Sumio ja Emiko Shiratori. Kuva: Luikaus Oy
HENKILÖ | Liki jokainen suomalainen on kuullut jossakin Sumio Shiratorin melodioita, mutta juuri mitään ei kukaan tästä japanilaissäveltäjästä tiedä.
”En kyennyt säveltämään viiteen vuoteen sen jälkeen, kun Muumi-projekti loppui.”
Eija Niskanen, teksti
Sumio Shiratori, jonka melodioita liki jokainen suomalainen on jossakin kuullut, mutta josta kukaan ei tiedä mitään, näyttäytyi Helsingin Musiikkitalolla kahdessa marraskuun lopun Muumimusiikkia-konsertissa (lue arvio). Kulttuuritoimitus sai tilaisuuden jututtaa japanilaissäveltäjää ja tämän perhettä.
Sumio Shiratori syntyi vuonna 1950, nuorimpana viidestä veljeksestä. Hän alkoi soittaa kitaraa ja bassokitaraa teini-ikäisenä, mutta ei ole opiskellut alan oppilaitoksissa vaan meni harjoittelijaksi Watanabe Production -nimiseen musiikkiyhtiöön. Sen alla toimi siihen aikaan tunnettu jazzbändi Six Joes, jonka johtomiehen Shin Watanaben alaisuudessa Shiratori treenasi. Samaan paikkaan tuli laulajanuraa havittelemaan 17-vuotias Emiko.
Watanabe Productionsin kautta syntyi vuonna 1969 bändi nimeltä Toi et Moi, jossa Sumio Shiratori soitti bassoa ja Emiko lauloi yhdessä toisen Sumion, Sumio Akutagawan kanssa. Hyvin tunnetuksi noussut folk-pop-tyylinen bändi pysyi kasassa neljä vuotta. Sen hajottua Sumio Shiratori ja Emiko menivät naimisiin.
He päätyivät vuodeksi Yhdysvaltoihin, missä Sumio soitti bassoa tuttavansa yhtyeessä, joka kiersi Yhdysvaltoja. Kun Emiko alkoi odottaa lasta, pariskunta palasi Japaniin. He perustivat ARO-nimisen yhtyeen, jolle Sumio sävelsi materiaalia ja Emiko lauloi. Sen hajottua neljä vuotta myöhemmin Sumio ja Emiiko Shirakawa tekivät eri tahoille tilaustöitä; anime- ja tv-draamojen musiikkia, mainosmusiikkia ja niin poispäin.
KUUNTELE: ARO-yhtyeen kappale Hoshi no kawa (”Tähtijoki), 1981. Sävellys Sumio Shiratori, lyriikat ja laulu Emiko Shiratori.
* *
Sitten tuli pyyntö tehdä musiikki tulevaan, kaksivuotiseen viikoittaiseen animaatiosarjaan Tanoshii Mumin ikka eli Muumilaakson tarinoita.
– En tiennyt Muumeista mitään, kun aloitin työn, Sumio Shiratori kertoo.
– Sain animaation tuotantoyhtiöltä synopsiksen kunkin jakson sisällöstä ja kohtauksista ja joitakin luonnospiirroksia. Niiden pohjalta piti alkaa säveltää. Ensin en edes ymmärtänyt ovatko Muumit eläimiä, ihmishahmoja vai mitä.
Vaimo Emiko taas kertoo tienneensä Japanissa suositut Muumi-hahmot, muttei ollut lukenut Muumi-kirjoja. Hän antoikin miehelleen neuvoja eri hahmojen luonteista. Näin syntyi vaikkapa Mörkö-hahmon matalasointinen ja hitaanraskas teema.
– Mörkö on pelottavuudestaan huolimatta sympaattinen.
Työtahti oli hurja, sillä kahden vuoden ajan piti säveltää viikoittaiseen episodiin musiikki. Tällä metodilla syntyi yhteensä 260 laulua. Tytär Maika Shiratori oli näihin aikoihin vielä lapsi.
– Isäni kulkii usein kotona täysin vajonneena muumimusiikkimaailmaan, hän kertoo.

Sumio Shiratori. Kuva: Eija Niskanen
* *
Sävellystyön Sumio Shiratori teki syntetisaattorilla. Emiko kirjoitti lauluihin lyriikat ja lauloi useat niistä animaation japaninkieliseen versioon.
– Aloitin talviteemasta Mumindani no fuyu (Talvi Muumilaaksossa). Kun sain sen tehtyä, tiesin, miten jatkaa musiikin kehittelyä. Mumindani no fuyu on edelleen lempilauluni muumimusiikista, Sumio Shiratori kertoo.
– En ollut koskaan käynyt Suomessa tai Pohjoismaissa. Kun piti miettiä talven tunnelmaa, ajattelin Pohjois-Japanin talvea, Tohokun ja Hokkaidon seutuja, miten lumi käärii siellä kaiken vaippaansa.
