Costello Hautamäki. Kuvat: Ulla-Maija Svärd.
HENKILÖ | Popedan Costello Hautamäki liikkuu luonnikkaasti Tampereen areenalla. Hänen päätään sen suuruus ei huippaa. Saimme viime viikolla seurata soundcheckiä. Mehän olimme varsin vaikuttuneita.
“Olen antanut itselleni kertoa, että Tampere on varautunut siihen, jos Helsingin areena lisää istumapaikkoja. Varaa on.”
Tampereen tapa on tehdä aina isommin kuin muualla. Otetaan nyt vaikka vanhoista saavutuksista esimerkiksi Näsinneula.
Tampereen areena on hyvin varautunut siihen, että Helsingissä aletaan isotella. Avajaisissa Tampereen ylpeys oli kiistatta se maan isoin. Jos pääkaupungissa jostain syystä lisättäisiin istumapaikkoja, täältä pesee, ja penkkejä laitetaan vielä sitä enemmän.
Costello Hautamäki on ensi pääsiäisenä ollut Popedan riveissä 40 vuotta. Koko aikuisikänsä siis.
Vuonna 1982 pääsiäisenä hän soitti Karstulan työväentalolla. Siihen aikaan keikkapaikat olivat kansantaloja, nuorisoseurantaloja, maamiestaloja ja urheilutaloja sekä näitä työväentaloja.
Tampereen areenan suuruus ei Costellon päätä huimaa. Popeda on vetänyt Helsingin areenan turvoksiin yleisöä. Ratinan stadionilla on soitettu kaksi kertaa 30 000 -päiselle yleisölle. Ne keikat eivät olleet loppuunmyytyjä.
Ennen torstain Tampereen-keikkaa Costello on viilipytty. Kun sitä on ennenkin esiinnytty isoille yleisöille, niin eihän siinä mitään jännittämistä ole.
Soitti harjakaisissa
Tuntumaa areenaan Costellolla on entuudestaan, sillä hän soitti harjakaisissakin.
Costello osasi odottaa, että Tampere ei jää tuleen makaamaan vaan rakentaa oman hallin, kun Helsinki teki omansa.
Helsinki Areena eli Hartwall Arena on Hjallis Harkimon ideoima Suomen toiseksi suurin monitoimihalli, joka valmistui vuonna 1997. Se sijaitsee Helsingin Keski-Pasilassa. Areena sai nimensä juomavalmistaja Hartwallilta, joka on toiminut hallin nimisponsorina alusta lähtien.
– Hjallis teki sen vielä omalla rahalla. Ajattelin silloin, että jos Helsinki niin myös Tampere.
Nimiä tulee, nimiä menee
Tampereen areenalla on myös monta nimeä. Sen virallinen nimi on Tampereen Kannen areena, sponsorinimeltään se on Nokia Arena. Sponsorinimenä oli ensin Uros Live, mutta sen kaikki ainakin Tampereella haluavat unohtaa ja pyyhkiä pois aivopoimuistaan.
Areena valmistui joulukuussa. Se sijaitsee Sorinsillasta etelään kannella rautatien päällä, Tampereen rautatie- ja linja-autoasemien läheisyydessä.
Arkkitehtina on muun muassa Berliinin juutalaismuseon suunnitellut Daniel Libeskind.
Taattua ja tuttua
Kesken Popedan kiertueen oli kaikenlaista sotkua ja basistikin lähti vetämään. Costellon poika Alex Hautamäki tuli tilalle bassoon, hän kun osaa soittaa Popedan biisit kunnolla.
Tampereen areenakeikan biisilistan teki Costello. Kolmekymmentä kappaletta periaatteella, että ne ovat Hautamäki–Mustajärvi-tuotantoa eli taattua ja tuttua Popedaa. Encoreen varattiin kolme kappaletta.
Pate Mustajärvi on lavalla kuin kotonaan soundcheckin aikana, kun paikalla on Kulttuuritoimituksen kolmikko ja erinäinen määrä kaikenlaista tekniikan väkeä.
Saamme pientä esimakua siitä, että tulossa on hieno keikka. Mukana on huippuluokan jazzmuusikoita puhaltimissa.
Samana aamuna on saatu Yleltä lupa näyttää vuodelta 2018 peräisin oleva video lapsista, jotka kommentoivat Popedan musiikkia. Yksi tyttö vastaa kysymykseen, kuunteleeko hän Popedaa vastakysymyksellä: miksi. Oikein hellyttävä video.
Takahuone on jees
Alun perin Kulttuuritoimituksen piti testata Costellon kanssa Tampereen areenan takahuoneet, mutta se meni liian vaikeaksi.
– Ei moittimista. Meille on annettu vierasjoukkueiden pukuhuone takahuoneeksi. Tapparalla ja Ilveksellä on kuulemma hienot mestat.
