pyrkii luomaan mahdollisimman oikean maailman, mielikuvitukselle jää silti avara tila. Anneli Kanto avaa erityisesti sisällissotaromaaniensa, Veriruusujen ja Lahtarien, fiktiivisen maailman muotoutumista ja kirjoitusprosesseja.

Kirjailija Anneli Kanto on avannut romaaneissaan varjoon jääneitä Suomen historian näkökulmia. Veriruusut (Gummerus, 2008) antoi äänen sisällissodan punaisille naiskaartilaisille.

* *

Juhlavuosi on vilkas

Pirkkalaiskirjailijoiden juhlavuoden aikana järjestetään kymmenen Elävät ja kuolleet kirjailijat kohtaavat -keskustelutilaisuutta, joissa pirkanmaalainen nykykirjallisuus ja kirjallinen perintö kohtaavat. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia ja pääsymaksuttomia. Operaatio Pirkanmaa tukee Elävät ja kuolleet kirjailijat kohtaavat -tapahtumien järjestämistä.

• Torstaina 16.3. Eeva-Liisa Mannerin lyhytproosa ja modernistisen novellitaiteen perintö. Kulttuuritalo Laikun Musiikkisali, kello 18–20.
• Keskiviikkona 26.4. Vierauden kohtaaminen Kukunorista uuskummaan. Kulttuuritalo Laikun Musiikkisali, kello 18–20.
• Keskiviikkona 21.6. Kirjallisuus performanssina. Sanataide rikkoo rajoja. Pekilo (Mänttä), kello 18–20.

Linna-Klubi Tampereen Kulttuuritalo Laikussa 28.1.2023 klo 12. Vapaa sisäänpääsy.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua