Hannu Salama saapui nimikkoraittinsa avajaisiin ja reitin julkistukseen Helsingistä. Hän sanoi olevansa kiitollinen, ettei hänen tarvinnut lähteä kiertämään koko raittia, sen verran pitkä se on.
Kirjailija Hannu Salama on tyytyväinen, ettei hänen tarvinnut talsia omaa kulttuuriraittiaan jalan läpi. Matkaa Värmälän kylästä Saarikorven hautausmaalle Lamminpäähän kertyy yli 30 kilometriä ja mutkat päälle.
Marja Aaltio, teksti ja kuvat
Värmälän kylässä Kämmenniemessä on talo, jonka yläkerrassa kirjailija Hannu Salama on kypsytellyt ensimmäisiä teoksiaan. Talo oli Salaman nuoruudessa suvun paikka, nyt se saa kunnian olla Hannu Salama -kulttuuriraitin ensimmäinen etappi.
Tampereen kaupungin kulttuuripalveluilla on nyt jo 23 kulttuuriraittia ja lisäksi kolme kulttuurin liittyvää pyöräilyraittia. Salaman raitille kannattaa ehkä ottaa auto, Värmälään on keskustasta matkaa noin 25 kilometriä ja raitti jatkuu vielä kahdeksan kilometriä länteen, Saarikorven eli Lamminpään hautausmaalle asti.
Raitin takana on Hannu Salama -seura ry. Idea raitista tuli heiltä, ja kaupungin kulttuuritoimi otti idean vastaan ilomielin. Raitin työryhmässä ovat olleet mukana Milla Peltonen, Teppo Sulonen, Pertti Salo, Jussi Niinenmaa ja Markku Uusiniemi.
Hannu Salaman kulttuuriraitin kohteet ja kartta julkistettiin lauantaina 5.10.2019 asianmukaisesti Työväenmuseo Werstaan työväentalolla, joka suorastaan pullisteli väkeä. Kirjailijan nimikkoseuran sihteeri, kirjallisuuden tutkija ja Salaman elämäkerran kirjoittanut Milla Peltonen haastatteli julkistustilaisuudessa kirjailijaa, joka oli saapunut Tampereelle nykyisestä kotikaupungistaan Helsingistä.
Laikku eli Vanha kirjastotalo päätyi osaksi Hannu Salama -raittia siksi, että siellä Salama tapasi kustannustoimittaja Tuomas Anhavan, joka uskoi Salaman teksteihin ja kannusti laajentamaan yhden novellin romaaniksi. Siitä novellista syntyi Salaman esikoisteos Se tavallinen tarina.
Salama on loppujen lopuksi asunut aika pienen osan elämästään Tampereen seudulla. Tampere ja etenkin Pispala esittävät kuitenkin merkittävää osaa hänen tuotannossaan. Hän muutti 2-vuotiaana vanhempiensa kanssa Pispalaan, mistä äiti on kotoisin. Isän suku on Teiskosta, Värmälän kylästä Kämmenniemestä.
Salaman esikoisteos Se tavallinen tarina syntyi Tampereella, mutta Juhannustanssien ilmestyessä vuonna 1964 hän oli jo muuttanut Helsinkiin.
Pispalan haulitorni on yksi Hannu Salama -raitin etapeista. Samoin ravintola Pispalan Pulteri, jonka pöydässä Salama istui asuessaan aikuisena 1980-luvulla uudelleen Tampereella.
– Stadilaisuus tarttuu puheeseen. Muutin Pispalaan, että Tampereen ainutlaatuinen murre säilyisi, kertoi Salama Peltosen haastattelussa.
Juhannustansseista nousi kohu. Kirjaa pidettiin räävittömänä monin tavoin. Lopulta Salama ja kirjan kustantanut Otava saivat syytteen. Maksimituomio jumalanpilkasta oli tuolloin neljä vuotta kuritushuonetta.
– Arvo Turtiainen sanoi minulle, että hehän joutuvat rakentamaan sinulle oman vankilan. Suomessa ei siihen aikaan ollut kuritushuoneita lainkaan, Salama muisteli.
Keskustorin puhelinkopin läheltä lähtivät linja-autot Teiskoon. Samasta paikasta lähdettiin Juhannustanssit-kirjassa Paarlahden nuorisoseuran talolle tansseihin. Lava on nykyään yksityisomistuksessa, eikä sitä siksi haluttu ottaa mukaan raittiin. Taustalla sinisenä hohtava Raatihuone tuli mukaan raittiin siksi, että sen putkaan päätyivät aikoinaan 1940-luvun vastarintaliikkeessä mukana olleet, myös Salaman isä. Salama kuvaa tapahtumia teoksessa Siinä näkijä missä tekijä.
Asia kiinnosti myös Salama-raitin avajaisiin kokoontunutta yleisöä, onhan se harvinainen tapaus suomalaisessa kirjallisuushistoriassa.
Lopullinen tuomio monivaiheisen oikeustaistelun jälkeen oli kolme kuukautta ehdollista vankeutta. Presidentti Kekkonen kuitenkin armahti Salaman.
Salama-raitin avajaistilaisuudessa kuultiin muurari Hiltusen saarna, joka oli jumalanpilkkasyytteen alkujuuri. Sen esitti näyttelijä Minea Lång, joka esittää muurari Hiltusta Tampereen Työväen Teatterin Juhannustanssit-näytelmässä.
– Olihan se aika mauton esitys, vaan ei sille mitään voi. Olen sen toki aikaisemminkin kuullut luettuna, mutta en koskaan ennen naispuolisen ihmisen esittämänä, kommentoi Salama esitystä.
Hannu Salaman on useissa yhteyksissä todennut, että kirjoittaminen oli hänen ainut mahdollisuutensa.
– Olin murrosikäisenä hyvinkin pispalalaistamperelainen katupoikalahjakkuus, vaikka Pispalassa ei ollut vielä katujakaan, muisteli Salama nuoruuttaan.
Koulua hän kävi tiukasta kurista tunnetussa Klasussa, joka on myös mukana raitin kohteissa. Oppikoulu jäi kuitenkin neljään luokkaan. 18-vuotiaana hän kirjoitti päiväkirjaansa päättäneensä tulla kirjailijaksi. Tuo päätös toteutui.
Hannu Salama -seuran sihteeri Milla Peltonen (oik.) haastatteli Salamaa (vas.) kirjailijan nimikkoraitin avajaisissa ja reitin julkistuksessa.
Salama täytty 83 vuotta sunnuntaina 6.10.2019. Kirjailijalla on työn alla jälleen uusi teos. Hän raotti salaisuuden verhoa sen verran, että kertoi teoksen sijoittuvan nykyaikaan.
Syntymäpäivä yllä ei ole painovirhe. Oikea syntymäpäivä on Salaman mukaan todellakin 6.10.1936 vaikka virallisissa papereissa ja monissa tietolähteissä hänen syntymäpäiväkseen kerrotaan 4.10.1936. Salama on yrittänyt sitä korjata moneen otteeseen. Turhaan.
Hannu Salama -raitin printtikartan saa muun muassa kirjastosta ja Tampereen matkailupalveluista. Kaikki raitit löytyvät myös verkosta, mutta ihan vielä Salama-raittia ei sieltä löydy.
