Tilda Swinton ja Idris Elba elokuvassa Kolmentuhannen vuoden kaipuu. Kuva: Metro-Goldwyn-Mayer Pictures Inc.
FESTIVAALI | Alkavan syksyn tapahtumakartalla Espoo Ciné -elokuvafestivaalia ei kannata jättää väliin, sillä suhteellisen pienimuotoisenakin se antaa hyvän kuvan nykyelokuvan tilasta.
”121 elokuvan ohjelmistoineen Espoo Ciné tarjoaa maittavan katsauksen viime vuosien eurooppalaiselokuviin.”
Antti Selkokari
Espoo Ciné (29.8.–4.9.2022) on pääkaupunkiseudun elokuvafestivaaleista se, joka helpoimmin jää muiden naapurikaupungissaan Helsingissä järjestettävien elokuvafestivaalien jalkoihin. Espoo Cinéllä on historiaa jo vuodesta 1990 alkaen.
Alun perin elokuun loppupuolen kuusipäiväinen tapahtuma on vuosien mittaan elänyt muodoltaan joskus pidempänä, välillä keväälläkin, mutta nyt festivaali on lähempänä perinteistä ajankohtaansa kuin aikoihin.
Nykyisellään Cinén ohjelmisto ilahduttaa raikkaudellaan ja Länsimetron tuomalla parantuneella saavutettavuudellaan. Cinén perinteisiin vetonauloihin on kuulunut yönäytös Tapiolan kulttuurikeskuksen ja kahluualtaan liepeillä. Nyt näytöspaikkana onkin Kino Tapiola, jossa on vuorossa lauantain ja sunnuntain välisenä yönä 3.–4.9. kitaralegenda Alexi Laiholle omistettu näytös Alexi Laiho – End of Fucking Story.
Näytöksessä nähdään Ylen tallenne Children of Bodomin keikasta vuoden 2014 Ruisrockissa, muuta arkistomateriaalia, yllätysesiintyjä ja Laihon suosikkielokuviin kuulunut Coen-veljesten The Big Lebowski.
* *
Espoo Ciné on jo kauan osannut huomioida ohjelmistossaan tietyn moninaisuuden tason. Tänä vuonna se tarkoittaa ohjelmistossa olevan vammaisuuden tematiikalle ja LGTBQ+-aiheille omistettuja elokuvia.
Kaikkiaan festivaalin ohjelmistosta nousee esiin jokunen tavanomaista kiinnostavampi elokuva, varsinkin aiemmilla elokuvillaan realismin ja avantgarden rajamailla liikuskelleen moninkertaisesti Cannesissa palkitun ohjaajan, Bruno Dumontin France.
Siinä Léa Seydoux’n esittämä valtakunnallisen tason julkkis ja somekuuluisuus, tv-journalisti France de Meurs näkee elämänsä menevän palasiksi, koska hän sattuu törmäämään autollaan skootterilähettiin.
Francea itseään enemmän elokuvassa on esillä nykyisen median tapa nostaa toimittaja journalismin pääasiaksi uutisten yli. France ryntäilee sotatoimialueelle vain käyttääkseen sotaa kulissina brändilleen. Mediasatiirina France tarjoaa paljon älyllistä, viiltävää hupia.
* *
Unkarilaisohjaajien László Csujan ja Anna Nemesin Gentle, joka on ensimmäinen Sundancen kilpailuun valittu unkarilainen pitkä näytelmäelokuva, kertoo 42-vuotiaasta bodarista Edinasta (tosielämän kehonrakentaja Eszter Csonka), joka saadakseen rahaa hormoneihin alkaa tarjota escort-palveluita. Asiakkaat tuovat vaihtelua kurinalaiseen elämään. Erään kerran Edina tapaa hiljaisen, mutta leikkisän asiakkaan Krisztiánin (Csaba Lrisztik). Hän nostaa Edinassa esiin tunteita menetetyistä asioista.
Gentle on tiheätunnelmainen elokuva asioista, joita ei sanota tai jätetään sanomatta, joko uskalluksen tai ymmärryksen puutteesta ja halusta saada itselle jotain omaa.
Sesongin näyttävistä ensi-iltaelokuvista Espoossa on esillä festivaalin avajaiselokuvana 29.8. nähtävä George Millerin Kolmen tuhannen vuoden kaipuu. Siinä Tilda Swintonin esittämä tutkija ei usko taruihin, kunnes tapaa Idris Elban esittämän lampun hengen, Djinnin.
121 elokuvan ohjelmistoineen Espoo Ciné tarjoaa maittavan katsauksen viime vuosien eurooppalaiselokuviin.
Espoo Ciné 29.8.–4.9.2022. Lisätietoa tapahtuman verkkosivuilta.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Eteläpohjalaiselta Saku Taittoselta sujuvat porilaismurre ja Neumannin lavaelkeet Dingo-elokuvassa Levoton Tuhkimo
ELOKUVA | Dingosta kertova Levoton Tuhkimo saa pohtimaan toden ja keksityn suhdetta. Yksi Mari Rantasilan elokuvan tärkeistä teemoista on nähdyksi tulemisen ja hyväksynnän tarve.
Conclave-elokuva tuo esiin, miten uuden paavin valintaa juonitellaan Vatikaanin suljettujen ovien takana
ELOKUVA | Jos Conclave on jotakin, niin visuaalista herkkua askeettisuuteen tottuneille pohjoismaalaisille, sikäli paljon siinä korostuvat katolisen kirkon suosima prameus ja väriloisto.
Italialaisen naisen elämää sodan jälkeen hellan ja nyrkin välissä – arviossa Ainahan on huominen
ELOKUVA | Paola Cortellesin esikoisohjaus oli Italian vuoden 2023 katsotuin elokuva. Eletään toisen maailmansodan jälkeistä aikaa Roomassa.
Vaimo jättää miehensä menemällä katkaisuhoitoon – arviossa Isäni Goodrich
ELOKUVA | Hallie Meyers-Shyerin elokuvassa perhe on paras ja pahin. Michael Keaton esittää yksin jäävää isää, jolla on niin aikuisia kuin pieniäkin lapsia kahdesta avioliitosta.