Kari Pitkänen

Simo Lampinen voitti Jyväskylän Suurajot ensimmäisen kerran vuonna 1963. Synnyin samana vuonna. 

Toisia ikä painaa, Simoa ei. Charmikas ja tyylikäs herrasmies elää kiireistä, päivien ellei sekuntien tarkkuudella aikataulutettua elämää, joka vie häntä edelleen ympäri Suomea ja maailmaa ralliurheilun ja autoilun merkeissä.

Kolme viikkoa sitten olin San Remossa Lancia Stratos -festivaaleilla, ja kolmen viikon päästä edessä on Italian Mini-klubin 50-vuotisjuhla Venetsiassa.

– Ajoin aikoinani Minillä ensi kertaa jäärataa Markku Alenin isää Eeroa vastaan, Lampinen aloittaa.

Ja kun Simo aloittaa, loppua ei tule. Autot, kisat, tapahtumat ja niiden päähenkilöt sekä tarinat uran varrelta putoilevat kuulijan korviin kuin apteekin hyllyltä. 

Simo muistaa kaiken ja tuntee kaikki, ja puhelimesta löytyvät ne numerot, joilla merkityksellisimmät autourheilun silmäätekevät tarpeen tullen tavoittaa oikeasti.

– Olen saanut rallin kautta valtavasti kivoja kontakteja, hän vahvistaa.

Suomalaisen rallilegendan ura ja ajot Lancia Stratoksella on koottu näyttäväksi kirjaksi, Simo näyttää ylpeänä. Kuva: Kari Pitkänen

Korsikalla rytisi

Simo Lampisen elämästä ja urasta kertova erikoisnäyttely Kangasalan Mobilian suojissa toimivassa Rallimuseossa purettiin kiirastorstaina. Muutama päivä tätä ennen Lampinen itse oli paikalla tervehtimässä museokävijöitä ja antamassa haastatteluja.

– Mobiliaan on aina kiva tulla, porukka on aivan fantastista. Täällä on omiensa seurassa, Rallimuseon virallinen suojelija ja museon Rally Hall of Famen kunniajäsen sanoo.

Simo Lampinen imi moottoriurheiluharrastuksen jo äidinmaidossa. Hänen isänsä Raine oli yksi maan menestyneimmistä moottoripyöräkilpailijoista ja muun muassa voitti Pyynikin ajot seitsemän kertaa.

Oman uransa tärkeimpinä saavutuksina Lampinen pitää kolmea Suurajo-voittoa vuosina 1963, 1964 ja 1972. Kaikkiaan hän ajoi 33 rallin MM-osakilpailua vuoteen 1979 mennessä. 

Lampisen tunnetuimmat saavutukset tulivat Saab 96:lla ja Lancialla, mutta esimerkiksi luokkavoittoon Le Mansin 24 tunnin kisassa vuonna 1965 kiidätti Triumph  GT6.

Simo Lampinen kuvattuna kakkoskuskinsa Jyrki Ahavan (vas.) kanssa parin voitettua Jyväskylässä 1964 Saab 96 Sportilla. Ahava asuu nyt Pälkäneellä, Lampinen Hampurissa. Kuva: Simo Lampinen/Mobilia

Uran pahin loukkaantuminen sattui Korsikan rallissa vuonna 1967:

– DAF meni nurin reitin tutustumispätkällä. Auto osui reunaan ja meni ylösalaisin, samalla kilometripylvät tuli etuikkunasta läpi. Jouduin sairaalaan Bastiaan, jossa kasvoihin ommeltiin 115 tikkiä. 

Aktiiviuransa jälkeen Lampinen toimi Suomen Autourheiluliiton ja Jyväskylän Suurajojen puheenjohtajana ja kymmenien MM-rallien virallisena tarkkailijana. 

Legendat Hyvinkäällä

Rallin MM-sarja on Lampisen mielestä muuttunut tuntuvasti 1990-luvulta lähtien, eikä pelkästään myönteiseen suuntaan.

Automerkit ovat tulleet paljon näkyvimmiksi, ja huoltoalueet on sijoitettu kansan keskelle. Monet erikoiskokeet ajetaan nyt kahteen kertaan, joten kansa näkee autot ja kuskit paremmin eikä pitkiä siirtymisiä metsäreittejä pitkin enää tarvita yhtä paljon kuin ennen.

Mutta FIA:n säännöt ovat liian tarkat.

– Autot on laitettu liikaa samaan muotiin ja pakotettu samanlaisiksi, Lampinen kritisoi.

Rauno Aaltosen Mercedes-Benz 220 SE valloitti Jyväskylän Suurajot vuonna 1961. Kaksi vuotta myöhemmin oli jo Simo Lampisen vuoro. Kuva: Kari Pitkänen

Lampinen asuu vaimoineen Hampurissa, jonne heidät houkutteli vanhin poika Tuomas 12 vuotta sitten. Äidinkieleltään ruotsalainen, Porvoossa syntynyt Simo puhuu itse kuutta kieltä.

– Olen toitottanut kaikille yhdeksälle lapsenlapselleni, että kieliä pitää suomalaisen oppia.

Kesäkuun 2. päivänä starttaava historiallisten autojen Peking–Pariisi-ajo pysähtyy 28.6 ensi kertaa Suomessa ja Hyvinkäällä. Noin 14 000 kilometrin mittaiseen kisaan ottaa osaa 120 autokuntaa, joista yksi Suomesta. 

Hyvinkäällä kilpailijat ja heidän maailmaa nähneet autonsa ottaa vastaan – tietysti – suomalainen rallilegenda Simo Lampinen.