Topi Borg on kovan luokan elokuvafani. Kuvat: Marita Nyrhinen
FESTIVAALI | Torstaina käynnistynyt Rakkautta & Anarkiaa -elokuvafestivaali täyttää Helsingin valkokankaat 37. kerran. Festivaali jatkuu 29. syyskuuta asti.
Marita Nyrhinen, teksti ja kuvat
Helsingin kansainvälinen elokuvafestivaali Rakkautta & Anarkiaa (19.–29.9.2024) alkoi riemukkaissa merkeissä. Viimeaikainen talousahdinko on saatu selätettyä. Festivaali järjesti taannoin muun muassa tukinäytöksiä ja se sai lahjoituksia. Yleisö otti asiakseen pitää huolen siitä, että festivaali saisi jatkaa. Näin on, ja jo ennen festivaalin alkua lippuja on moniin näytöksiin kysytty hyvin.
Festivaalin tiedottaja Saija Holm on ilahtunut siitä, miten media on ollut kiinnostunut sekä festivaalin ohjelmasta että vieraista. Hän kertoo, että festivaalin taiteellinen johtaja Pekka Lanerva oli avajaispäivänä torstaina sekä Ylen että MTV3:n aamulähetyksissä sekä Radio Helsingin ohjelmassa. Holm on toiveikas myös yleisön aktiivisuudesta ja toteaa, että ihmiset taitavat pandemian jälkeen muistaa, kuinka kiva on käydä leffassa.
Holm laskee, että yli 30 näytöstä on jo loppuunmyyty ennen festivaalin alkua, mutta hyvin on vielä tilaa, sillä näytöksiä on lähes 400 eri elokuvateattereissa. Musiikkipitoisista loppuunmyydyistä dokumenttielokuvista muun muassa Soundtrack to a Coup d’Etat, joka tarkastelee 1960-luvun Kongon kriisiä kylmän sodan valtapolitiikan ja jazzin kautta, sekä Joan Baez: I Am a Noise, jonka keskiössä on folkmuusikko ja 1960-luvun aktivisti Joan Baez, ovat sellaisia, joihin saatetaan saada lisänäytöksiä. Festivaalin puolivälissä keskiviikkona selviää, mitkä elokuvat saavat lisäesityksen.
Taiteellinen johtaja Pekka Lanerva katsoo luottavaisena festivaalin tulevaisuuteen.
Festivaalin tiedottaja Saija Holm fiilistelee ennen avajaisnäytöstä kesäisellä ravintolaterassilla.
Avajaisvieraat täyttivät Bio Rexin katsomon.
Pekka Lanerva kertoo avajaispuheessaan olevansa yllättynyt siitä, kuinka festivaali on alkanut myönteisissä merkeissä. Lippujen kysyntä ja tukijoiden ilmaantuminen on ylittänyt odotukset. Hän on kiitollinen uskolliselle yleisölle ja tukijoiden aktiivisuudelle. Lanerva iloitsee myös siitä, että festivaalille saatiin huomattava määrä muilla isoilla festivaaleilla palkittuja elokuvia.
Festivaalin ohjelmistosuunnittelija Outi Rehn kertoo mahdollistavansa taiteellisen johtajan visiot. Hän toteaa jokaisen vuoden olevan erilainen; välillä ohjelma koostuu helpommin, mutta joskus on vaikeampaa. Gaalaelokuvien vahvistumista joudutaan usein odottamaan viime metreille asti, sillä esityslupien saaminen saattaa olla haasteellista. Rehn on tyytyväinen tämän vuoden elokuvasaaliiseen, sillä ohjelmistoon saatiin koko joukko tärkeitä elokuvia kohtuullisen helposti.
Helsinki International Film Festival – Rakkautta & Anarkiaa ry:n hallituksen puheenjohtaja Sara Nordberg muistutti avajaispuheessaan siitä, että viime vuonna ei päästy tavoitteisiin, ja kiitti myös yleisöä, elokuvien levittäjiä ja muita yhteistyökumppaneita, unohtamatta vapaaehtoistyövoimaa, lojaalisuudesta ja kiinnostuksen osoittamisesta festivaalia kohtaan.
Outi Rehn mahdollistaa taiteellisen johtajan visiot.
Sara Nordberg on Helsinki International Film Festival – Rakkautta & Anarkiaa ry:n hallituksen puheenjohtaja.
Japanilaisen elokuvan tuntija Eija Niskanen jakaa pitkäaikaisena festivaalitoimijana tietämystään festivaalin ytimessä.
