Eleanor Catton. Kuva: Marja Heinonen
HENKILÖ | Helsinki Lit -festivaalilla vieraillut uusiseelantilaiskirjailija voitti arvostetun Booker Prize -palkinnon kaikkien aikojen nuorimpana, vain 22-vuotiaana.
”Yhden ihmisen tappio on toisen ihmisen menestys. Elämme käyttämiemme laitteiden synnyttämissä nollasummakuplissa.”
Marja Heinonen, teksti
Uusiseelantilainen kirjailija Eleanor Catton oli vain 22-vuotias, kun hän vuonna 2013 voitti kaikkien aikojen nuorimpana kirjailijana arvostetun Booker Prize -palkinnon. Kun kysyn, miten hän on ihmisenä ja kirjailijana muuttunut noista ajoista, Eleanor naurahtaa, miettii hetken ja huudahtaa:
– Toivottavasti kypsynyt!
Catton kertoo, miten lapsen saaminen on muuttanut sitä, miten hän näkee maailman. Nyt 3,5-vuotias tytär on asettanut maailman uuteen asentoon:
– En ole enää taulu, olen kehys.
Kirjojen lukijana Catton sanoo muuttuneensa entistä ymmärtäväisemmäksi. Koska kaikki tarinat jollain tavoin käsittelevät perheitä, lapsen myötä hän on alkanut nähdä toisin sen, mitä on olla osa perhettä.
Suomalaisia Catton kiinnostaa tällä hetkellä siksi, että hänen kolmas romaaninsa Birnamin metsä ilmestyi alkuvuodesta Siltalan kustantamana ja Tero Valkosen suomentamana. Birnamin metsä on Cattonin kolmas romaani. Esikoisromaani Harjoitukset ilmestyi vuonna 2008 ja Booker-palkinto tuoli toisella romaanilla Valontuojat (2014).

Keväällä ilmestynyt Birnamin metsä on Cattonin kolmas romaani. Kuva: Marja Heinonen
Fiktio auttaa ymmärtämään maailmaa
Helsinki Lit -kirjallisuusfestivaalilla vierailleelle Cattonille tärkeintä romaanin rakentamisessa on juoni, ja kirjoitusprosessista leijonan osan vie ennakkotutkimus. Hän lukee siinä vaiheessa paljon sekä fiktiivistä että tietokirjallisuutta ja ammentaa niistä sekä tyylejä että tietoa omiin teoksiinsa.
Nyt kun hän valmistelee jo seuraavaa, vahvasti dialogiin perustuvaa kirjaansa avioparista eron kynnyksellä, hän etsii aktiivisesti kaunokirjallisuudesta hyviä dialogeja, joista voisi ottaa vaikutteita.
Catton on innoissaan siitä, että työn alla oleva romaani on ensimmäinen kirja, jossa kertomus etenee minä-muodossa. Uutuudessa Cattonia viehättää tutkia avioeron kanssa kamppailevan miehen ja naisen erilaista tulkintaa siitä, mitä on tapahtumassa.
Catton puhuu haastattelussa pitkään sosiaalisen median haitallisuudesta ja huolestaan siitä, miten sen myötä asioista on tullut polarisoituneita. Hän kuvailee, miten meistä on tullut entistä suvaitsemattomampia erilaisuudelle:
– Yhden ihmisen tappio on toisen ihmisen menestys. Elämme käyttämiemme laitteiden synnyttämissä nollasummakuplissa. On myös sosiaalisesti hyväksyttävää markkinoida ja nostaa itseään esille kaikkialla.
Samaan hengenvetoon Catton muistuttaa, että kyse on hyvin uudesta ilmiöstä. Sitä ei pidä kyseenalaistamatta niellä.
Cattonin kriittisyys somen vaikutusvaltaa kohtaan näkyy myös Birnamin metsässä. Somen pirstomassa maailmassa Catton näkee kaunokirjallisuudella tärkeän tehtävän:
– Kaunokirjallisuus antaa lukijalle mahdollisuuden kokea, miltä tuntuu elää jonkun toisen ihmisen elämää. Fiktio on välttämätöntä, että pystymme ymmärtämään maailmaa.
Lue arvio Birnamin metsästä täältä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Rauno Rintasen taide on ajattelua, keksimistä ja tekemistä – Ajatusjälkiä-näyttely Nokian taidetalolla
HENKILÖ | ”Olen ollut aika pahoissakin paikoissa, semmoisissa missä ihmiset ovat ilkeimmillään. Että jos joku nyt sanoo, että mun taulu on ihan paska, ei se harmita mua sen enempää.”
Pienet synnit tunnustetaan istuen ja suuret seisaaltaan – Filkkareilla nähty Pirjo Honkasalon Orenda huhtikuussa teattereihin
ELOKUVA | Nainen rantautuu karulle saarelle vetäen matkalaukkua perässään töyssyisellä pinnalla. Elämä ei suostu kulkemaan rakennetuilla raiteilla.
”Sivistys on siistiä ja kulttuuri on cool” – Sampo Terho vieraili Metson lavalla
KESKUSTELU | ”Kulttuuri on kaikille tarkoitettu nautinto ja palvelu”, kulttuurijohtaja Sampo Terho linjasi maanantaina Tampereen pääkirjasto Metsossa.
”Kynä ja kitara toimivat instrumentteinani Irwin Goodmanin tulkinnassa” – Ari Lahti laajentaa kuvaa kansantaiteilijasta
HENKILÖ | Irwin Goodmanista useita kirjoja kirjoittanut Ari Samuel Lahti soitti kansantaiteilijan taustabändissä koko 1980-luvun.