Tamperelainen ja turkulainen Eila Roine. Kuva: Ruutukaappaus
HENKILÖ | Eila Roineen ainutlaatuinen haastattelu on Kulttuuri Tampere -videokanavan aarteita vuodelta 2015. Videon toimittaja Hannu Hyttinen kertoo tässä jutussa Eilan haastattelun taustoista.
”Opettaja sanoi mulle, että kyllähän jokainen ammatti voi olla kutsumus, mutta kahta ammatinvalintaa hän ei voi ymmärtää. Toinen on teurastaja ja toinen näyttelijä.”
Hannu Hyttinen, teksti
Kaikki tässä maailmassa ei tosiaankaan ole sitä miltä näyttää – ja kuulostaa.
– Turussa mää olen syntynyt, näyttelijä Eila Roine sanoo puhenuotillaan, jonka tunnistaa peritamperelaiseksi.
Sellaiseksi hänet tietysti mielletäänkin. Hän on tamperelaisuuden ikoneja, legendoita ja tukipilareita jos kuka. Elämänura Tampereen Työväen Teatterissa, tamperelaishenkiset roolit televisiossa ja 16 vuotta juontajamummuna TV2:n Pikku Kakkosessa Tampereen Tohlopissa ovat lyöneet häneen leiman, joka pysyy.
– Kyllähän mää tamperelainen olen. Täällä olen elänyt koko ikäni, mutta kyllä Turkukin on mulle rakas paikka. Se on semmoinen lapsuuden mansikkapaikka.
Roineen perhe muutti Turusta Tampereelle Eilan ollessa noin viiden vuoden ikäinen. Hänen Eero-isänsä oli saanut kiinnityksen näyttelijäksi Tampereen Teatteriin. Pian Eero Roine siirtyi Tampereen Työväen Teatteriin, jossa hän teki mittavan uran. Eero Roine on myös suomalaisen elokuvan tunnetuimpia näyttelijöitä.
* *
Perhe asui Tampereella, mutta kesät vietettiin Eilan lapsuudessa aina Turun Raunistulassa mamman eli äidinäidin luona.
Siellä Eila poimi mansikoita paitsi puutarhasta myös vanhojen naisten puheista.
– Mää aina odotin Raunistulassa, että sinne tulee kylään vanhoja naisia. Mää olen aina tykännyt vanhoista ihmisistä; niillä on niin hyvät jutut.
Oppi ei mennyt ojaan. Eila Roine on verraton kertoja, jolla on huikea määrä tarinoita oman elämänsä polulta.
Niitä on tallennettu 75-minuuttiseen videoon, jonka Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut teetti vuonna 2015.
Eila Roine kertoo Hannu Hyttisen haastattelussa, miten Väinö Linna oli mukana harjoituksissa, kun Täällä Pohjantähden alla -näytelmää harjoiteltiin Tampereen Työväen Teatterissa. Kuva: Ruutukaappaus
Videolla Eila Roine käy läpi sekä henkilökohtaisia muistojaan perheen elämästä että oman uransa huippuhetkiä.
Hän ei peittele aallonpohjiakaan. Ne kasvattivat sisua, joilla Eila on painanut läpi vaikeuksien.
Huumorinpilke ei katoa hänen silmäkulmastaan. Eila kertoo nauraen kansakoulunopettajastaan, joka kertoi olevansa surullinen hänen – näyttelijän tyttären – puolesta.
– Opettaja sanoi mulle, että kyllähän jokainen ammatti voi olla kutsumus, mutta kahta ammatinvalintaa hän ei voi ymmärtää. Toinen on teurastaja ja toinen näyttelijä.
Näitä anekdootteja Eilan muisteluissa riittää.
Kun niitä vuonna 2015 tallennettiin, hän oli 84-vuotias – eli itsekin siis juuri sitä sarjaa kuin ne Raunistulan hyväpuheiset vanhat naiset, joilta hän oli alkuoppeja näyttelijäntyöhönsä ammentanut.
* *
Katso video
Tampereen kaupungin kulttuuripalveluiden videon voi katsoa sekä tekstitettynä että ilman tekstejä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Näyttelijä Aapo Stavén paljastaa, miten monologi Parikkalan patsaspuiston luojasta Veijo Rönkkösestä syntyi
HENKILÖ | Projektin alkaessa tekstiä oli nolla riviä ja omat tietoni Veijosta rajalliset, Aapo Stavén kertoo Veijo-monologin taustoista.
Eija-Liisa Ahtila etsii ekologista dialogia kaikkien lajien kanssa: ”Metsään tutustuu, kun sitä tunnustelee kaikilla aisteilla”
KUVATAIDE | Serlachius Kartanolla avautui yleisölle 8-kanavainen, vaihtelevien kuvakokojen myötä etenevä, 50-minuuttinen liikkuvan kuvan teos Heijastus metsästä.
”Sormus ei kuulu kenellekään”, sanoo Tampere-talon Ison saliin palaavan Taru Sormusten herrasta -näytelmän ohjaaja Mikko Kanninen
HENKILÖ | Tampereen Teatterin johtajan Mikko Kannisen mukaan draaman kaaret olivat J. R. R. Tolkienille sivuseikka. Siksi juuri yksityiskohtien on oltava hänen ohjauksessaan tarkalleen oikein ja kirjan hengen mukaisesti.
”Kutsukaa meidät kahville!” – Kirsi Kunnas esitti mutkattoman toiveen, joka johti elinikäiseen ystävyyteen
HENKILÖ | Millaista oli kirjoittaa Kirsi Kunnaksesta? Kirjallisuuden professori (emerita) Leena Kirstinä tutustui Kunnakseen 1970-luvulla ja kirjoitti hänestä neljäkymmentä vuotta myöhemmin.