Puheensa lopussa Nordberg esitteli yllätysvieraan, Topi Borgin. Hän oli mukana tv-sarjassa Kirjolla, joka seurasi neljän autistisen nuoren aikuisen elämää. Puheellaan yleisöä ilahduttanut Borg kertoi olevansa intohimoinen festarikävijä. Hän kohdensi sanansa eritoten nuorisolle innostaakseen sitä katsomaan elokuvia ja käymään enemmän elokuvafestivaaleilla.
Festivaalitoiminnassa alusta asti mukana ollut, Kulttuuritoimitukseenkin kirjoittava Eija Niskanen on aasialaisen ja eritoten japanilaisen elokuvan ekspertti. Tänä vuonna hän odottaa erityisesti japanilaisohjaaja Kōki Mitanin vierailua. Mitani on ohjannut humoristisen rakkauselokuvan All About Suomi, joka kertoo Suomi-nimisestä naisesta, jonka nimi liittyy myös Suomi-nimiseen maahan. Niskanen vetää elokuvaesityksen jälkeen käytävän keskustelun. Hän rohkenee myös paljastaa, että Japanista tulee tv-ryhmä, joka tekee ohjelmaa festivaalilta mutta myös Helsingistä.
Antti Näyhän näpeissä esitystekniikka pelaa.
Suomen elokuvasäätiön johtaja Lasse Saarinen osallistui avajaisiin jännittäen tulevan viikon leikkauspäätöksiä, jotka kohdistuvat myös säätiön toimintaan.
Espoo Cinén ohjelmistopäällikkö Mickael Suominen otti avajaiset rennosti.
Elokuvat eivät pyörisi ilman esitystekniikasta vastaavaa henkilökuntaa. Sellainen on Antti Näyhä. Hän on kysytty kaveri Rakkautta & Anarkiaa -festivaalin lisäksi Espoo Cinéssä, Sodankylän elokuvafestivaalilla, DocPointissa, Tampere Film Festivalilla ja Night Visionissa. Hän koordinoi esitystekniikkaa, ottaa vastaan ja käsittelee digimateriaalia ja laittaa elokuvat kovalevyille. Näyhän kulkupeli on polkupyörä, jolla hän suhailee kovalevyt kainalossa teatterilta toiselle. Hänen työnsä on näkymätöntä: kun työ on tehty hyvin, yleisö ei huomaa mitään.
Tämän vuoden festivaalilla juhlittiin myös Korjaamon klubilla teemalla Havua & Glitteriä. Ohjelmassa oli muun muassa musiikkia, DJ Von Sampon show sekä traileri-showcase.
Teema istui hyvin avajaiselokuvana esitetyn Anoran rinnalle. Tämä marraskuussa ensi-iltaan tuleva, mustalla huumorilla ryyditetty ja Cannesissa Kultaisella palmulla palkittu tragikomedia kertoo seksityöntekijästä ja oligarkin pojasta.
Rakkautta & Anarkiaa Helsingissä 19.–29.9.2024. Festivaalin koko ohjelmisto lukuisine oheistapahtumineen täällä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Josh Margolin kunnianosoitus isoäidilleen yhdistää huumoria ja toimintaa – arviossa Thelma
ELOKUVA | Thelma ja Ben ajavat skootterilla Los Angelesiin hakemaan oikeutta menetettyään puhelinhuijarille 10 000 dollaria.
Amerikkalaista historiaa tontin, talon ja sen asukkaiden kuvittamana – arviossa Here
ELOKUVA | Robert Zemeckisin teknologiaan tukeutuva elokuva perustuu Richard McGuiren kirjaan, jossa kerrotaan amerikkalaisten historiaa yhden paikan kautta.
Eteläpohjalaiselta Saku Taittoselta sujuvat porilaismurre ja Neumannin lavaelkeet Dingo-elokuvassa Levoton Tuhkimo
ELOKUVA | Dingosta kertova Levoton Tuhkimo saa pohtimaan toden ja keksityn suhdetta. Yksi Mari Rantasilan elokuvan tärkeistä teemoista on nähdyksi tulemisen ja hyväksynnän tarve.
Conclave-elokuva tuo esiin, miten uuden paavin valintaa juonitellaan Vatikaanin suljettujen ovien takana
ELOKUVA | Jos Conclave on jotakin, niin visuaalista herkkua askeettisuuteen tottuneille pohjoismaalaisille, sikäli paljon siinä korostuvat katolisen kirkon suosima prameus ja väriloisto.