Säveltäjä arvelee, että nyt kun hän on katsellut Helsinkiä Suomenlinnaa myöten, hän ehkä säveltäisi Muumeille hieman erilaista musiikkia.
Mainitsen Muumilaakson tarinoiden syntetisaattorimusiikin tuovan tyyliltään mieleen monet 1980-luuvn japanilaiset elokuvamusiikkiscoret ja esimerkiksi Kitaron. Shiratori kertoo olleensa Kitaron (Masanori Takahashi) ystävä ja saaneensa tältä jopa vinkkejä muumimusiikin tekoon.
Suomalaiset ovat kuulleet Kitaron musiikkia ainakin YLEn esittämän Silkkitie-dokumenttisarjan tunnusmelodiana. Shiratorin musiikissa voi kuulla myös vaikutteita niin progressiivisesta rockista kuin perinteisestä japanilaisesta huilumusiikista. Nuuskamuikkusen hahmossa ja häneen yhdistetyssä musiikissa on myös Shiratorin nuoruuden aikaan Japanissa suosittua folklaululiikeperinnettä.

Emiko Shiratori Musiikkitalon konsertissa. Kuva: Luikaus Oy
* *
Vaimo Emiko Shiratori oli itsestäänselvä valinta laulamaan Muumin teemalaulut.
– Olimme aina tehneet musiikkia yhdessä.
Emiko Shiratori on jatkanut konsertoimista muumikauden jälkeenkin ja esittänyt muumilaulujen lisäksi erimerkiksi jazzia, klassista ja folkmusiikkia.
Shiratori itse paloi joksikin aikaa loppuun muumimusiikin työmäärän alla.
– En kyennyt säveltämään viiteen vuoteen sen jälkeen, kun Muumi-projekti loppui.
Sittemmin Shiratori on tehnyt musiikkia urheilutapahtumiin, animesarjoihin, tv-draamoihin, mainoksiin, yrityksille ja jopa Shinkansen-luotijunaan. Paljastuu myös, että itselleni tuttu japanilaisen j-Wave-radioaseman tunnusjingle on Shiratorin tekemä ja Emikon laulama.
Emiko Shiratori esiintyi myös Naganon talviolympialaisten avajaisissa. Häneltä julkaistaan joulukuussa uusi albumi, jonka kappaleista yhden Sumio Shiratori sävelsi ajatellen Suomen metsiä.
Pitkään Shiratorit olivat tietämättömiä siitä, miten suosittua heidän musiikkinsa on Suomessa. He luulivat kaiken olevan takanapäin, kun Muumien esityskaudet 1990–1992 olivat ohi Japanin televisiossa.
– Sain kyllä kirjeen suomalaiselta naiselta, joka kirjoitti, miten vaikuttunut hän oli muumimusiikista. Siitä tiesin, että sitä on kuultu Suomessakin. Mutta vasta täällä konsertissa tajusin, miten pitkään musiikkini on ollut suomalaisten rakastamaa, Shiratori kertoo.
– Musiikkia ei ole koskaan esitetty Japanissa tällä tavalla konsertissa orkesterin esittämänä. On hienoa, että musiikkiani kuunnellaan vielä yli 30 vuoden jälkeenkin.
KUUNTELE: Sumio ja Emiko Shiratorin muumimusiikkia.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
UMK-finaalin Takatukka-biisiä tekemässä ollut Saara Törmä kyllästyi popin ylikaupallisuuteen ja rakastui kansanmusiikkiin
HENKILÖ | UMK-kappale on musiikintekijän unelma, sanoo kansanmusiikkiherätyksen saanut Saara Törmä, nainen Antti Tuiskun ja Kaija Koon sanoitusten takana.
Kaksi miestä, sata ilmettä – Risto Korhonen ja Ville Majamaa elävät näyttämöllä hetkessä
TEATTERI | Tampereen Teatterin kaksikolla on yli 20 vuotta yhteistä näyttämöhistoriaa, kaksi samanaikaista esitystä kaksin ja loputon määrä keskinäistä luottamusta.
Stenari täyttää 60 vuotta – Kantrimuusikko on edelleen tien päällä ja meinaa jatkaa kiertolaiselämää
HENKILÖ | Tammikuun viimeisenä päivänä Marko ”Stenari” Stenström täyttää 60 vuotta. Syntymäpäivänään hän on kotona ja tarjoilee kakkukahveja, mutta muuten hän on tien päällä, eikä meinaa sitä ihan heti lopettaakaan.
Ohikiitäviä nuoruuden hetkiä – Roope Itälinna on Vuoden 2026 nuori taiteilija
KUVATAIDE | Roope Itälinna saa Tampereen kaupungin myöntämän 25 000 euron stipendin ja mahdollisuuden yksityisnäyttelyn järjestämiseen – nyt poikkeuksellisesti Finlaysonin alueella.




