Elokuvia Brysselin ulkoilmassa. Kuva: BRIFF
ELOKUVA | Antti Selkokari arvostaa pieniä elokuvafestivaaleja, koska usein juuri ne pienimmät tapahtumat tarjoavat ihanteelliset olot itse elokuvien katsomiseen.
Matkustan Brysselin elokuvafestivaalille (27.6.–5.7.2023) osana elokuvakriitikoiden kansainvälisen liiton Fiprescin tuomaristoa. Fipresci on perustettu vuonna 1930 juuri Brysselissä. Brysselissä on paljon muutakin kuin vain kansainvälisten suurten organisaatioiden hallinnollisia päämajoja. Bryssel on myös merkittävä kulttuurikaupunki.
Kaupungin noin 1,2 miljoonan sekä Brysselin laajemman metropolialueen 2,5 miljoonan asukkaan väestöpohja tarjoaa mahdollisuuksia järjestää paljon kulttuuritapahtumia ja houkutella taiteilijavieraita, joille esimerkiksi suomalaiset kaupungit ovat liian pieniä tai liian kaukana.
Tänä vuonna Brysselin festivaalilla (Brussels International Film Festival eli BRIFF) kriitikoiden tuomaristo etsii palkittavaa elokuvaa festivaalilla esitettävistä esikoiselokuvista, mikä sopii palkinnon henkeen, jonka tarkoitus on ”edistää elokuvataidetta ja rohkaista uusia ja nuoria elokuvantekijöitä”.
Koska festivaalin ohjelmisto painottuu nuorten, ensimmäisen pitkän elokuvansa tehneiden ohjaajien elokuviin, heistä ei ole välttämättä kuultukaan – ainakaan vielä.
* *
Brysselin kansainvälinen elokuvafestivaali perustettiin niinkin äskettäin kuin vuonna 2018. Tapahtuman katsojaluvut pysyttelivät koronavuosina 17 000 katsojan tuntumassa. Tänä vuonna festivaali ennakoi katsojaluvuksi 25 000, mikä luo kyllä festaritunnelmaa ilman hukkumista ruuhkiin.
Festivaalin perustivat Pascal Hologne ja Céline Masset, joiden yhteinen yhtiö hallinnoi tätä nykyä kahta elokuvatapahtumaa: Brysselin lyhytelokuvajuhlia sekä Brysselin kansainvälistä elokuvafestivaalia. Perustajat Hologne ja Masset ovat myös perustaneet belgialaisen lyhytelokuvaorganisaation Agence belge de court-métragen.
Brysselin elokuvafestivaali on suunnattu sekä elokuva-alalle että yleisölle. Ammattilaiset suunnistavat festivaalilla omiin tapaamisiinsa, yhteistuotantomarketeihin, masterclass-luennoille ja sen sellaisiin. Tavalliset Brysselin asukkaat pääsevät nauttimaan ulkoilmaelokuvaesityksistä kaupungin keskeisiin paikkoihin kuuluvalla aukiolla Place de Brouckèrella.
Brysselin elokuvafestivaalin parhaisiin esityspaikkoihin kuuluvassa UGC-elokuvateatterissa keskitytään olennaiseen. Kuva: BRIFF / Saskia Batugowski
Brysselin elokuvafestivaalin ohjelmisto on tarkkaan jaoteltu ja teemoitettu. Pääohjelmiston muodostavat kansainvälinen ja kotimainen kilpailu sekä belgialaisten elokuvantekijöiden kokoama ”ohjaajien viikko”, jonka elokuvien nähdään murtavan kaavoja ja etsivän uusia tarinankerronnan tapoja.
Osana ohjaajien viikkoa nähdään myös yksi festivaalin harvoista suomalaiselokuvista, Tia Kouvon perhedraama Mummola. Tiettävästi Mummola-elokuvassa joulupöydän ääressä vierailevat sisarukset perheineen melskaavat ja kinastelevat kuten aina. Mummolasta saadaan Kulttuuritoimituksen sivuille viikonlopun aikana ensivaikutelmat, vaikka kotimaan ensi-iltakin on vasta marraskuussa.
Tia Kouvon Mummola saa Suomen-ensi-iltansa marraskuussa. Kuva: Aurora Studios
• •
Siitä huolimatta, että Brysselissä on kulttuuritapahtumia ruuhkaksi asti, kovimmin Brysselin elokuvafestivaali kilpailee muualla Belgiassa järjestettävien elokuvafestivaalien kassa. Yksi niistä on maan suurin elokuvafestivaali, Film Fest Gent, joka järjestetään Gentin kaupungissa. Kaksikielisestä (ranska ja flaami) maasta löytyy myös ranskankielisiin elokuviin erikoistunut festivaali, Namur International French Film Festival. Monsissa on, kuten sopii, aina keväällä vietettävä kansainvälinen rakkauselokuvien festivaali, Love International Film Festival Mons.
Monipuolisen kulttuurin maassa elokuvien ystävällä on valinnan mahdollisuuksia, ellei nyt ihan liikaa, niin ainakin päätähuimaavan paljon.
Antti Selkokari
KATSO VIDEO: Festivaalin traileri.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Josh Margolin kunnianosoitus isoäidilleen yhdistää huumoria ja toimintaa – arviossa Thelma
ELOKUVA | Thelma ja Ben ajavat skootterilla Los Angelesiin hakemaan oikeutta menetettyään puhelinhuijarille 10 000 dollaria.
Amerikkalaista historiaa tontin, talon ja sen asukkaiden kuvittamana – arviossa Here
ELOKUVA | Robert Zemeckisin teknologiaan tukeutuva elokuva perustuu Richard McGuiren kirjaan, jossa kerrotaan amerikkalaisten historiaa yhden paikan kautta.
Eteläpohjalaiselta Saku Taittoselta sujuvat porilaismurre ja Neumannin lavaelkeet Dingo-elokuvassa Levoton Tuhkimo
ELOKUVA | Dingosta kertova Levoton Tuhkimo saa pohtimaan toden ja keksityn suhdetta. Yksi Mari Rantasilan elokuvan tärkeistä teemoista on nähdyksi tulemisen ja hyväksynnän tarve.
Conclave-elokuva tuo esiin, miten uuden paavin valintaa juonitellaan Vatikaanin suljettujen ovien takana
ELOKUVA | Jos Conclave on jotakin, niin visuaalista herkkua askeettisuuteen tottuneille pohjoismaalaisille, sikäli paljon siinä korostuvat katolisen kirkon suosima prameus ja väriloisto.
