Pilvilinna on kokonaistaideteos. Kuvat: Sirpa Pääkkönen

1

Vierailu Pilvilinnassa Uudessakaupungissa on ihana pyrähdys satumaailmaan. Taiteilija Raija Nokkala on luonut miehensä Pentti Nokkalan kanssa taidetalon, joka huokuu hyvää mieltä. Talo on kokonaistaideteos, jossa Raija Nokkalan naivistiset maalaukset peittävät seiniä, kattoja ja huonekaluja. Miltä tuntuisi soittaa pianotuolilla, jonka istuimelle on maalattu pianon koskettimet tai istahtaa tuolille, jota koristavat kissamaalaukset? Tuolia katsoessa ihan odottaa, että kissa naukaisee.

Pilvilinna sijaitsee upealla paikalla meren rannalla. Terassilla voi siemaista kupin kahvia ja ihailla ruusutarhaa, jossa kymmenet ruusulajikkeet levittävät tuoksuaan. Talon vieressä metsässä kiemurtelee pitkä taidepolku, jossa teokset sulautuvat luontoon. Teoksilla on hupaisia nimiä kuten Hidas jono, jossa kilpikonnat jonottavat ties minne. Nokkalan naivismi on hellyttävää ja joissakin kuvissa ihmiset kelluvat ilmassa kuin Marc Chagallin jälkiä seuraten.

Pilvilinna on avoinna 13.8.2022 saakka. Hiuntie 212, Uusikaupunki.

2

Bonk-museo kertoo kuvitteellisesti teollistumisen ja keksintöjen historiasta Suomessa.

Uudenkaupungin Bonk-museossa vanha lehtijuttu paljastaa, mistä on kyse. Bonk Business on multiglobaalinen teollisuusjätti, joka työllistää 13 000 ihmistä 52 maassa. Yhtiö on maailmanjohtaja toimintavapaiden koneiden valmistuksessa, kosmisen terapian sovellutuksissa, kulutustuotteiden jälleenpakkauksessa ja disinformaatiojörjestelmissä.

Kuvataiteilija Alvar Gullichsen ideoi kuvitteellisen perheyhtiön, joka loi teollisuutta ja tuotti mielikuvituksellisia keksintöjä. Bonkin suvun tarinaa ja tuotteita voi seurata museossa. Myös valkoiseen takkiin pukeutunut opas selostaa puuta heinää suvun saavutuksista ja teollisuusimperiumin taustoista. Monet museoesineet ovat aidon näköisiä, joten voi vain arvailla, mistä ne museoon tuotu. Vierailu Bonk-museossa on hauska kokemus.

3

Wahlbergin museotalo kertoo porvarisperheen tyylikkäästä asumisesta 1800-luvun lopussa.

Wahlbergin museotalo Uudessakaupungissa kuvaa merenkulun kulta-aikaa ja porvariskodin loistokkuutta. Tupakkatehtaan perustaja Fredrik Wahlberg rakennutti komean asuintalon 1870-luvun alussa Uudenkaupungin puutalokortteliin. Huoneissa on koristeellisia kaakeliuuneja, käsinmaalattuja vanhoja tapetteja ja tyylihuonekaluja. Seiniä koristavat merenkulkua ja laivoja kuvaavat maalaukset. Vierailu museossa on viehättävä piipahdus menneeseen maailmaan.

4

Suomen ensimmäinen auto valmistettiin jo 1913.

Automuseo kuuluu Uudenkaupungin suosikkikohteisiin. Kolmessa näyttelyhallissa on laaja valikoima autoklassikoita. Kiinnostavimpia ovat vanhat autot. Kävijä voi yllättyä siitä, että Suomessa valmistettiin ensimmäinen auto jo vuonna 1913. Se oli nimeltään Korvensuu ja on nähtävillä museossa.

Kotimaisen autoteollisuuden voimakas kehittyminen alkoi Uudessakaupungissa 1960-luvun lopussa. Erityisen tärkeää Uudellekaupungille on ollut Saabin valmistus. Eri mallisia Saabeja museossa onkin runsain mitoin. Museo tarjoaa monipuolisen katsauksen autoilun historiaan, mutta museoarkkitehtuuria tai näyttelyn rakennetta ei ole mietitty viimeisen päälle. Nyt tuntuu siltä kuin museossa kiertäisi kolme täyteen ahdettua parkkipaikkaa.

5

Uudenkaupungin viehätystä lisää laaja puutalokaupunginosa. Kaupungissa on yksi Suomen parhaiten säilyneistä empiretyylin puukaupungeista. Puutaloja on kuusisataa ja kortteleita neljäkymmentä. Kaupungissa järjestetään kesällä kävelykierroksia, joiden aikana voi kurkistaa puutalojen pihoille. Vanhat talot -tapahtumassa 3.–4. syyskuuta voi tutustua myös asumiseen puutaloissa.

Puutalokierrosta voi jatkaa hurmaavalle Myllymäelle. Sinne on koottu vanhoja puisia, tummanpunaiseksi maalattuja tuulimyllyjä. Lähellä on Merimiehenkotimuseo, joka on rakennettu jo 1700-luvulla. Museo kuvaa merimiesperheen asumista 1900-luvun alussa.

Sirpa Pääkkönen, teksti ja kuvat

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua