Kuva Maija Blåfieldin elokuvasta Scenic View.
ELOKUVA | Tampereen elokuvajuhlat käynnistyy keskiviikkona 8.3. Maailman suurimpiin lyhytelokuvafestivaaleihin kuuluva Tampere Film Festival järjestetään nyt 53. kerran.
Tampereen elokuvajuhlien (8.–12.3.2023) tämän vuoden ohjelmistoon on kuratoitu yli 60 näytöstä kotimaisia ja kansainvälisiä lyhytelokuvia sekä pitkiä dokumenttielokuvia.
Elokuvanäytösten lisäksi festivaalilla järjestetään lukuisia keskustelutilaisuuksia, ammattilaistapahtumia sekä iltabileitä. Festivaalin tapahtumapaikkoina ovat muun muassa Cine Atlas, Arthouse Cinema Niagara, Tuulensuun Palatsi sekä Tampereen tuomiokirkko.
Tampereen elokuvajuhlien kilpailuissa on kolme sarjaa: kotimainen kilpailu, kansainvälinen kilpailu sekä Generation XYZ -kilpailu. Kilpailuihin valittujen elokuvien tekijät osallistuvat näytösten yhteydessä järjestettäviin haastattelutilaisuuksiin.
Elokuvajuhlien kilpailut huipentuvat palkintoseremoniaan Tuulensuun Palatsissa lauantaina 11.3.
Kilpailuohjelmistoihin valittiin tänä vuonna yhteensä 116 elokuvaa 59 maasta. Mukana kotimaisessa kilpailussa ovat muun muassa Mika Kaurismäen ohjaama musiikkidokumentti Hassisen Kone 40 vuotta myöhemmin (2023) sekä suomalaisohjaaja Maija Blåfieldin kokeellinen lyhytelokuva Scenic View (2023), joka on mukana sekä kansainvälisessä että kotimaisessa kilpailussa. Generation XYZ -kilpailuun on ainoana suomalaisena elokuvana valittu Sebastian Granskogin Hius (Bad Hair Day).
Tampereen elokuvajuhlat on todellinen runsaudensarvi. Uskon, että tästä tarjonnasta jokainen löytää jotain itselleen sopivaa.
* *
#1 Kansainvälinen kilpailu
Suomalaisohjaaja Maija Blåfieldin kokeellinen lyhytelokuva Scenic View (2023) valittiin ainoana sekä kansainväliseen että kotimaiseen kilpailuun.
Mitä pidetään ”autenttisena” luontona ja luontoelokuvana? Näemmekö talousmetsää sinne istutetuilta puilta? Blåfieldin teos pureutuu siihen miten luontokuvauksia rakennetaan ja paljastaa, mikä kaikki rajataan näkymättömiin.
Kansainvälinen kilpailu 1: Ihmisistä ja eläimistä. Cine Atlas 1 ke 8.3. klo 15 ja to 9.3. klo 19.15.
* *
#2 Kotimainen kilpailu
Kuva: Kari Lahtinen
Festivaalin kotimaiseen kilpailuun valittiin 268 elokuvan joukosta seitsemän yli 30-minuuttista dokumenttia ja 29 alle 30-minuttista lyhytelokuvaa.
Joensuun tyttönä on pakko nostaa esiin Mika Kaurismäen dokumenttielokuva Hassisen Kone 40 vuotta myöhemmin (2023) yhdestä legendaarisimmista suomalaisyhtyeistä.
Dokumenttielokuva kertoo yhtyeestä, joka muistetaan lyhyestä iästään huolimatta edelleen yhtenä ikonisimmista suomirockin bändeistä. Elokuva kertoo yhtyeen 40-vuotisjuhlakonsertista ja sen jäsenten kasvusta nuorisojulkkiksista aikuisiksi.
Kotimainen kilpailu 2. Cine Atlas 2 ke 8.3. klo 18.15.
* *
#3 Generation XYZ
Generation XYZ on Tampereen elokuvajuhlien ja yhdysvaltalaisen XYZ Filmsin järjestämä genre-elokuville tarkoitettu kilpailu. Siinä nähdään kaikki kilpailuun valitut jännitys-, kauhu-, tieteis- ja fantasiaelokuvat.
XYZ-kilpailussa on ainoana suomalaisena elokuvana mukana Sebastian Granskogin Hius (Bad Hair Day, 2023).
Nuori mies yrittää väkisin tukahduttaa eronsa aiheuttamat ikävät tunteensa, mutta ei onnistu pääsemään eroon edes eksänsä hiuksista.
Generation XYZ 3. Cine Atlas 2 pe 10.3. klo 22. Cine Atlas 3 la 11.3. klo 13.30 Cine Atlas 3.
* *
#4 Mies ja elokuvakamera Tuomiokirkossa
Dziga Vertovin Mies ja elokuvakamera (1929) on yksi merkittävimmistä avantgarde-elokuvan ilmentymistä. Elokuva on yhden päivän kronikka suurkaupungin elämästä ”elokuvasilmän” läpi taltioituna.