Edellisen illan areenan avajaisten esiintyjät eli Eput eivät kuulemma ole sotkeneet paikkoja. Areena tuoksuu uudelta, roskia ei juuri ole ja mukavat pehmustetut kääntöpenkit ovat siistejä.
Oven löytäminen on hankalaa
Suurin vastus oli löytää areenan pääovi, sillä Vuolteenkadulla ei ole opasteita. Piti kysyä neuvoa yhdeltä nuorelta naiselta, joka opasti menemään talon toiselta puolelta. Sitten olisikin aika helppoa. Paitsi, että aulassa iski epävarmuus, missä me olemme. Toista tapaamista odottanut mies tiesi kertoa, että olemme A-puolella. Jos olisin menossa areenalle tiukan aikataulun mukaan, ottaisin etukäteen selvää, missä on A ja missä on B. Varmaan ajan mittaan opasteetkin ilmaantuvat.
On jotenkin tamperelaista, että ensimmäiseksi areenalla pelattiin kaksi jääkiekon SM-liigan paikallisottelua ja sitten paikan täyttivät kahden paikallisen bändin Eppujen ja Popedan fanit.
Eppujen ja Popedan peräkkäisten iltojen keikat eivät vieneet kummaltaan pois yleisöä, vaan mitä ilmeisimmin lisäsivät sitä kummallekin. Tiedän montakin kaveriani, jotka olivat molemmilla keikoilla.
Hakametsän tunnelma
Sen verran haikaillaan vanhaa, että Hakametsän tunnelman todetaan olleen omanlaisensa.
–Tappara–Ilves-peleissä olen tottunut siihen, että Hakametsässä oli ääntä, Costello muistelee.
– Ehkäpä täällä uudella areenalla on ainakin aluksi oltu vieraskoreita ja hissuksiin. Ensimmäinen maali oli kyllä ikimuistoinen.
Ilveksen miehenä pidetty Costello astui vuonna 2017 kaapista ja tunnusti kannustavansa myös Tapparaa.
Tampere kehittyy
Costello on pannut Tampereen kehittymisen ilolla merkille, mutta miettii myös kääntöpuolta: missä on parkkitilaa ja mihin autot mahtuvat.
– Olin kaverin veneellä Pyhäjärvellä ja ihailin Tampereen uutta silhuettia. Siinä tuli mieleen, että tämä on kansainvälisen näköinen kaupunki.
Vanhasta Tampereesta Costellon mielipaikkoja ovat Pyynikki ja Kauppi.
– Singapore on hieno, tykkään siitä kaupungista mahdottomasti.
Soundcheck on tehty, Costello on luvan kanssa kaapannut Kulttuuritoimituksen instatilin ja tehnyt siihen videon. Me poistumme ja Costello menee syömään lihapullia. Kaikki on valmiina keikkaa varten.
Tampereen Kannen areena lukuina
- 50 000 neliömetrin kokonaislaajuus.
- 15 000 katsomopaikkaa.
- 130 vuosittaista tapahtumaa.
- 300 hotellihuonetta.
- Miljoona kävijää vuodessa.
- Hankkeen arvo yli 550 miljoonaa euroa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Näyttelijä Aapo Stavén paljastaa, miten monologi Parikkalan patsaspuiston luojasta Veijo Rönkkösestä syntyi
HENKILÖ | Projektin alkaessa tekstiä oli nolla riviä ja omat tietoni Veijosta rajalliset, Aapo Stavén kertoo Veijo-monologin taustoista.
Eija-Liisa Ahtila etsii ekologista dialogia kaikkien lajien kanssa: ”Metsään tutustuu, kun sitä tunnustelee kaikilla aisteilla”
KUVATAIDE | Serlachius Kartanolla avautui yleisölle 8-kanavainen, vaihtelevien kuvakokojen myötä etenevä, 50-minuuttinen liikkuvan kuvan teos Heijastus metsästä.
”Sormus ei kuulu kenellekään”, sanoo Tampere-talon Ison saliin palaavan Taru Sormusten herrasta -näytelmän ohjaaja Mikko Kanninen
HENKILÖ | Tampereen Teatterin johtajan Mikko Kannisen mukaan draaman kaaret olivat J. R. R. Tolkienille sivuseikka. Siksi juuri yksityiskohtien on oltava hänen ohjauksessaan tarkalleen oikein ja kirjan hengen mukaisesti.
”Kutsukaa meidät kahville!” – Kirsi Kunnas esitti mutkattoman toiveen, joka johti elinikäiseen ystävyyteen
HENKILÖ | Millaista oli kirjoittaa Kirsi Kunnaksesta? Kirjallisuuden professori (emerita) Leena Kirstinä tutustui Kunnakseen 1970-luvulla ja kirjoitti hänestä neljäkymmentä vuotta myöhemmin.