Eleanor Catton. Kuva: Marja Heinonen
HENKILÖ | Helsinki Lit -festivaalilla vieraillut uusiseelantilaiskirjailija voitti arvostetun Booker Prize -palkinnon kaikkien aikojen nuorimpana, vain 22-vuotiaana.
”Yhden ihmisen tappio on toisen ihmisen menestys. Elämme käyttämiemme laitteiden synnyttämissä nollasummakuplissa.”
Marja Heinonen, teksti
Uusiseelantilainen kirjailija Eleanor Catton oli vain 22-vuotias, kun hän vuonna 2013 voitti kaikkien aikojen nuorimpana kirjailijana arvostetun Booker Prize -palkinnon. Kun kysyn, miten hän on ihmisenä ja kirjailijana muuttunut noista ajoista, Eleanor naurahtaa, miettii hetken ja huudahtaa:
– Toivottavasti kypsynyt!
Catton kertoo, miten lapsen saaminen on muuttanut sitä, miten hän näkee maailman. Nyt 3,5-vuotias tytär on asettanut maailman uuteen asentoon:
– En ole enää taulu, olen kehys.
Kirjojen lukijana Catton sanoo muuttuneensa entistä ymmärtäväisemmäksi. Koska kaikki tarinat jollain tavoin käsittelevät perheitä, lapsen myötä hän on alkanut nähdä toisin sen, mitä on olla osa perhettä.
Suomalaisia Catton kiinnostaa tällä hetkellä siksi, että hänen kolmas romaaninsa Birnamin metsä ilmestyi alkuvuodesta Siltalan kustantamana ja Tero Valkosen suomentamana. Birnamin metsä on Cattonin kolmas romaani. Esikoisromaani Harjoitukset ilmestyi vuonna 2008 ja Booker-palkinto tuoli toisella romaanilla Valontuojat (2014).

Keväällä ilmestynyt Birnamin metsä on Cattonin kolmas romaani. Kuva: Marja Heinonen
Fiktio auttaa ymmärtämään maailmaa
Helsinki Lit -kirjallisuusfestivaalilla vierailleelle Cattonille tärkeintä romaanin rakentamisessa on juoni, ja kirjoitusprosessista leijonan osan vie ennakkotutkimus. Hän lukee siinä vaiheessa paljon sekä fiktiivistä että tietokirjallisuutta ja ammentaa niistä sekä tyylejä että tietoa omiin teoksiinsa.
Nyt kun hän valmistelee jo seuraavaa, vahvasti dialogiin perustuvaa kirjaansa avioparista eron kynnyksellä, hän etsii aktiivisesti kaunokirjallisuudesta hyviä dialogeja, joista voisi ottaa vaikutteita.
Catton on innoissaan siitä, että työn alla oleva romaani on ensimmäinen kirja, jossa kertomus etenee minä-muodossa. Uutuudessa Cattonia viehättää tutkia avioeron kanssa kamppailevan miehen ja naisen erilaista tulkintaa siitä, mitä on tapahtumassa.
Catton puhuu haastattelussa pitkään sosiaalisen median haitallisuudesta ja huolestaan siitä, miten sen myötä asioista on tullut polarisoituneita. Hän kuvailee, miten meistä on tullut entistä suvaitsemattomampia erilaisuudelle:
– Yhden ihmisen tappio on toisen ihmisen menestys. Elämme käyttämiemme laitteiden synnyttämissä nollasummakuplissa. On myös sosiaalisesti hyväksyttävää markkinoida ja nostaa itseään esille kaikkialla.
Samaan hengenvetoon Catton muistuttaa, että kyse on hyvin uudesta ilmiöstä. Sitä ei pidä kyseenalaistamatta niellä.
Cattonin kriittisyys somen vaikutusvaltaa kohtaan näkyy myös Birnamin metsässä. Somen pirstomassa maailmassa Catton näkee kaunokirjallisuudella tärkeän tehtävän:
– Kaunokirjallisuus antaa lukijalle mahdollisuuden kokea, miltä tuntuu elää jonkun toisen ihmisen elämää. Fiktio on välttämätöntä, että pystymme ymmärtämään maailmaa.
Lue arvio Birnamin metsästä täältä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Anne-Mari Kivimäki on onnekas, hänellä on aina ollut musiikkialan töitä: ”Pian haitari on taas hittisoitin”
HENKILÖ | Anne-Mari Kivimäki yhdistää perinnettä, taiteilijan uteliaisuutta ja uusia haitaritrance-sävellyksiä. Haitaritrance on hänen itse kehittämänsä oma soittotyyli.
”Lähes kaikki ideat löytyvät läheltäni, joskus jopa oman pään sisältä”, elokuvaohjaaja Jukka Kärkkäinen sanoo
ELOKUVA | Jukka Kärkkäisen The Beauty of Automobiles on toinen Tampere Film Festivalin kansainvälisen kilpasarjan kahdesta suomalaiselokuvasta.
Validin musiikin porilainen mekka – Jyrki Laihon Validi Karkia Porissa jo viisitoista vuotta
HENKILÖ | Maanmaineeseen yltänyt musiikkiklubi Validi Karkia juhlii musiikin merkeissä. Klubi on instituutio, muttei oikeastaan nimensä mukaisesti klubi.
Mikko Alatalo teki taiteellisen testamenttinsa – Uusi juhlalevy soi sekä rokkia että sinfoniaa
HENKILÖ | Mikko Alatalon tie johti maalaispojasta sinfoniaorkesterin solistiksi. Juhlalevyn biisit ovat klassikkoja ja monet sovitukset lyyrisiä.