Vertovin mestariteos on tutkielma elokuvasta ja kuvien mahdollisuuksista. Aiheeltaan teos on sukua 1920-luvun elokuvallisille kaupunkisinfonioille. Teos tiivistää elämän yhteen päivään. Näytöksen livesäestyksestä vastaa urkuri Esa Toivola.
Mies ja elokuvakamera. Tampereen Tuomiokirkko pe 10.3. klo 19. Kieli: englanti. Vapaa pääsy.
* *
#5 Queerscenes
Queerscenes-elokuvat käsittelevät queer-politiikkaa ja historiaa eri vuosikymmeniltä. Osana Queerscenes-ohjelmistoa nähdään Charles Bryantin ja Alla Nazimovan dekadentti mykkäelokuva Salomé (1922). Sata vuotta ensi-iltansa jälkeen se ei ole menettänyt hiventäkään hurmosvoimastaan.
Salomé on hillitön sovitus Oscar Wilden näytelmästä, joka pursuaa loisteliaita asuja. Tämä queer-kulttifilmi on vaikuttanut useisiin elokuvantekijöiden sukupolviin. Salomén säestävät livenä Draama-Helmi ja kitaristi Tommi Kakko.
Queerscenes: Salomé. Cine Atlas 1 pe 10.3. klo 21.30.
* *
#6 Maghreb ja Ranska
Maghreb-maiksi nimetyt Pohjois-Afrikan valtiot Marokko, Algeria ja Tunisia ovat olleet läheisissä suhteissa Ranskaan jo yli 200 vuotta. Tampereen elokuvajuhlat haluaa katsoa lehtien otsikoiden taakse ja tutkia elokuvien kautta Maghreb-maiden todellisuutta.
Maghreb & France 3: Tuoretta lyhytelokuvaa Mahgreb-maiden ja Ranskan kulttuurien suhteista. Cine Atlas 4 to 9.3. klo 19.45 ja su 12.3. klo 12.30.
* *
#7 Elina Knihtilä: Retrospektiivi
Elina Knihtilä (s. 1971) on suomalainen näyttelijä, joka on näytellyt mm. Q-teatterissa, Suomen Kansallisteatterissa ja Ryhmäteatterissa sekä lukuisissa tv-sarjoissa ja elokuvissa. Vuonna 2022 Knihtilä sai parhaan naisnäyttelijän Venla-palkinnon. Hän on toiminut Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun näyttelijäntaiteen professorina vuodesta 2013.
Retrospektiivin lyhytelokuvissa Knihtilä nähdään erilaisissa rooleissa pääministerinä, elokuvaohjaajana, kontrolloivana äitinä ja kakkakeppostelevana animaatiohahmona.
Elina Knihtilä: Retrospektiivi. Cine Atlas 3 to 9.2. klo 14 ja la 11.3. klo 16. Elina Knihtilä Masterclass. Cine Atlas 3 to 9.3. klo 16. Knihtilää haastattelee näyttelijä Seida Haarla, myös yleisökysymykset ovat tervetulleita. Vapaa pääsy.
* *
#8 Arkistojen helmiä
Rake Special -näytös Pispalan Pirut on omistettu Pispalassa vaikuttaneille Lauri Viidalle, Olavi Virralle, Hannu Salamalle ja Katariina Lillqvistille sekä Pispalaa elokuvanneille Arvo Ahlroosille ja Peter von Baghille.
Rake Special: Pispalan pirut. Niagara to 9.3. klo 11 ja la 11.3. klo 16.
* *
Tampere Film Festival 8.–12.3.2023. Lisätietoja tapahtumasta täältä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Kirjailijan täytyy kuvitella ikäviä ja ahdistaviakin asioita, jotta niille voitaisiin tehdä jotakin
KOLUMNI | Jos Civil War -elokuva saa jotain ajattelemaan, niin maailmanloppuelokuvia, draamoja kuvitellusta ydinsodasta. Niille oli kylmän sodan aikoina kysyntää.
Omalaatuinen italialainen haudanryöstäjätarina – arviossa La Chimera
ELOKUVA | Alice Rochwacherin maagista realismia ja veijaritarinaa yhdistelelvä ensi-iltaelokuva La Chimera on lajityypiltään vaikeasti määriteltävä taidepaukku.
Alex Garlandin Civil War -elokuva kuvittelee, miltä näyttäisi Yhdysvaltojen romahtaminen sisällissotaan
ELOKUVA | Brittikirjailija Alex Garlandin uusin elokuva Civil War on hänen teoksistaan hyytävin, kuvaahan se yhteiskunnan romahdusta vihaan.
Kolmen siskon elämä on kekseliästä niin hyvässä kuin pahassa – arviossa Mika Gustafsonin esikoisohjaus Siskoni
ELOKUVA | Ruotsalaiselokuvassa itsenäiset alaikäiset sisarukset ajattelevat pärjäävänsä itse eivätkä luovu vapaudestaan ja omista ajatuksistaan tulevaisuutensa suhteen.
